”Olin siinä onnellisessa asemassa, että pystyin ottamaan yrityksestä hiukan rahaa ulos” – Jouni Parikan nousulla 100 000 euron tuloluokkaan oli selvät syyt ja seuraukset

Toijalan Yrittäjien puheenjohtaja Jouni Parikka jakoi vuoden 2022 yrittäjäjuhlassa kiertopalkinnon vuoden yrittäjälle. Kuva Jarno Keskinen.

Jouni Parikka on Toijalan Yrittäjien puheenjohtaja ja Akaan valtuuston ja elinvoimalautakunnan jäsen. Yrittäjänä hän tuottaa kaupungille verotuloja ja yrittäjäyhdistyksen johdossa pyrkii ajamaan nykyisten ja tulevien akaalaisten yritysten etua. Kokoomuspoliitikkona hän puolestaan päättää, mitä verorahoilla tehdään.

Parikka on tyytyväinen siihen, miten kotikaupunki tällä hetkellä käyttää saamansa verotulot.

– Akaa tuottaa verrokkikuntiin verrattuna palvelunsa kustannustehokkaasti. Sikäli täytyy olla tyytyväinen, että rahaa ei heitetä hukkaan. Ja onhan meillä tehty myös järkeviä hankkeita kuten Akaa Areena ja Viialan yhtenäiskoulu.

Lakisääteisten palveluiden ja homekouluja ja -halleja korvanneen uudisrakentamisen lisäksi Akaassa on panostettu paljon asukkaiden viihtyvyyteen.

– On kehitetty Luttusten uimarantaa Viialassa ja Toijalan Satamaa ja tehty liikuntapuisto ja remontoitu urheilukenttä. Nämä kaikki ovat tarpeellisia hankkeita. Ne ovat vaan kasaantuneet. Meille on tullut investointivelkaa säästämisestä, ja nyt se vähän kostautuu, Parikka sanoo.

Nykyiseen tapaan täytyy Parikan mielestä toimia myös jatkossa, vaikka kaupunki käy parhaillaan yt-neuvotteluja taloudellisten alijäämien estämiseksi.

– Tilanne on tulevina vuosina erittäin haastava, mutta kaupungin täytyy edelleen pystyä tuottamaan tarpeelliset palvelut järkevän tehokkaasti. Ja myös semmoista palvelua, joka tuottaa niin sanotusti pitovoimaa, ettei meiltä ainakaan asukkaat ja yritykset vähenisi.

Postin päätös ratkaisee paljon

Jouni Parikan mielestä Akaan kaupungin täytyy huonoinakin aikoina sijoittaa niihin hankkeisiin, joista tulevaisuudessa tullaan saamaan verotuloja. Tämä tarkoittaa uusien pk-sektorin yritysten eli pienten ja keskisuurten yritysten saamista Akaaseen.

– Ne työllistävät akaalaisia ja maksavat yhteisöveronsa Akaaseen. Niitä meillä on liian vähän, ja jotta niitä saataisiin lisää, se vaatii panostuksia.

Panostus tarkoittaa valmista yritystonttivarantoa ja infraa eli katuja, putkia ja kaapeleita.

– Yritykset tekevät sijoittumis- ja laajentumissuunnitelmia aika lyhyellä aikajänteellä. Jos yritys saa ison kaupan, siihen täytyy reagoida eikä voi odottaa kahta vuotta, että saadaan kaava valmiiksi tai muita asioita tehtyä. Se on puoli vuotta tai vuosi, kun pitäisi saada hankkeet käyntiin, Parikka sanoo.

Hänen mukaansa Akaan kaupungin valmiit yritystontit painottuvat tällä hetkellä Kylmäkosken Tipurin alueelle. Tämä johtuu kuitenkin osittain siitä, että suurta Akaa Pointin aluetta on tarjottu Postille uuden, yli 100 miljoonaa euroa maksavan logistiikkakeskuksen rakennuspaikaksi. Akaan lisäksi mahdollisesta logistiikkakeskuksesta kisaavat Hämeenlinna ja Janakkala, ja ennen Postin päätöstä kaupunki ei voi kaupata Akaa Pointista maata millekään muulle yritykselle.

