Eeles Landström voitti seiväshypyssä 1950- ja 60-luvuilla muun muassa olympiapronssia, kaksi EM-kultaa ja kahdeksan perättäistä Suomen mestaruutta. Kuva: Marika Turtiainen
Seiväshypyn olympiapronssimitalisti ja kaksinkertainen Euroopan mestari Eeles Landström on saamassa muistomerkin Toijalaan, Arvo Ylpön koulun ja Keskusurheilukentän väliin. Muistomerkkihanketta johtaa Suomen Urheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtaja ja Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen. Muita aktiiveja asiassa ovat olleet muun muassa Eeles Landströmin veli Esa Landström sekä Eeles Landströmin siskon poika, arkkitehti Mikko Uotila.
Muistomerkki mainittiin julkisesti ensimmäisen kerran Eeles Landströmin haastattelussa Helsingin Sanomissa 8. lokakuuta. Jutussa tosin kerrottiin virheellisesti, että muistomerkki olisi tulossa Viialaan ja myös Viialan urheilukenttä nimettäisiin Eeleksen kentäksi. Sekä Eeles että Esa Landström vahvistavat, että paikka on Toijala, eikä kentän nimestä ole puhuttu.
– Synnyin Viialassa, mutta muutin 7–8-vuotiaana Toijalaan sodan melskeissä, edustin Toijalan Vauhtia ja kävin kouluni Toijalassa, Eeles Landström, 82, perustelee.
Sen enempää hän ei halua muistomerkkihanketta julkisuudessa kommentoida, koska pitää itseään jäävinä. Esa Landström toteaa, että alun perin hänen veljensä ei ollut innostunut monumentista, mutta nyt mieli on muuttunut. Vuosien saatossa moni on ehdottanut muistomerkin pystyttämistä.
– Tässä on ollut taustalla henkilöitä, jotka ovat seuranneet Eeleksen uraa. Vanhoja urheilukavereita ja sukulaisia ja ystäviä, jotka ovat matkan varrella ottaneet asian esiin.
Valtakunnallisesti valtavaa kiinnostusta
Esa Landströmin mukaan muistomerkkityöryhmään on tulossa Eeleksen aikalaisia urheilukavereista ja urheiluliitosta mutta myös muun muassa kulttuuripuolen edustajia. Urheilu-uran lisäksi sosiaalineuvos Eeles Landström on ollut myös muun muassa Liberaalisen kansanpuolueen kansanedustaja ja Yleisradion apulaisjohtaja.
Eeles Landströmin muistomerkin paikaksi on suunniteltu Sontulantien ja Keskusurheilukentän väliin jäävää aluetta. Toijalan Vauhtia edustanut Landström teki Toijalassa muun muassa yhden Suomen ennätyksistään.
– Meidän pitäisi nyt saada kasaan perustava kokous, että asia lähtisi liikkeelle. Ajatuksena on ollut, että muistomerkki rahoitetaan keräyksellä, jossa voisi olla mukana eri instansseja, yrityksiä ja yhteisöjä. Sellaisia, joiden kanssa Eeles on ollut yhteistyössä urallaan, Esa Landström kertoo.
Hänen mukaansa puheissa on ollut myös ainakin yksi myyntiartikkeli keräyskassaa kartuttamaan.
– Jarmo Hakanen on ehdottanut kultaista laattaa, missä olisi 457, Eeleksen ennätystulos, ja sitä myytäisiin 457 eurolla.
Hakanen itse kertoo haarukoineensa myös alustavasti, mitä muistomerkki voisi kokonaisuudessaan tulla maksamaan.
– Yleensä ne maksavat 70 000–100 000 euroa, ja niin kalliisiin meillä ei ole mahdollisuuksia. Mutta kyllä Eeles Landström on niin merkittävä henkilö, että hän tarvitsee muistomerkin. Tässä on valtakunnallisesti valtavaa kiinnostusta, mutta se, kuinka kiinnostus muuttuu rahaksi, vaatii tiukemman neuvottelun. Henki on ollut positiivinen, ja mieshän oli värikäs ja pidetty ja komeampi kuin Hollywoodin tähti, sanoo Jarmo Hakanen.
Kaksien olympialaisten lipunkantaja
Hankesuunnitelman tehnyt ja muistomerkkiäkin visioinut Mikko Uotila kertoo, että yksi tavoite on muistuttaa urheilun myönteisestä voimasta sodanjälkeisessä Suomessa.
– Minä ajattelen, että urheilijoita on pidetty kansallisen itsetunnon kohottajina. Tämä olisi myös muistomerkki sille, että kun on ollut sota, on ollut jotakin positiivista, millä on maailmalle lähdetty, Urjalassa asuva ja monet Akaan kouluremontit suunnitellut arkkitehti Uotila sanoo.
Hänen mielestään nyt joutomaana oleva mutta jo uuden kaavan saanut alue urheilukentän vieressä olisi sopiva paikka. Kun siihen kaavoitettu parkkipaikka kohentuu, pienen siivun viimeistely sen ja kentän välissä voitaisiin hoitaa muistomerkin avulla.
Muistomerkin muoto, koko ja materiaali ovat vielä pohdinnassa.
– Esa Landströmin ajatus on ollut, että aihe olisi lipunkantaja, koska Eeles on ollut monissa maaotteluissa ja olympialaisissa joukkueen lipunkantajana. Se voisi olla abstrakti kivi, johon voisi liittyä elementtejä seisovasta lipunkantaja-hahmosta. Tai sitten voisi olla myös viitteitä palkintopallista. Portaita, joilla voisi istua, kokoontua tai jopa suorittaa jotain seremonioita, Uotila aprikoi.
Kaikki hankkeessa mukana olevat kertovat, että Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari on suhtautunut myönteisesti muistomerkkihankkeeseen, sen tuloon kaupungin maalle sekä siihen, että rahoitus kerätään muualta kuin kaupungin kassasta. Viitasaari vahvistaa, että kaupunki seisoo muistomerkin takana.
– Ainakin paikan osalta, mutta muutenkin. Meidän henkilöstömme on varmasti mielellään mukana hankkeessa. Olen keskustellut kaavoituspäällikön ja sivistysjohtajan kanssa, että he voisivat olla mukana jos ja kun kaupungilla on roolia hankkeessa.
Kaupunginjohtaja Viitasaari on saanut asiasta vasta yhden sähköpostin, joten hän ei halua mennä asioiden edelle eikä määritellä kaupungin roolia tarkemmin. Hänen mukaansa Akaa tekee aikanaan tarvittavat päätökset tarvittavissa toimielimissä.
Vuonna 1960 Eeles Landström (oik.) voitti Rooman olympialaisissa seiväshypyn pronssia Donald Braggin (keskellä) ja Ronald Morrisin jälkeen.
Viimeisimmät kommentit