Onni Laihasen syntymästä on kulunut 100 vuotta

Harmonikkataiteilija Onni Laihasen syntymästä tuli 16. kesäkuuta kuluneeksi 100 vuotta. Laihanen syntyi Karjalan kannaksella Muolaan kunnan Perkjärvellä vuonna 1916. Kaukana kaikesta oleva Perkjärvi nousi yleiseen tietoisuuteen Riihimäki-Pietari -radan valmistuttua 1870 ja ruhtinas Soltikoffin perustettua kylään Savikon tiilitehtaan.

Onni Laihanen 1916-1956.

Onni Laihanen 1916-1956.

Akaaseen Onni Laihasen liittävät tämän vanhemmat Juones ja Iita-Maria, jotka talvisodan jälkeen asettuivat Toijalan Kurjenkalliolle ja täti Loviisa Romu, joka asui Kartanontiellä. Näiden luona Onni Laihanen vieraili usein ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin. Tädin hallinnassa oli myös Onnin suuri palkintokokoelma, joka tosin tuhoutui tulipaossa. Palossa arvellaan tuhoutuneen myös Onnin julkaisemattomia sävellyksiä.

Musikaalinen Laihasen suku oli paikkakunnalla ja laajemminkin kuuluisa. Jo Perkjärven kansakoulussa tämä huomattiin. Varsinkin nuorisoseuratalosta tuli Laihasten harrastusten paikka. Ajoittain iltamien ohjelman suorittajat olivat enimmäkseen tai yksinomaan Laihasia soittaen yksin tai torviseitsikossa. Tänne johti myös Onnin tie. Suvusta kasvoi myös toimen tunnettu musiikin tekijä, Antti Hammarberg (Irvin Goodman), joka oli Onnin tädin pojanpoika. Merkittäviä soittajia suvussa olivat myös Roobert, Gunnar ja Olli Laihanen. Roobert ja Gunnar soittivat muun muassa Rauman kaupunginorkesterissa.

Onni Laihasen musiikkiopinnot alkoivat soitto-oppilaana JP 4:n soittokunnassa Sakkolassa 1929. Laihaisen soittimia olivat trumpetti, klarinetti ja harmonikka. Sotilassoiton lisäksi Laihanen soitti kannaksen tanssipaikoilla monien yhtyeiden jäsenenä. Laihasen ystäväpiiriin armeijassa kuului muun muassa Onni Adolfsen, joka oli presidentti Martti Ahtisaaren isä. Opinnot jatkuivat Helsingin konservatoriossa ja pääkaupungissa löytyi myös töitä äänilevyteollisuudessa, ravintoloissa ja kuulussa Dallape-orkesterissa. Heti soitto-oppilaspalveluksen jälkeen Laihanen liittyi Laivaston soittokuntaan tehden fregatti Suomen Joutsenella ainakin yhden valtameripurjehduksen.

Sotaan Onni Laihanen osallistui palvellen viihdytysjoukoissa. Häneen tutustui tuolloin muun muassa myöhempi akateemikko Matti Kuusi, joka Tyrjän rykmentin, JR 7, valistusupseerina järjesti jumalanpalvelusta erääseen viholliselta valltattuun kylään. Kun urkuja ja jumalanpalvelusmusiikin nuottejakaan ei ollut, hoiti Laihanen harmonikalla musiikin, vaikka sotilaspastori ensin empi. Matti Kuusen mielestä tilaisuus oli varsin onnistunut, mistä hän mainistee muistelmissaan. Tyrjän rykmenttiä komensi myöhempi kenraali Adolf Ehrnrooth.

Uransa hupuille Onni Laihanen kehittyi sotavuosina. Hän oli harmonikan soiton Suomen mestari vuosina 1940-1943 ja 1945. Näiden kilpailujen ja muidenkin palkintoja tuoneiden musiikkimittelöiden tuomaristoon kuului usein Vili Vesterinen. Onni Laihanen oli kansallinen kuuluisuus, joka esiintyi ympäri maata. Persoonallinen soittotyyli ja hyvä säestystaito veivät uraa eteenpäin. Hän myös sävelsi ahkerasti. Tunnetuimmaksi sävellykseksi jäi valssi Rantakoivun alla.

Lounais-Hämeen museon Muolaa-kokoelmassa on yksi Onni Laihasen klarinetille säveltämä kappale.

Vuonna 1947 Onni Laihanen muutti Yhdysvaltoihin tehden uraa menestyksekästä amerikansuomalaisten keskuudessa. Hän menehtyi kuitenkin sydänkohtaukseen 39-vuotiaana 23. huhtikuuta 1956. Onni Laihanen oli avioliitossa kaksi kertaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?