Pirkanmaa

Sina Kujansuu löysi mummolansa Marjalanniemestä – käkisalmelainen Nikolai haki kartan kotoaan ja taksari Volodja keksi reitin perille

Tilaajille
Siinä se on! Sina Kujansuun mummola Karjalankannaksella. Talo ja sen piharakennukset ovat edelleen asuttuina. - Älkää koskaan unohtako juurianne, sukunne historiaa, esivanhempienne syntysijoja ja tarinoita. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Aika menettää merkityksensä, kun ohjaaja-käsikirjoittaja Sina Kujansuu, 76, istuutuu mummolansa pytingin mahtipontiselle rappukivelle heinäkuisena poutapäivänä. Punatukka palaa äitinsä juurille. Hänen katseensa lävistää alkuperäisessä asussaan säilyneen pihapiirin jokaisen hirsikerran kivijalasta harjakattoon. – Haluaisin astella paljain jaloin vuosisatojen aikana tallaantunutta saunapolkua tässä maalaistalossa eläneiden esivanhempieni kanssa ja istua heidän keskuudessaan lempeissä löylyissä kerraten kunkin sukupolven elämänvaiheita ja talon historiaa.

Taloudenhoitaja, munkki Jefrem kiittelee vuolaasti suomalaisia – Laatokan Valamo tähtää nyt 1 500 munkin hengelliseksi yhteisöksi

Tilaajille
Laatokan Valamon kirkko on perinteikkään luostarin tunnusmerkki. Munkkiluostarin kiinteistöt alkavat olla viimeisen päälle hyvässä kunnossa. Korjaus-, remontti- ja entisöintityöt keskittyvät lähialueilla oleviin skiittoihin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pyhien Sergei ja Herman Valamolaisten Laatokan saarelle noin 700 vuotta sitten perustama Valamon luostari elää parhaillaan voimakasta renessanssiaikaa. Neuvostoajan tuoman hävityksen ja tuhon jäljiltä Jumalan puutarha on kasvanut kolmessa vuosikymmenessä viiden jälleenrakentajamunkin yhteisöstä 220-jäseniseksi veljestöksi. Taloudenhoitaja, munkki Jefrem uskoo, että Venäjän ortodoksisen kirkon hengelliseksi keskukseksi nimetystä Valamosta voi tulla varsin lyhyessä ajassa jopa 1 500 kilvoittelijan koti.

Tangokuninkaallisten valinta pakottaa kysymään, edistääkö Seinäjoen Tangomarkkinat suomalaista tangokulttuuria, entä tuottaako festivaali vahvoja musiikki- ja tanssiesityksiä?

Tilaajille
Seinäjoen Tangomarkkinat on pidetty 35. kerran. Tangokuningas on Johannes Vatjus ja tangokuningatar Pirita Niemenmaa. Aika näyttää, muistaako kansa nämä kuninkaalliset vai hautautuvatko he runsauden sarveen. (Kuva: Top Fogus, J. Pihlaja)

Tangolaulukilpailun tuomaristo puhuu mitä sylki suuhun tuo. Esimerkiksi radio- ja televisiotoimittaja Tarja Närhi kehtasi verrata uransa alkumetreillä olevaa Johannes Vatjusta ainutkertaisuudestaan kansainvälisesti tunnettuun virolaiseen ooppera- ja iskelmälaulajaan Georg Otsiin (1920-1975). Taiteellinen johtaja Martti Haapamäki muistutti Seinäjoen Tangomarkkinoiden tehtävänä olevan suomalaisen tangokulttuurin edistämisen sekä vahvojen musiikki- ja tanssielämysten tuottamisen; hän julkisti kuningattareksi ja kuninkaaksi kruunatut – Kisa-Areenan yleisö alkoi pulputtaa, etteivät uudet tangokuninkaalliset houkuta tanssilavoille eivätkä tanssitaloille. Artisti Jari Sillanpään puheenvuoro oli miehen anteeksipyyntö suuren yleisön hyvin muistamista iskelmälaulajan toistuvista törppäilyistä.

