Pirkanmaa

Metropoliitta Elia saa lisää kaitsettavia Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta

Tilaajille
Pirkanmaalaiset ortodoksit saavat ensi vuoden alussa uuden esipaimenen. Tampereen 3 100-jäseninen seurakunta siirtyy silloin Oulun hiippakuntaan, jonka johdossa on metropoliitta Elia. Piispan mukaan Oulun hiippakunta saa Pirkanmaalla sekä osin Satakunnassa ja Keski-Suomessa olevasta Tampereen seurakunnasta tärkeän alueen. Metropoliitta Elia vieraili Tampereella syyskuun alkupuolella. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suomen ortodoksinen kirkko turvaa kolmen nykyisen hiippakuntansa elinvoiman ja toimintakyvyn siirtämällä ensi vuoden alusta Pirkanmaalla ja osissa Satakuntaa sekä Keski-Suomea toimivan Tampereen ortodoksisen seurakunnan Helsingin hiippakunnasta Oulun hiippakuntaan. Oulun metropoliitta Elia korostaa voimakkaan maan sisäisen muuttoliikkeen ja laskevan syntyvyyden haastavan kirkkoa tulevaisuudessa. Sen on varmistettava palvelut jäsenillensä kaikissa oloissa.

Arvio: Tampereen Teatterin musikaalituotannon Notre Damen kellonsoittaja kunnioittaa kirjoittajansa halua ajaa taiteellaan yhteiskunnallisia asioita – oikeudenmukaisuuden ulkopuolelle rajatut ihmiset tulevat nähdyiksi. Teatterisali henkii ranskalaista gotiikkaa ilkeännäköisistä vedensyöksijäpatsaista mystisiin ruusuikkunoihin. Briljantti toteutus syntyy tekijöidensä ehdottomasta rakkaudesta Victor Hugon luomiin hahmoihin.

Tilaajille
Näyttelijä Petrus Kähkönen lunastaa kaikki odotukset vaativassa nimiroolissa Tampereen Teatterin Notre Damen kellonsoittaja -musikaalissa. Hänen suorituksensa on kaikilla mittareilla tarkasteltuna kiitettävä. (Kuva: Tampereen Teatteri)

Maailman tunnetuimpiin nähtävyyksiin lukeutuva ranskalaisten kansallisaarre Notre Dame on nyt Mansessa. Tampereen Teatterin sali on Notre Damen kellonsoittaja -lavastuksessaan kuin esikuvansa, jykevä arkkitehtuurin ja rakennustaiteen mestariteos Île de la Cité -saarella Pariisin sydämessä.

Arvio: Ritva Oksasen Rakasta minut vahvaksi -tulkinta jää lattean elottomaksi Aleksanterin teatterissa – Puhkiesitetyt laulut nakertavat puhtia Aino Suholan nohevilta teksteiltä

Tilaajille
Rakasta minut vahvaksi -esitys oli vielä raakile viimeperjantaisessa ensi-illassa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Näyttämöllä olivat Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen. (Kuva: Aleksanterin teatteri)

Matti Kuikkaniemen Ritva Oksaselle ja Pedro Hietaselle dramatisoima ja ohjaama Rakasta minut vahvaksi -esitys ei saanut kantavaa tuulta siipiensä alle viimeperjantaisessa ensi-illassa Aleksanterin teatterissa Helsingissä. Tunnettujen laulujen ja kirjailija Aino Suholan tekstien kudelma kärsi keskeneräisyydestä. Näyttämöllä hyöri hermostunut taiteilija, joka ei saanut voimaa edes vakiorepertuaariinsa kuuluviin biiseihin saati sitten jo vuosikymmenien aikana peruskaurakseen muodostuneisiin luottokirjoittajan…

Panu Rajala kirjoitti romaanin runoilija Yrjö Jylhästä 80 vuotta sitten käydyn talvisodan sankareiden kunniaksi. Kirjailija toivoo Erään soturin loppu -teoksen päätyvän kuunnelmaksi ja monologiksi. Jylhä ansaitsee paikan kansakunnan kaapin päällä paitsi sotarunoilijana myös Tulenkantajat-ryhmän voimahahmona ja maailmanrunouden etevänä suomentajana.

