Rautaruukin jatko Toijalassa riippuu oman tuotteen menekistä

Rautaruukin toimitusjohtaja pitää yhdistymistä ruotsalaisen SSAB:n kanssa erinomaisena ratkaisuna.

Suomalainen Rautaruukki ja ruotsalainen SSAB kertoivat viime viikolla aikovansa yhdistää liiketoimintonsa. Yhtiön nimeksi tulee SSAB, ja se jatkaa erikoislujien terästen sekä nauha- ja levytuotteiden ja putkituotteiden valmistamista.
Rautaruukin viimeiseksi jäävä toimitusjohtaja Sakari Tamminen sanoo, että tässä vaiheessa on mahdotonta tietää, miten fuusio vaikuttaa Toijalan-tehtaan tai minkään muun yksikön toimintaan. Tammisen mukaan Toijala on kuitenkin eri asemassa kuin osa muista yksiköistä, sillä sen päätuotetta, teräksistä maantiekaidetta, ei tehdä SSAB:n tehtaissa.
– Minun käsitykseni mukaan he eivät tee samaa tuotetta lainkaan. Tällaisessa yksikössä kysymys on se normaali; onko toiminta kannattavaa, ovatko tuotteet hyviä ja kannattavia ja miltä tulevaisuus näyttää. Muutos ei tässä kokonaisuudessa sinänsä tuo muita kysymyksiä, Tamminen kertoi Akaan Seudulle.
Jos vertaillaan maantiekaiteita nieleviä infrastruktuurihankkeita Pohjoismaissa, ovat Ruotsi ja Norja olleet Tammisen mukaan aktiivisempia kuin Suomi. Toimitusjohtajan mukaan Toijalan-tehtaan tuotantotilanne on normaali, ja pienemmätkin hankkeet voivat vaikuttaa kaiteiden kysyntään. Vientiin ei Suomen teillä käytettävää kaidetta ole juuri mennyt, koska maakohtaiset säännökset vaihtelevat.
Entä voisiko SSAB tulevaisuudessa teettää Toijalassa kaiteita myös Ruotsin kooditusten mukaan?
– Nämä ovat kysymyksiä, jotka ovat vailla vastausta. Vuoden loppupuolella voi ehkä vastata paremmin.

Myynti ei tapahtunut pakon edessä

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen pitää Ruukin myyntiä SSAB:lle ilman muuta onnistumisena. Yhdistyminen tuo lisää tuotantotehoa ja joustavuutta. – Siinä mielessä teollinen logiikka toimii erinomaisen hyvin. Tässä rakennetaan pohjoismainen vahva teräsyhtiö, jolla on mahdollisuus vahvaan ja kannattavaan kasvuun myös maailmanlaajuisella erikoisteräksen tuotemarkkinalla. En ota kantaa tunnekysymyksiin kuten omistukseen ja pääkonttorin paikkaan, mutta viidestä ajatellusta organisaatiolinjasta kahta johdetaan Suomessa, kahta Ruotsissa ja yhtä Amerikassa. Pörssiyhtiönä uusi yhtiö olisi listattu Ruotsissa.
Toinen Suomessa johdettavista linjoista on Hämeenlinnan nauhalinja, joka palvelee Euroopan markkinoita ja on volyymiltään ja liikevaihdoltaan uuden SSAB:n suurin yksittäinen yksikkö. Yhtiöiden rakentamiseen liittyvät liiketoiminnot eli Ruukki Building Products, Ruukki Building Systems ja SSAB:n Plannja yhdistetään. Tämän rakentamiseen keskittyvän liiketoimintayksikön pääkonttori tulee olemaan Helsingissä.
Sakari Tammisen mukaan Rautaruukin myynti ei tapahtunut pakon edessä eikä aallonpohjassa. Pakkotilanteessa tällainen ratkaisu olisi ollut liian myöhään tehty.
– En näe sitä tuommoisena lainkaan. Voi sanoa, että päinvastoin. Menimme kriisin jälkeen vaikeiden tilanteiden läpi, tase on ihan hyvässä kunnossa, ja olemme päässeet kannattavuudessa positiiviselle puolelle. Jos tämä jonkun mielestä tehtiin pakon edessä, sen tyyppisen tarinan levittäminen on tarkoitushakuisuutta.
Yksin jatkaminen oli myös vaihtoehto, mutta ei Rautaruukin johdon mielestä niin hyvä kuin yhdistyminen.
– Olen sitä mieltä, että tämä oli järkevin vaihtoehto toteuttaa meidän omaa strategiaa muuttua erikoisteräsyhtiöksi ja ottaa siihen iso askel.

Tamminen kehottaa katsomaan lukuja

Tehtaanjohtaja Hannu Koukkari esitteli Rautaruukin toimintaa Toijalassa liikenneministeri Merja Kyllöselle helmikuussa 2012. Kyllöselle korostettiin rautatieyhteyden elintärkeyttä tehtaan toiminnalle.

Sakari Tammisen mielestä uuden isomman SSAB:n menestyminen edellyttää yhdessä tehdyn teollisen suunnitelman toteuttamista hyvällä vauhdilla ja oletettujen synergioiden aikaansaamista.
– Sillä luodaan pohja ja perusta. Integraatiovaiheen nopea läpivieminen on ensimmäinen vaihe.
Suurimmat tavoitteet synergiaeduista kohdistuvat Tammisen mukaan raskaaseen tuotantoon ja isoihin yksiköihin.
– Raudantekopäähän, masuuneihin ja raudanvalmistukseen, ja tuotannon lisäksi jakelun, myynnin ja hallinnon päällekkäisyyksien karsimiseen.
Entä millä konkreettisilla toimenpiteillä synergiaetuja toteutetaan? Tämäkin kysymys on Tammisen mukaan hyvä, mutta se kannattaa esittää puoli vuotta myöhemmin.
– Sitten, kun siihen prosessin myötä tulee mahdollisuus. Meillä on tietynlainen ajatus, mutta nyt lähdetään hiomaan yksityiskohtia.
Rautaruukki perustettiin Raaheen vuonna 1960 seudun poliitikkojen ja vaikuttajien pitkän lobbauksen jälkeen ja presidentti Urho Kekkosen siunauksella. Kovin kilpailu rautatehtaan sijoituspaikasta käytiin Kokkolan kanssa. Yhtiön myynti-ilmoituksen jälkeen Rautaruukin Raahen-tehtaalla on kritisoitu toimitusjohtaja Sakari Tammisen kautta. Muun muassa tehtaan pääluottamusmies totesi toimitusjohtajan hävittäneen kymmenessä vuodessa yhden luvun suomalaisesta perusteollisuudesta. Tamminen ei anna arvoa tämänkaltaisille puheille.
– Kannattaa perehtyä lukuihin eikä kuunnella vain jonkun henkilökohtaisia mielipiteitä. Yksittäiset ihmiset lausuvat mitä katsovat parhaaksi, toimitusjohtaja toteaa.