Johtavan ylilääkärin Juhani Grönlundin ja perusturvajohtaja Elina Anttilan mukaan hyvinvointikertomus paljastaa Akaan kipukohdat.

Akaalalaisten nuorten asiat ovat huonosti. Tilanteeseen on puututtava ja on jo puututtukin. Näin summaavat tuoreen Akaan kaupungin hyvinvointikertomuksen tuloksia johtava ylilääkäri Juhani Grönlund ja perusturvajohtaja Elina Anttila.

– Meillä on yksi ryhmä, joka ei voi hyvin, ja se on nuoret. Kaikki muut voivat ihan hyvin, jopa keskitasoa paremmin, mutta nuorten ongelma on suuri, Grönlund toteaa.

Hyvinvointikertomuksessa on tarkasteltu akaalaisten terveyttä ja hyvinvointia vuosien 2002–2011 tietojen perusteella. Lisäksi akaalaisten tilaa on verrattu Keuruun, Lempäälän, Sastamalan, Valkeakosken sekä koko maan tietoihin.

– Pelkät tilastot ja luvut eivät kerro mitään, jos niitä ei verrata mihinkään. Kertomalla mitä muualla valtakunnassa tapahtuu, päästään tarkastelussa syvemmälle ja voidaan arvioida, onko tämä paljon vai vähän, Anttila perustelee.

Vanhemmat eivät tunne lastensa kavereita

Hyvinvointikertomuksessa käytetty, vuonna 2011 tehty Kouluterveyskysely kertoo akaalaisnuorten kokevan koulukiusaamista, kaverittomuutta, masentuneisuutta ja vanhemmuuden puutetta.

Kyselyn mukaan koulukiusaaminen ja kaverittomien koululaisten määrä on lisääntynyt 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa viime vuosina. Molempien osuus oli Akaassa korkein vertailukuntiin nähden.

Noin 18 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista koki vuonna 2011 oman terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi. Muutosta parempaan on tapahtunut, mutta määrä on edelleen suurempi kuin Keuruulla, Lempäälässä, Sastamalassa ja koko maassa keskimäärin.

Myös itsensä masentuneiksi kokeneiden osuus oli Akaassa suurempi kuin muissa kunnissa ja koko maassa. Kun muualla masentuneiden osuus on vähentynyt vuodesta 2009, Akaassa se on noussut vuodesta 2005 lähtien.

Vanhemmuuden puutetta 8.–9.-luokkalaisista tunsi kokevansa melkein joka kolmas. Tämä tarkoittaa, että vanhemmat eivät tunne lapsensa ystäviä, eivät tiedä missä tämä viettää viikonloppuiltansa, nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan eikä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Vuodesta 2009 vanhemmuuden puute on Akaassa lisääntynyt.

– Akaassa nuoret kokevat selvästi, etteivät he saa riittävästi vanhemmuutta. Jos nuori itse näin ilmoittaa, on tilanne aika hälyttävä, koska monelle nuorelle se, etteivät vanhemmat hirveästi välitä, tarkoittaa vain vapautta. Nuori ei ajattele sitä yleensä negatiivisesti, mutta täällä nuoret kokevat itse, ettei heille tarjota riittävää vanhemmuutta, Elina Anttila toteaa.

Myös Urjalan kunnassa hyvinvointikertomusta tehnyt Anttila sanoo Akaan nuorten tilanteen erottuvan selvästi myös urjalalaisten nuorten kokemuksista.

Kouluruoka ei maistu

Kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten huumekokeilut ovat Akaassa lisääntyneet vuodesta 2009­ vuoteen 2011 yli viisi prosenttiyksikköä. Vertailukunnista vain Sastamalassa huumekokeiluja oli suhteessa Akaata enemmän. Sen sijaan nuorten tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat Akaassa vähentyneet. Silti tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa oli vuonna 2011 melkein 17 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista.

Huolestuttava suunta on myös kouluruokailussa. Kouluruokaa syömättömien osuus yläkoulussa on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2011 peräti 43 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista ei syönyt päivittäin kouluruokaa. Akaalaisten nuorten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta parannettavaa on edelleen.

Nuorten huolet jatkuvat myös täysi-ikäisyyden jälkeen. 18­–24-vuotiaiden nuorisotyöttömyys on Akaassa suurempaa kuin vertailukunnissa. Samoin toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus ikäluokassa on Keuruun ohella muita korkeampi.

