Monella vanhemmalla voi mennä sormi suuhun, kun oma lapsi haluaisi aloittaa somen käytön eikä itsellä ole minkäänlaista kosketuspintaa sosiaalisen median alustoihin. Myös lapsen liiallinen somessa roikkuminen voi herättää huolta vanhemmissa. Miten näissä tapauksissa kannattaisi toimia? Sosionomi Anu Kiiskinen Sosped-säätiön Somerajaton-toiminnasta osaa vastata juuri näihin kysymyksiin. Kiiskisellä on omakohtaista kokemusta somen ongelmallisesta käytöstä, jonka myötä hän on kouluttautunut Sosped-säätiön kokemusasiantuntijaksi ja vertaisohjaajaksi.
Kiiskinen kertoo haitallisen somen käytön vaikuttaneen hänen arkeensa monin tavoin, ja sen huomasivat myös läheiset. Tylsistyessään hän pakeni someen selaamaan loputonta kuva- ja videomerta tai päivittämään omasta arjestaan kavereilleen. Joskus myös yöunille ryhtyminen viivästyi selaamisen takia.
– Roikuin puhelimella ja päivitin sovelluksia vähän väliä toivoen, että siellä olisi jotain uutta.
1. Ole kiinnostunut lapsen tekemisistä
Kiiskisen mukaan on tärkeää, että vanhempi on kiinnostunut ja jopa yliutelias siitä, mitä lapset ja nuoret somessa tekevät. Lapsilta kannattaa avoimesti kysellä, mitä he somessa puuhaavat. Lapselle voi myös suoraan ehdottaa, että hän näyttäisi vanhemmalle mitä sovelluksia hän käyttää tai ketä hän somessa seuraa. Kiiskinen kuitenkin muistuttaa, että myös lapsella on oikeus viestintäsalaisuuteen eikä häntä saa pakottaa esimerkiksi näyttämään jotain yksityisviestiä vanhemmalleen.
– Vaikka ei itse käyttäisi somea, tai samoja alustoja mitä nuori käyttää, kannattaa niihin silti tutustua. Silloin näkee itse sen, mitä kaikkea somessa voi tulla vastaan.
2. Luo avoin keskusteluilmapiiri
Turvallisen ja avoimen keskustelukulttuurin rakentaminen kotona lähtee Kiiskisen mukaan liikkeelle jo syntymästä. Turvallista ilmapiiriä luodaan esimerkiksi siten, että kysellään päivittäin, mitä lapselle tai nuorelle kuuluu. Silloin asioiden kertomisesta tulee tapa, joka edistää avointa keskusteluilmapiiriä.
Kiiskisen mukaan lapselle kannattaa tehdä selväksi, ettei ikävien asioiden kanssa tarvitse jäädä yksin. Lapsen pitää voida rohkeasti kertoa, jos kohtaa somessa esimerkiksi ikäviä viestejä tai kuvia, ilman että häntä syyllistetään asiasta. Kiiskinen suosittelee, että somen ikävät puolet otettaisiin puheeksi jo ennen kuin lapsi lataa sovelluksia puhelimeensa eikä vasta sitten, jos jotain epämiellyttävää tulee vastaan. On myös tärkeää käydä läpi, millaista materiaalia someen kannattaa jakaa, sillä se pysyy internetissä ikuisesti.
3. Yhteiset pelisäännöt somen käyttöön
Kiiskinen suosittelee lämpimästi sopimaan koko perheen kesken yhteiset pelisäännöt somen käytöstä. Hän korostaa, että myös vanhempien tulisi noudattaa samoja sääntöjä, jotta ne todella olisivat perheen yhteiset. Lapset peilaavat vanhempien käytöstä omaansa, joten jos vanhemmat eivät noudata sääntöjä, se voi aiheuttaa kotona ristiriitaa.
Kiiskisen mielestä sääntöihin ei ole yhtä oikeaa kaavaa, joka toimisi kaikilla, sillä jokainen perhe on erilainen. Pelisäännöistä kannattaa sopia kuitenkin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten ennen kuin lapset aloittavat somen käytön. Esimerkiksi voidaan sopia, että yhteiseen päivällispöytään ei tuoda puhelimia tai että koko perhe viettää yhdessä vaikka sometonta sunnuntaita. Tärkeintä on, että säännöistä pidetään kiinni ainakin silloin, kun lapset ja nuoret ovat läsnä.
4. Huomioi lapsen ikä somessa
Kiiskisen mukaan lapsen somen käytön aloittamista voi verrata koulumatkan opetteluun. Lapsen kanssa käydään yhdessä monta kertaa läpi reitti kouluun, opetellaan ylittämään suojatie ja huomioimaan vaaranpaikat. Samalla tavalla myös somen käyttöä kannattaa opetella ihan kädestä pitäen. Tässäkin kohtaa Kiiskinen korostaa vanhempien oman perehtymisen tärkeyttä. Sovellusten ominaisuuksiin kannattaa tutustua, voiko esimerkiksi tiettyjä hashtageja estää tulemasta näkyviin tai tehdä muita rajoitustoimenpiteitä lapsen turvaksi. Sosiaalisen median alustoille on asetettu ikärajat syystä, ja niitä kannattaa noudattaa.
– Someen ei ole hyvä mennä, ennen kuin ymmärtää sen riskit, Kiiskinen summaa.
5. Puutu ajoissa ongelmalliseen käytökseen
Some voi tarjota paljon hyvää lasten ja nuorten arkeen, mutta sen käytöllä on myös varjopuolensa. Liiallinen somessa roikkuminen voi aiheuttaa fyysisiä ja tunnepuolen ongelmia sekä vaikeuksia nukkumisessa. Kiiskisen mukaan osa näistä haasteista saattaa olla vain väliaikaisia, mutta pitkittyessään ne voivat kasvaa ongelmaksi asti.
Silloin voidaan puhua jo vakavammasta ongelmasta, jos nuori lopettaa koulussa käymisen tai arvosanat tippuvat rajusti eikä somen lisäksi muita selittäviä tekijöitä ole. Hälytysmerkkejä voi olla myös ilmassa, jos mukavat asiat eivät enää jaksa kiinnostaa tai nuori luopuu kavereidensa näkemisestä. Kiiskisen mukaan näissä tilanteissa vanhemmilla on velvollisuus puuttua, jos oireilu jatkuu pidempään. Jos lapsi tai nuori ei itse innostu somen ulkopuolisista aktiviteeteistä, kannattaa vanhemman lähteä yhdessä lapsen kanssa tekemään jotain mielekästä.
Tiktok on Kiiskisen mielestä eniten tällä hetkellä hankaluuksia aiheuttava sovellus. Lyhyet videot aiheuttavat nopeita ärsykkeitä eikä sovelluksen algoritmiä pysty juuri hallitsemaan. Lisäksi ikävän kommentoinnin määrä korostuu juuri Tiktokissa. Herkässä iässä oleville nuorille ilkeät viestit voivat aiheuttaa ongelmia itsetunnon kanssa.
Konkreettisiksi vinkeiksi somen ylikuluttamisen vähentämiseen Kiiskinen mainitsee puhelinten ruutuaikarajoittimet sekä sovellusten ilmoitusten mykistämisen. Hän sanoo omasta kokemuksestaan, että puhelimen käyttö voi vähentyä, kun ei tule kiusausta reagoida jokaiseen näytön välähdykseen.
Teksti: Juulia Jaakola