– Jos sieltä myydään keskeltä joku alue, niin Posti ei voi tulla. Posti vaikuttaa joka tapauksessa suuntaan tai toiseen. Jos se tulee, Akaa Pointissa ei varmaan ole hirveästi tontteja, mutta sinne suuntaan niitä voi tehdä, kun on jo iso toimija tulossa.

Parikka ei Toijalan Yrittäjien puheenjohtajana ole ollut mukana neuvotteluissa Postin kanssa.

– Valtuutetun ja elinvoimalautakunnan jäsenenä olen saanut tilannetietoja, mutta ei sieltä mitään sen kummallisempaa tule kuin että paljon on tehty asioiden eteen selvityksiä ja laskelmia.

Markku Kuoppa (vas.) ja Jouni Parikka tulevan padelhallin paikalla Toijalassa elokuussa 2021. Kuva: Jarno Keskinen

Padelhallia ja liiketoimintakauppaa

Jouni Parikan verotettavat ansiotulot vuodelta 2021 olivat noin 113 000 euroa ja pääomatulot noin 10 000 euroa. Veroja hän maksoi yhteensä reilut 51 000 euroa, josta kunnallisveroa oli noin 25 000 euroa.

Vuotta aiemmin ansiotulot olivat 49 000 ja pääomatulot 1900 euroa. Tulojen nousuun on konkreettinen syy.

– Kun olin 21 vuotta pyörittänyt yritystoimintaa, olin vuonna 2021 siinä onnellisessa asemassa, että pystyin ottamaan yrityksestä hiukan rahaa ulos ja maksamaan omarahoitusosuutta padelhallin rakentamista varten. Sen takia vuonna 2021 oli kohtuulliset tulot.

Lue lisää: Jouni Parikka rakentaa Hämeentien varteen kahden kentän padel-hallin – ”Hallin kohderyhmänä ovat enempi akaalaiset”

Vuonna 2022 verotettavia ansiotuloja kertyi hieman yli 100 000 euroa ja pääomatuloja 10 000 euroa. Veroja Parikka maksoi viime vuonna 43 000 euroa, josta kunnallisveroa oli 22 000 euroa. Näillekin luvuille on syynsä.

– Vuonna 2022 tuli liiketoimintakauppa. Usein yrittäjälle voi käydä niin, että kerran urallansa tekee yrityskaupan ja saa siinä korvauksen useiden vuosien tavallista palkansaajaa matalammasta työtulosta. Semmoinen on viime vuoden tarina. Ei siinä yrittäjälle kannata kovin kateellinen olla yhden vuoden isompien tulojen ansiosta.

Lue lisää: Jouni Parikka myi osan liiketoiminnastaan ja GeoPisteen nimen – ”Voin suositella muillekin”

”Siinä on voimaa ja tulevaisuutta”

Hämeentielle noussutta padelhallia olivat tekemässä etunenässä paikalliset Akaan TH-Monirakennus sekä Toijalan Kone ja Kuljetus. Padeltoimintaa hallissa pyörittää Jouni Parikan kanssa akaalainen Markku Kuoppa.

Parikka on iloinen siitä, että paikalliset yritykset ovat tehneet viime vuosina yhdessä paljon muitakin hienoja asioita.

– On erittäin mukava juttu, että Akaasta löytyy rohkeita yrittäjiä. Toijalan LVI-Palveluiden rakentamat tornitalot olivat todella raju hanke ja sitä ennen Akaan Muurauksen ja Laatoituksen Leskirouvan remontti ja sen taakse tehty kerrostalo ja vanhan teletalon kunnostaminen. On tehty ihan uutta ja korjattu vanhaa todella näyttävästi.

Pääsääntöisesti suurin osa muistakin ammattilaisista on näissä hankkeissa ollut paikallisia. Akaassa onkin Jouni Parikan mukaan sekä osaajia että hyvät verkostot.

– Maailma ja yrittäjien oma asennoituminen on onneksi yhä enemmän mennyt siihen, että saman alan yrityksetkin pystyvät tekemään yhteistyössä hommia. Enää ei ole semmoista kuin 15–20 vuotta sitten, että kaikkia saman alan tekijöitä pidettiin kilpailijoina, Parikka sanoo.

– Tässä on voimaa ja tulevaisuutta enemmän kuin siinä, että yrittää yksin vääntää kaikki.