Patriarkka Kirill: Venäjälle on rakennettava uusia kirkkoja ja luostareita! Kirkonpään mukaan suhteet Suomen ortodoksiseen kirkkoon ovat hyvät

Tilaajille

Vanhassa Valamossa on parhaillaan käynnissä liturgia, jota johtaa Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill. Pääkirkossa vietetään luostarin perustajien, pyhittäjäisien ja Karjalan valistajien Sergei ja Herman Valamolaisten muistojuhlaa. Valamon luostarin pääkirkon kellot soivat torstaiaamuna suuren juhlan kunniaksi kutsuen kristikansaa juhlajumalanpalvelukseen. Juhlaliturgiaa johtaa patriarkka Kirill. Liturgiassa on 16 metropoliittaa. Paikalla on siis koko pyhä synodi. Papiston jäseniä…

Suomen kuvataiteen päivän jymy-yllätys: Helene Schjerfbeckin Lukeva tyttö ja Keltaisia ruusuja -maalaukset myyntiin syksyllä Tampereella

Tilaajille

Tänään keskiviikkona 10. heinäkuuta vietetään Suomen kuvataiteen päivää. Tänään on myös maamme kansainvälisesti tunnetuimman taidemaalarin Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymäpäivä. Tamperelainen Huutokauppakamari Annmaris myy syksyn huutokaupassaan kaksi  Sshjerfbeckin maalausta: Lukeva tyttö 1910-luvulta ja Keltaisia ruusuja vuodelta 1942. Huutokauppakamari Annmari’sin toimitusjohtaja Jukka Takalo iloitsee, että hän pääsee syksyllä myymään yhdellä kertaa peräti kaksi naistaiteilijoidemme aateliin kuuluvan Helene…

Mieskuoro Laulajien Hannu Kujanpää tähtää jo vuoden 2024 Tallinnan laulujuhlille – ylöjärveläisopettaja ihastelee virolaisten laajaa osallistumista tapahtumaan

Tilaajille

Tamperelaisen Mieskuoro Laulajien riveissä laulava ylöjärveläinen opettaja Hannu Kujanpää, 55, haluaa osallistua Tallinnan laulujuhlille myös vuonna 2024. Tämänkertainen keikka oli miehen toinen laululavalla. Hän on virittänyt kakkosbassonsa ilmoille myös kesän 2014 festivaaleilla.

Laulujuhlien tuli syttyi ja presidentti Kersti Kaljulaid avasi suurfestivaalin

Tilaajille

27. Tallinnan laulujuhlat on avattu. Viroa soihdussa kiertänyt tuli saapui pääkaupunkiin; tulella sytytettiin juuri laululavan iso soihtu. Presidentti Kersti Kaljulaid puhui nostattaen kansallismieltä ja juhlatunnelmaa. Koko lauantai on ollut historiallisten laulujuhlien huipentuman valmistelua. Eri puolilta Viroa sekä eri maanosista laulujuhlille valitut kuorot ryhmittyivät mittavaksi kulkueeksi. Kulkue lähti liikkeelle Tallinnan keskustasta kello 13. Marssi kesti kaiken…

Hortus Musicusin Riho Ridbeck on laulanut Tallinnan musiikkijuhlilla 7-vuotiaasta lähtien – muusikko uskoo suurtapahtuman säilyttävän erikoisasemansa virolaisten keskuudessa

Tilaajille
Muusikko Riho Ridbeck johtaa Pyhän Hengen seurakunnan kamarikuoroa, jonka kanssa Ylöjärven seurakunnan kamarikuorolaiset osallistuvat Tallinnan laulujuhlille. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Muusikko Riho Ridbeck, 68, lauloi seitsemän vuotiaana ensimmäisen kerran Tallinnan laulujuhlilla vuonna 1957. Siitä lähtien viiden vuoden välein järjestettävä suurtapahtuma on kuulunut hänen elämänpiiriinsä. Kansainvälistä arvostusta nauttivassa vanhan musiikin yhtyeessä, Hortus Musicusissa laulava Ridbeck on vakuuttunut siitä, että virolaiset säilyttävät ajasta aikaan ja polvesta polveen lauluperinteensä kansakunnan henkisenä pääomana. 

Antero Honkkila oli Tallinnan laulujuhlilla jo neuvostoaikana – virolaisten isänmaanrakkaus ja kansallistunne kristallisoituvat laulettaessa

Tilaajille
Antero Honkkila oli ensimmäisen kerran Tallinnan laulujuhlilla vuonna 1989, jolloin Viro kuului vielä Neuvostoliittoon. Hänen mukaansa virolaiset todella ovat laulaneet itselleen itsenäisyyden. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Ylöjärven seurakunnan pitkäaikainen kirkkoherra Antero Honkkila koki Tallinnan laulujuhlien ainutlaatuisuuden tasan 30 vuotta sitten. Kirkonmies osallistui matkailijana vuoden 1989 festivaaleille, jolloin Viro kuului vielä Neuvostoliittoon. Vuosina 2009 ja 2014 hän oli ylöjärveläiskuorolaisten kanssa laululavalla, jossa koki kymmentuhatpäisen kuoron musiikillisen voiman. Tällä kerralla Viron ystävä on jälleen yleisön joukossa.