Tilaajille
Kirjailija Panu Rajala toivoo, että suomalaiset muistaisivat ja arvostaisivat sotarunoistaan ja upeista käännöstöistään kuulua Yrjö Jylhää. Rajalalta on ilmestynyt romaani Yrjö Jylhän elämän traagisista viimeisitä vaiheista. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi marraskuun viimeisenä päivänä 80 vuotta. Kirjailija, professori Panu Rajala on palannut maineikkaan sotarunoilijan Yrjö Jylhän (1903-1956) elämän loppuvaiheisiin juuri ilmestyneessä romaanissaan Runoilija Yrjö Jylhän tragedia – Erään soturin loppu. Kirjoittajan mukaan teos on kunnianosoitus kaikille talvisodan sankareille. Rajala soisi, että suomalaiset palauttaisivat muistiinsa Jylhän kansalliset saavutukset paitsi sodan kuvaajana myös suomalaista kirjallisuutta uudistaneen Tulenkantajat-ryhmän näkyvänä voimana ja maailmanrunouden mestarillisena kääntäjänä.

Asuntomarkkinoilla on monet kasvot, ja moni perinne on murroksessa. Ostotoimeksiantosopimus kasvattaa suosiotaan. Nuori, sinkku ensiasunnonostaja saattaa valita kodikseen kahden huoneen torpan. Pirkkalassa kohteet menevät kuumille kiville. Maaseutupitäjien kiinteistöt houkuttavat edullisuudellaan. Lapsiperheet karttavat homekoulujen läheisyyttä.

Tilaajille
Asuntokaupalla on monet kasvot. Sp-Koti Aulan yrittäjä Johanna Peltonen sanoo, että kodin hankkijat aktivoituvat, kun heidän elämänpiirissään tapahtuu asioita, jotka vaikuttavat asumiseen. - Kysyntää on koko ajan, hän korostaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Myyjät ja ostajat tekevät asuntomarkkinasta moni-ilmeisen. Kuhina tuo mieleen maailmankuulun Marrakechin Taikurien torin ja sitä ympäröivät basaarit kaupustelijoineen, tempuntekijöineen ja kirjureineen.  Aula Kodit Oy:n (Sp-Koti Aulan) yrittäjä Johanna Peltonen muistuttaa, etteivät valtakunnan asuntokauppauutiset kerro juuri mitään pirkanmaalaisesta arkitodellisuudesta. Kasvumaakunta tarjoaa toimialalle myönteisesti kehittyvät markkinat. Kun ihminen tarvitsee katon päänsä päälle, hän tavallisesti ostaa oman kodin.

Hämeenlinnan Teatterin Gabriel, tule takaisin -komedia osoittaa seksin olevan herkkua. Johanna Reilin vetää Ulriikan roolinsa viimeisen päälle kiihottuen niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lasse Sandbergin Gabriel on kovaotteisuudessaan lipevä kuin linkkuveitsi mutta hän ei ole kyltymätön häntäheikki!

Tilaajille
Johanna Reilin saa komean sulan päähineeseensä Ulriikan roolistaan. Hän kannattelee taituruudellaan Hämeenlinnan Teatterin Gabriel, tule takaisin -komediaa. Gabrielina nähtävä komistus Lasse Sandberg tekee miehen työn ja tuo näyttämölle oikukkaan nimihenkilön. (Kuva:Hämeenlinnan Teatteri)

Mika Waltarin tykittämällä muutamassa päivässä vuoden 1945 suvena kirjoittama tragikomedia Gabriel, tule takaisin puree kunnolla teatteriyleisöön edelleenkin. Hämeenlinnan Teatterin toteutuksesta tulee yhtä suosittu kuin näytelmä oli kantaesityspaikassaankin Helsingin Kansanteatterissa syyskaudesta 1945 lähtien. Jukka Keinosen ohjaus nostaa vetonauloiksi uskomattomiin suorituksiin yltävät näyttelijät. Pisimmän korren vetää tällä kerralla Ulriikan roolin tekevä Johanna Reilin, joka näyttää katsojille, mitä G-pisteen löytyminen saa aikaiseksi.

Ensi-ilta perjantaina Aleksanterin teatterissa: Sanataiteilija Aino Suholan esikoisteoksesta tuli painokoneiden lempilapsi. Rakasta minut vahvaksi -kirjaa eivät kustantajatkaan ole osanneet luokitella mihinkään kirjallisuuden lajiin. Teatterineuvos Ritva Oksanen ja muusikko Pedro Hietanen tuovat laukaalaiskirjailijan koskettavat tekstit dramaturgi Matti Kuikkaniemen ohjaamana Aleksanterin teatterin yleisöille perjantaisesta ensi-illasta lähtien.

Tilaajille
- Perjantaina 6. syyskuuta Aleksanterin teatterin katsomon kuudennella penkkirivillä istuu nöyrä ja kiitollinen kirjailija, joka saa kokea sanomansa saatetuksi ihmisille kahden hienon taiteilijan tulkitsemana, Aino Suhola miettii Rakasta minut vahvaksi -esityksen premiäärin aattona.

