Ukrainan kriisi ja Venäjän halu ratkaista asioita siellä voimapolitiikalla on saanut ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mielestä voiman näytön lisääntymään puolin ja toisin myös Suomen lähialueilla. On sotaharjoituksia ja lisääntynyttä lentotoimintaa.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mielestä kansalaisten syrjäytyminen on suurin turvallisuusuhka Suomessa. Pekka Kuusen 1960-luvun sosiaalipolitiikalle olisi taas kysyntää.
– Suomessa kysytäänkin jo, onko tilanteessa jotakin, joka kohdistuisi erityisesti meihin. Tähän yksiselitteinen vastaus on: ei ole. Tämä ei tarkoita sitä, ettei kansainvälinen jännitys vaikuttaisi miehinkin. Sehän vaikuttaa jo meidän talouteemme, koska pakotteet ovat päällä ja Venäjän talouskin alamäessä, sanoo Tuomioja.
Lisääntynyt pullistelu tuo Erkki Tuomiojan jännittyneeseen tilaan tahattomiakin tilanteita, esimerkiksi amerikkalaisen ja venäläisen hävittäjän läheltä piti tilanteen, jotka voivat johtaa konflikteihin.
– Suomi ei ole tässä kohteena. Meidän kylmän sodan jälkeinen pitkä linjamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on juuri tässä tilanteessa kestävä.
Erkki Tuomioaja selostaa hyvin tarkasti Suomen linjan. Se koostuu aktiivisesta ulko- ja vakauspolitiikasta lähiympäristössä ja laajemminkin. Suomi pitää huolen myös omasta kansallisesta puolustuskyvystään, jota emme ole ajaneet alas toisin kuin monet Euroopan maat Ruotsista alkaen.
– Olemme myös Euroopan unionin jäsenmaa, mikä on tärkeä turvallisuusratkaisu. EU ei ole sotilasliitto, vaan EU on turvallisuusyhteisö. Sillä on solidaarisuuslauseke, joka on jäsenmaita velvoittava, sanoo Tuomioja.
Suomi haluaa tehdä Erkki Tuomiojan mielestä puolustusyhteistyötä Pohjoismaisen kanssa. Mitään sotilasliittoa ei kuitenkaan ole tulossa.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisimpiä viestejä on myös, että Suomen aluetta ei voi käyttää hyväksi hyökkäykseen jotakin toista maata vastaan.
Voimapolitiikka ei maailmalla toimi
Voimapolitiikalla, aseita muita valtioita vastaan käyttäen, ei valtioiden välisiä ongelmia tässä ajassa enää ulkoministeri Tuomiojan mielestä ratkaista. Voimapolitiikkaa edelleen käytetään ja niin kauan kuin maailmassa on johtajia, valtioita, kenraaleja ja muita toimijoita, jotka uskovat voimapolitiikkaan, tilanteisiin täytyy ulkoministerin mielestä varautua.
– Voimapolitiikka pitää pyrkiä estämään ja pitää mahdollisesti seuranneet haitat mahdollisimman pieninä. Tämä on linjamme Euroopan unionissakin, sanoo Tuomioja.
Krimistä tuli riesa Venäjälle
Voimapolitiikkaa käytetään Euroopassakin, vaikka sen toivottiin kylmän sodan jälkeen täällä jo kadonneen. Venäjä on ottanut kansainvälistä oikeutta ja sopimusta rikkoen Krimin haltuunsa. Itä-Ukrainassa Venäjä toimittaa aseita separatistisille joukoille, jotka niitä myös käyttävät suvereenia valtiota, Ukrainaa vastaan.
– Tämä ei tule tuottamaan mitään pysyviä ja kestäviä etuja Venäjälle. Venäjän talous menee melko jyrkkää alamäkeä. Se ei johdu yksin, eikä edes ensisijaisesti pakotteista, joita Euroopan unioni ja muut toimijat ovat Venäjään kohdistaneet. Öljyn hinnan laskulla on Venäjän talouteen erittäin merkittävä vaikutus. Myös maan sisäisellä kehityksellä, autoritaarisuuden kasvulla ja modernisaatiokehityksen pysähtymisellä on ollut vaikutuksensa. Venäjän talouden dynamiikka on kadonnut, sanoo ulkoministeri Tuomioja.
Myös Venäjän voimapolitiikan suorat kustannukset iskevät maan talouteen todella voimakkaasti.
– Viimeksi entinen talousministeri Aleksei Kudrin on arvioinut, että Venäjän suorat kustannukset Krimin haltuunotosta nousevat yksistään 150–200 miljardiin dollariin. Lupaukset Krimin eläkkeiden korotuksista ja uudesta sillasta sinne tuovat vain kustannuksia, eivätkä lupaa mitään hyvää tavallisille venäläisille. Hetkellisesti Putinin suosio on kyllä korkealla, 85 prosenttia kansasta katsoo, että Krimin liittäminen Venäjään on ollut isänmaallinen teko, mutta hetkellinen kansallistunteen vahvistuminen ei tule kestämään kauaa, arvioi Tuomioja.
Voimapolitiikka epäonnistuu
Venäjän valuuttavarannot riittävät vielä, mutta jossakin vaiheessa tässäkin tulee seinä vastaan. Tilanne pahentavat kyllä myös Euroopan unionin pakotteet, vaikka Venäjä taidokkaasti asiaa vähätteleekin. Pakotteilla on ollut tarkoitus tukea Minskin neuvotteluja ja sopimuksia. Sopimukset eivät ole johtamassa toivottuun lopputulokseen ja pakotteet on siksi ulkoministerin mielestä pidettävä voimassa.
– Kun tällä voimapolitiikalla ei tuoteta mitään pysyviä etuja venäläisille, samoja etuja mitä ihmiset kaikkialla maailmassa toivovat – rauhaa, vakautta, turvallisuutta, parempia elinoloja, parempaa tulevaisuutta – voimapolitiikka epäonnistuu. Mutta tämä vie aikansa, ja pitää myös Euroopan unionin pakotteet voimassa, sanoo Tuomioja.
Suomi rakentaa rauhaa
Ulkoministeri Erkki Tuomioja muistuttaa, että Suomi on ollut mukana laatimassa Euroopan unionin pakotteita. Samanaikaisesti Suomi haluaa luoda edellytyksiä neuvotteluratkaisulle eikä halua mitään säröjä kahdenvälisiin suhteisiin Venäjän kanssa.
– Ylipäätänsä Suomen ulkopolitiikka pyrkii siihen, että me pystyisimme vaikuttamaan rauhan ja turvallisuuden edellytysten vahvistumiseen. Turvallisuus ei koostu vain siitä, että varaudumme erilasiin kriiseihin, sekin on tehtävä, vielä tärkeämpää on olla rakentamassa turvallisuutta, joka tässä keskinäisen riippuvuuden maailmassa voi syntyä vain yhteistyön kautta. Tässä työssä sotilaallisilla keinoilla ei ole juuri merkitystä, sanoo ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Erkki Tuomioja huomauttaa myös, että on paljon asioita, joissa yhteistyö Venäjän kanssa toimii aivan normaalisti. Maa on aktiivisesti mukana muun muassa Iranin ydinohjelmaneuvotteluissa. Myös isisin uhka tiedostetaan Venäjälläkin.
– Isisin riveissä taistelee 1700 venäläistä, mikä vaikuttaa maan politiikkaan varmasti.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja vieraili maanantaina Valkeakosken työväenyhdistyksen tilaisuudessa.
Viimeisimmät kommentit