Arkkitehti Janne Leino (vas.) esitteli diplomityötään Akaassa maanantaina. Kaavoituspällikkö Jyri Sarkkinen ja kaavasuunnittelija Johanna Fingerroos tutustuivat Leinoon jo kaupungin järjestämän arkkitehtuurikilpailun yhteydessä.
Tampereella valtuusto hyväksyi maanantaina monitoimiareenan ja kannen toteutumissopimuksen. Tampereen ydinkeskustaan junaradan päälle on kehitteillä kansi, johon monitoimiareenan lisäksi rakennetaan liiketiloja, asuntoja ja hotelli.
Akaan valtuustosalissa arkkitehti Janne Leino esitteli samana päivänä Toijalan aseman seudun kehittämistä pohtivaa diplomityötään. Akaassa visiot rinnastettiin syystäkin.
– Tuskinpa tämä yksi yhteen tulee koskaan toteutumaan, mutta eipä juuri mikään suunnitelma yksi yhteen toteudu. Tampereelle on jo vuosia suunniteltu kansi-hanketta, ja se on välillä ollut myötätuulessa ja välillä vastatuulessa. Rakennuttajakin on vaihtunut, mutta nyt se taas näyttää toteutuvan, totesi Akaan kaavoituspäällikkö Jyri Sarkkinen.
Sarkkisen mielestä Akaan on itse ryhdyttävä kehittämään kaupunkia, ja Toijalan keskusta on hyvä paikka aloittaa.
– Jos me emme siihen usko ja panosta, ei sitä kukaan muu tule meidän puolestamme tekemään. Joku viisas on joskus sanonut, että pessimisti saattaa olla oikeassa, mutta optimistit rakentavat maailman. Näin se vaan menee, sanoi Sarkkinen ja kiitteli Janne Leinoa kaupungin puolesta loistavasta mietinnästä ja sujuvasta yhteistyöstä.
Diplomityö jakoi professorit kahtia
Kun Akaan Seutu kertoi Janne Leinon Toijala Hybrid -työstä huhtikuun alussa, olivat Leinon opinnot vielä virallisesti kesken. Nyt hän on valmistunut, ja kuten Akaassa, keskustelutti Toijalan aseman seudun kehittäminen myös Aalto-yliopistossa.
– Koko päivän kestävässä kritiikissä tiukin kritiikki tuli minulle. Professorit väänsivät kättä siitä, onko tämä liian suurta vai pitäisikö kaikki keskittää suuriin kaupunkeihin. Toiset olivat sitä mieltä, että muutenhan nämä kaikki näivettyvät, jos vaan Tamperetta kasvatetaan ja muita alueita ei kehitetä ollenkaan.
Arkkitehti Janne Leinon Toijala Hybrid -suunnitelmaan kuuluvat muun muassa monitoimihalli, hyvinvointikeskus ja toimistohotelli, jotka kaikki rakennettaisiin Toijalan rautatieasemaa vastapäätä radan toiselle puolelle. Alueen parkkipaikat tulisivat maanalaiseen halliin, jonne ajettaisiin alueen eteläpäästä eli nykyisen Miljoonasillan rampin kohdalta.
Leinon mukaan kaksi tutkivaa professoria mittelivät myös diplomityön ajatuksesta rakentaa Akaaseen pääradan varrelle vierekkäin monitoimihalli ja hyvinvointikeskus.
– Toinen oli sitä mieltä, että ne eivät voisi olla yhdessä. Toinen oli sitä mieltä, että tämä on juuri se sote-malli, mihin ollaan menossa; on keskitetty, ja toiminnat tukevat toisiaan. Olen tyytyväinen siihen, että tämä herätti keskustelua, Janne Leino sanoi.
Tampereelta olisi tullut vitonen
Janne Leino työskentelee helsinkiläisessä arkkitehtitoimisto JKMM:ssä ja on ollut suunnittelemassa Helsinkiin muun muassa Alma Median pääkonttoria ja OP Pohjolan liiketiloja. Kilpailutöitä Leino tekee eri toiminimellä latvialaisen Edgars Racinsin kanssa. Leinon diplomityö oli jatkoa hänen ja Racinsin kilpailutyölle, jolla he tulivat toiseksi Akaan kaupungin järjestämässä Toijalan keskustan suunnittelukilpailussa vuonna 2014.
Toijala Hybrid -diplomityöstään Leino sai arvosanaksi kolmosen. Jyri Sarkkinen arveli, että Tampereen teknillisessä yliopistossa visiot olisivat olleet vitosen arvoisia.
– Siellä nähdään pienten kaupunkien merkitys, kun taas kaikki pääkaupunkiseudun professorit eivät ole sitä mieltä, että kaupunkien kehityssuunta olisi tämä.
Näkemykset vaihtelevat Akaassakin. Kaavoituspäällikkö Sarkkinen uskoo laajemman vaihtoehtovalikoiman tuomaan tulevaisuuteen.
– Monet ovat minullekin sanoneet, että ei tänne näin suuria visioita kukaan tule koskaan toteuttamaan, ja että tällaisten projektien teetättäminen on turhaa. Itse olen sitä mieltä, että täytyy olla näkemyksiä, ja täytyy olla konkreettisia suunnitelmia, jotta tulevaisuutta voidaan lähteä rakentamaan jonkun päälle.
Janne Leinon suunnittelema kokonaisuus sijaitsee Toijalan asemaa vastapäätä.
Yksittäisenä hankkeena kuulostaa kalliilta, mutta kokonaisuutena, aika helmi.
Jos nykyinen terveyskeskus voidaan hyödyntää vaikka kaupungintalona, ok.
Jos Satamatien varteen voidaan kaavoittaa kerrostaloja, ok.
Jos Helpiönmäen kerrostalokortteli ”siirtyisi” vielä lähemmäs keskustaan, ok. (Jos Helpiö ei siirry lähemmäksi keskustaa, keskusta siirtyy lähemmäs Helpiötä).
Jos SOTE-alue vuokraisi uudet tilat uudesta paikasta, ok.
Tämä voisi olla se kovasti kaipaamani suunnitelma B, elävöittäisi keskustan.
Aikaahan meillä nyt on hyväksyä se uusi kaavakin, joka mahdollistaisi tämän kaiken.
Kyllä sinne Toijalan terkkarille voidaan pikaisesti tehdä, nykyiset toiminnat, lukuunottamatta vuodeosastoa, mahdollistavat rempat, ei ne hukkaan mene.
Siihen kokonaisuuteen liittyy vahvasti myös Viiala, mikä on Viiala-talo, missä se on ja mitä sielä on? Ennenkuin kuntalainen ostaa ajatuksen, täytyy olla selvillä mitä kuntalaiselle myydään.