Teponkujan hakelämpölaitoksen omistaa Huhtala Power Oy. Yrityksessä ovat mukana Huhtalan perheestä Joonas (vas.), Mika ja Ilkka.
Viialan Asuntotuotannon vuokrakerrostalot Uotilantie 8, 10 ja 12 sekä Teponkuja 1 ovat siirtyneet öljystä hakelämpöön. Sama lämpökeskus tuottaa lämpöä myös JHL:n ja Akaan kaupungin omistamiin Kiinteistöosakeyhtiö Teponkuja 3:n kahteen kerrostaloon sekä kahteen rivitaloyhtiöön, Asunto-osakeyhtiö Kaukolan Luhtiin ja Kaukolan Kartanoon.
Hakkeella lämpiää yhteensä noin 170 asuntoa kuudessa kerrostalossa ja viidessä rivitalossa.
Hakelämpölaitoksen omistaa ja sen toiminnasta vastaa akaalainen Huhtala Power Oy, jossa ovat mukana yrittäjä Ilkka Huhtala sekä pojat Mika ja Joonas Huhtala. Huhtalan ensimmäinen hakelämpölaitos aloitti Kylmäkosken Aravaniityssä vuonna 2007.
– Kun rivitaloyhtiö Aravaranta Kylmäkoskelta siirtyi Viialan Asuntotuotannolle, Asuntotuotannon silloinen toimitusjohtaja Pertti Paavola kyseli meidän lämpölaskun nähtyään, onko Viialaan mahdollista saada samanhintaista lämpöä. Neuvottelut alkoivat toukokuussa 2013, Ilkka Huhtala kertoo.
Lämpöyrittäjä arvioi Teponkujan hakelämpökeskuksen noin 250 000 euron investoinniksi. Huhtalan perheyritys huoltaa kaikkiaan viittä hakepannua, joista neljä on sen omia.
Polttoaine läheltä
Teponkujalle, vuokratontille rakennettu 650 kilowatin lämpökeskus tuottaa lämpöä noin 1500 megawattituntia vuodessa. Hake on peräisin lähiseudun metsistä. Lämpökeskuksen yhteydessä on 125 kuution hakevarasto.
– Samalla tavalla kuin on lähiruokaa, tämä on lähilämpöä. Keräämme kolmenkymmenen kilometrin säteeltä risuja, tienvieri- ja harvennuspuuta, jotka haketetaan ja poltetaan täällä. Se on etu, ettei tarvitse tuoda mistään fossiilisia polttoaineita, Ilkka Huhtala toteaa.
Koska lähes kaikki taloyhtiöt olivat ennen saman öljylämpökeskuksen piirissä, hakelämpöön siirryttäessä pystyttiin hyödyntämään pitkälti olemassa olevia lämpökanavia. Öljy toimii edelleen varalämmönlähteenä häiriötilanteiden varalta.
Tiukkoja tilanteita vain kerran
Ilkka Huhtalan mukaan hakelämmössä eniten kysymyksiä herättävät hinta, valvonta ja lämmön riittävyys kovilla pakkasilla.
– Lämmön hinta on sidottu elinkustannusindeksiin, hakkeen hintaan ja öljyn hintaan, yrittäjä kertoo.
Teponkujan lämpökeskuksen kapasiteettista riittää lämpöä vielä nykyistä isommallekin asukasmäärälle. Avoimien ovien päivänä, jolloin lämpötila oli plussan puolella, lämpökeskus toimi kolmasosateholla. Omakotitalojen liittämistä hakelämpölaitoksen asiakkaiksi Huhtala ei pidä kannattavana.
– Uudet omakotitalot vievät niin vähän lämpöä, ettei niitä kannata putkittaa. Lämpöhäviö olisi suurempi kuin kulutus.
Mahdollisista häiriöistä tieto välittyy suoraan kännykkään, jota Ilkka Huhtala päivystää yhdessä poikiensa Mikan ja Joonaksen kanssa.
– Tiukkoja tilanteita ei ole ollut kuin kerran. Viitisen vuotta sitten Aravaniityssä kylmävesiputki halkesi pannuhuoneessa ja suihkutti vettä savukaasuimurin taajuusmuuttajaan, mikä sai aikaan ketjureaktion. Oli lauantai-ilta ja 25 astetta pakkasta, mutta silloinkin lämmöt saatiin päälle kolmessa tunnissa, Ilkka Huhtala kertoo.
Mattilan perhe saapui hakelämpölaitoksen avoimien ovien päivään Urjalasta. Vanhemmat Sanna-Liisa ja Markus sekä lapset Matilda, 5, ja Hugo, 3, tutustuivat pellettitakkoihin. Mattilat harkitsevat sellaisen hankkimista remontoitavaan taloonsa.
Hakelämpölaitoksen yhteydessä on 125 kuution hakevarasto. Laitoksen käyttämä hake on peräisin lähialueelta.
Avoimien ovien päivässä yleisö sai nähdä, kuinka hakkuri muuttaa puun hakkeeksi.
Ilkka Huhtala (kesk.) hoitaa hakelämpölaitoksia yhdessä poikiensa Joonaksen (vas.) ja Mikan kanssa.
Hakelämpölaitoksen avoimet ovet houkuttelivat paikalle runsaasti yleisöä.
Viimeisimmät kommentit