Nuorten pahoinvointi näkyy lastensuojelussa

Perusturvajohtaja Elina Anttilan mukaan nuorten pahoinvoinnin seuraukset näkyvät kodin ulkopuolelle sijoitettujen akaalaislasten määrässä. Lokakuun lopussa sijoitettuna oli 55 lasta.

– Tänä vuonna määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Valtakunnallisesti vertailulukuja ei ole vielä saatavissa, mutta kun kasvuprosentti Akaassa on vuodessa 50, on se hurja luku.

Anttilan mukaan ennaltaehkäisevän tuen eli lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on valitettavan vähän lapsia. Määrä on pienempi kuin hyvinvointikertomuksen muissa vertailukunnissa.

– Painotus on väärin. Avohuollossa on liian vähän resursseja. Koulupuolelle on lisätty psykologia ja koulukuraattoria, ja on perhetyöntekijöitä, jotka ovat juuri tätä ennaltaehkäisevää toimintaa. Valitettavasti tilanne on kuitenkin se, että palvelutarjonta ei vastaa sitä tarvetta, mikä kaupungissa on. Sen takia lastensuojelu painottuu viimeisimpään keinoon eli sijoitukseen.

Nopean toiminnan joukko toimii ohi byrokratian

Johtavan ylilääkärin Juhani Grönlundin mukaan lastensuojelun eteen tehdään jatkuvasti työtä ja pyritään puuttumaan ongelmiin mahdollisimman varhain.

– Nimenomaan opetustoimen ja perusturvatoimen välillä tehdään paljon moniammatillista yhteistyötä. Meillä on työryhmä, joka on perustanut ”nopean toiminnan joukkoja”. Ne ovat vapaamuotoisia moniammatillisia kokouksia, joihin opettajat ja päiväkodeissa toimivat voivat tuoda esille asioita ilman mitään raskasta byrokraattista prosessia. Kehitämme yhdessä sitä, miten saisimme enemmän ja paremmin kiinni pahoinvoivia lapsia ja nuoria.

Perusturvajohtaja Anttila näkee samoin eri toimijoiden entistä tiiviimmän yhteistyön tärkeänä lastensuojelussa.

– Kaikkien sektorien toimijoiden yhteistyön tiivistäminen on avainasia. Lapset ovat monissa kunnan palveluissa, ja heitä voidaan auttaa kaikissa näissä. Sitä jatkuvasti tapahtuukin. Se on jatkuvaa kehittämistä.

Hyvinvointikertomuksen valopilkkuja ovat hyvä huoltosuhde, kun väestöstä yli 50 prosenttia on työikäisiä. Osuus on enemmän kuin vertailukunnissa. Terveydenhuollon kustannukset ovat olleet viime vuosina nousussa, mutta kuitenkin kulut jäävät alle maan keskitason.

Perusturvalautakunta esittää vahvistusta lastensuojeluun

Akaan perusturvalautakunta esittää uudelleen henkilöstölisäyksiä sosiaalityöhön. Lautakunta esitti jo kertaalleen omassa talousarvioesityksessään neljää uutta vakanssia. Kaupunginjohtaja Aki Viitasaaren talousarvioesitykseen ne eivät kuitenkaan sisältyneet. Sen sijaan kaupunginjohtaja esittää 150 000 euron lisäystä lasten ja perheiden palveluiden ostoon.

Perusturvajohtajan Elina Anttilan mukaan ostopalveluihin panostaminen ei nykyisessä tilanteessa riitä, vaan lastensuojelun sosiaalityössä tarvitaan lisää henkilöstöä. Lautakunta esittääkin nyt kahta lastensuojelun sosiaalityöntekijää, yhtä lähihoitajaa ja yhtä perhetyöntekijää 1.3.2014 alkaen. Vakanssien kustannukset ovat yhteensä noin 147 000 euroa.

Anttilan mukaan tekijöitä tarvitaan turvaamaan lastensuojelutyötä.

– Lastensuojelun sosiaalityössä on valtava työpaine, ja tarve lisääntyy koko ajan. Olemassa oleva henkilöstö ei selviä siitä työmäärästä, mikä heillä on. He joutuvat karsimaan kaikesta työstä, mikä näkyy siinä, että kaikkia lakisääteisiä aikoja ei pystytä noudattamaan. Henkilökuntaa pitäisi saada juuri sen takia, että pystymme hoitamaan asiat lakisääteisesti.