Helsinkiläinen Aleksanterin teatteri valmistautuu perjantaiseen ensi-iltaansa, jossa yleisölle tarjoillaan laukaalaisen toimittaja-kirjailija Aino Suholan sananrieskaa. Teatterineuvos Ritva Oksasen ja muusikkolegenda Pedro Hietasen siivittämä Rakasta minut vahvaksi runo- ja laulukudelma ammentaa riemastuttavan, syvällisen ja koskettavan sisältönsä sanataiteilijan moni-ilmeisestä tuotannosta: runoelmista, romaaneista sekä elämäkerroista. Kirjallisuuden lajeihin mukautumaton esikoisteos tekee Suomessa kirjallisuuden historiaa; Rakasta minut vahvaksi kuluu sukupolvesta sukupolveen lukijoiden käsissä – teoksesta on otettu jo historialliset 14 painosta.

Hämeenlinnan Teatteri avaa syksynsä klassikolla Gabriel, tule takaisin. Filosofian tohtori Panu Rajalan mukaan Mika Waltari löysi aiheen Gabriel tule takaisin -näytelmäänsä Helsingin alamaailmasta, jonne hän katosi ryyppyputkiensa ajaksi raskaiden kirjoitusjaksojen jälkeen. Naisten hurmurina kunnostautunut Ruben Auervaara ei ollut Waltarin teoksen innoittajana. Rajalan mielestä naiset eivät muutu milloinkaan, vaan he kaipaavat enkelien oloisia lohduttajia!

Tilaajille
Panu Rajala on perehtynyt tarkasti kirjailijasuuruus Mika Waltarin elämään ja tuotantoon. Hän kirjoitti Waltarin kattavan elämäkerran. Rajalan mukaan ahkera Waltari tarvitsi kovan työnteon vastapainoksi vapautumista, ja silloin herraskainen kirjailija sukelsi ryyppäämään Helsingin alamaailmaan. Kateissa ollessaan Waltari saikin ainekset häneltä tilattuun näytelmään, Gabriel, tule takaisin. Siitä tuli heti ilmestyttyään vuonna 1945 suuri menestys, jota kauhoi Helsingin Kansanteatteri. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Jo vuonna 1945 Helsingin Kansanteatterissa kantaesityksensä saanut Mika Waltarin esitetyin näytelmä Gabriel tule takaisin on huippuajankohtainen parhaillaan elettävällä nettirakkaushuijausten kukoistuskaudella. Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksen professorina pitkän päivätyön tehnyt Panu Rajala korjaa yleistä harhakäsitystä, ettei akateemikko käyttänyt kapteeni ja johtaja G. Lindströmin esikuvana aikanaan paljon julkisuutta saanutta huijaria ja varasta Ruben Auervaaraa. Rajalan mukaan Waltari löysi tragikomediansa ainekset Helsingin alamaailmasta, jossa kirjailija kuuli ryyppyreissujensa aikana mitä kummallisemmista lemmenseikkailuista.

25 miljoonaa euroa koneisiinsa ja tiloihinsa investoiva Kalaneuvos Oy aikoo kaksinkertaistaa liikevaihtonsa viidessä vuodessa – sastamalalainen perheyritys odottaa yhteiskunnallista kalakeskustelua kotimaisen kalan saatavuuden turvaamiseksi

Tilaajille
Pirkanmaa tarvitsee myönteisiä yritysuutisia. 44-vuotiasta sastamalaista perheyritystä, Kalaneuvos Oy:tä luotsaava toimitusjohtaja, kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää kalankysynnän kasvavan tuntuvasti lähitulevaisuudessa. Perheyritys satsaa laitteisiinsa, koneisiinsa ja tiloihinsa parhaillaan 25 miljoonaa euroa. Kalanjalostaja palkkaa parhaillaan lisää työntekijöitä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Kalanjalostuksen suomalainen uranuurtaja Kalaneuvos Oy vartoaa perusteellista yhteiskunnallista debattia kotimaisesta kala-alasta. 44-vuotiaan perheyrityksen perustaja, toimitusjohtaja ja kalatalousneuvos Veijo Hukkanen tietää, että syvällinen julkinen vuoropuhelu vaikuttaisi kalanjalostukseen ja -kauppaan samalla myönteisellä voimalla kuin viime vuosina lihantuotantoketjun perusteellinen avaaminen on merkinnyt liha-alalle.