Valkeakosken Tarttilassa 120-vuotisjuhlavuottaan viettävä Päivölän Opisto on maksuvalmiuskriisissä. Opiston talous on ollut tiukka koko sen olemassaolon ajan, ja erityisesti kevätlukukaudella on menoja enemmän kuin tuloja. Nyt tilannetta kärjistää entisestään se, että opiston saama valtionavustus on pienentynyt 16 prosenttia eli lähes 200 000 euroa.
– Meillä on likviditeettikriisi. Sisään tulevan rahan määrä pitää saada suuremmaksi, jotta pystymme hoitamaan kaikki velvoitteemme. Nyt näin ei ole. Yksi tapa ratkaista asia on opiskelijoiden määrän lisääminen, joka toisi heti opiskelijamaksuja ja myöhemmin myös lisää valtionosuuksia, sanoo rehtori Asko Aulanko.
Päivölän Opiston rehtori Asko Aulanko sanoo opiston kurssien vetävän opiskelijoita hyvin. Siksi opiston talousvaikeudetkin ovat voitettavissa.
Valtionosuuden leikkausta on jo kurottu umpeen, ja rehtori Aulangon mielestä tästä tilanteesta selvitään.
– Kysymys ei enää ole 170 000 eurosta vaan vähän alle 100 000 eurosta, joka pitää tänä vuonna saada. Tämä ongelma pitää vain pystyä ratkaisemaan pysyvästi, eikä vuosi kerrallaan, sanoo Aulanko.
Päivölän Opiston liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa ja opetustarjonta rehtori Aulangon mielestä kunnossa.
– Linjat vetävät erittäin hyvin. Korostan, että Päivölän Opiston toiminta ei ole vaarassa. Esimerkiksi Nokia maksaa matemaattisesti lahjakkaiden nuorten koulutuksen ja opisto saa kurssimaksujen lisäksi myös vuokratuloja, sanoo Aulanko.
– Minä en tekisi tätä työtä päivääkään, jos en tähän uskoisi. Uskon myös, että minulla on johtokunnan tuki työlleni.
Johtokunnasta erottu
Päivölän Opiston ylläpitäjä on Päivölän Kansanopiston Kannattajayhdistys, joka valitsee opiston johtokunnan. Johtokunnasta on hiljattain eronnut viisi jäsentä, jotka eivät ole olleet samaa mieltä opiston taloutta tervehdyttävistä ratkaisuista.
– Säästää pitää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, ja tästä eivät kaikki pidä. Jos valitut keinot eivät miellytä, heidän mielestään on parempi erota johtokunnasta. Kaikki keskustelut on käyty kuitenkin hyvässä hengessä, ja eronneet jatkavat Päivölän ystävinä, sanoo Aulanko.
– Ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa eivät ole helppoja. Tämä opisto merkitsee monelle hyvin paljon, joten ymmärrän kipuilun.
Maakaasusta maalämpöön
Opisto toimii Päivölän mäellä useissa eritasoisissa kiinteistöissä. Rehtori Aulangon mielestä kaikille on käyttöä.
– Täydessä käytössä on vielä opiston ensimmäinen rakennuksin. Tämän kiinteistömassan tulevaisuutta on mietitty monta kertaa, ja totta kai yhdenkin rakennuksen sulkeminen säästäisi nykyisin korkeita lämmityskustannuksia, mutta näin mennään. Totta kai toimintaa myös keskitetään niinä viikkoina, jolloin kaikkia tiloja ei tarvita. Tyhjillään olevan kiinteistön lämpöä voidaan laskea huomattavastikin ja se tuo säästöjä, sanoo Aulanko.
Opisto on myös siirtymässä maalämpöön, jolloin se pääsee irti kalliista maakaasusta. Vuonna 2012 maakaasu maksoi 2 euroa megawattitunnilta, ja nyt se maksaa 9 euroa. Ratkaisua lämmöntuotannon muutoksesta ei tarvinnut kauan miettiä.
Lakkautetun maatalousoppilaitoksen päärakennuskin on tänään osa Päivölän Opiston kiinteistömassaa.
Tulevaisuus avoin
Rehtori Asko Aulanko lähtee työssään siitä, että Päivölän Opiston toiminta turvataan pitkälle tulevaisuuteen. 120-vuotisjuhlavuotta ei vietetä, mutta 125-vuotisjuhlavuosi menee juhlien. Aulanko lähtee siitä, että valtionosuudet eivät nouse, pikemminkin päinvastoin. Jo lähitulevaisuudessa on edessä lukioiden määrän väheneminen.
– En sulje mitään vaihtoehtoa pois Päivölän toiminnan turvaamiseksi. Alustavia keskusteluja on käyty muun muassa Valkeakosken suuntaan, voisiko Päivölä olla osa Valkeakoski-Opistoa. Tämä on yksi varteenotettava vaihtoehto, sanoo Aulanko.
Sitäkin on mietitty, että opiston kiinteistöistä tehtäisiin oma osakeyhtiö, joissa opisto olisi vain vuokralla.
– Tällaisiakin ratkaisuja on Suomessa tehty. Joka tapauksessa minun tavoitteena on päästä jatkuvasta säästämisestä toiminnan kehittämiseen. Kansanopistoilla on Suomessa tulevaisuus. Mikään muu oppilaitosmuoto ei pysty muuttamaan opetustaan niin nopeasti yhteiskunnan kysyntää vastaavaksi kuin kansanopistot, sanoo Aulanko.
– Maatakin opisto omistaa vähän, mutta sen myyntiä en kannata. Tai ainakin maasta saatu myyntivoitto pitäisi sijoittaa, ettei se menisi toiminnan pyörittämiseen.
Akaan Seudun saamien tietojen mukaan Päivölän Opisto haki helpotusta tukalaan tilanteeseensa myös Akaan Seudun ja Valkeakosken Osuuspankeista, mutta sieltä apua ei herunut. Myös kannatusyhdistyksen jäsenet, jotka kutsuu opiston johtokunta, ovat saaneet pyyntöjä vapaaehtoisista kannatusmaksuista. Kannatusyhdistys ei ole kaikille avoin, vaan sen jäsenet kutsuu opiston johtokunta. Johtokunnan puheenjohtaja on rovasti Kari Kauhanen.
Viimeisimmät kommentit