Sami Ahola asuu perheineen Tyrisevällä Toijalassa. Vuonna 1904 rakennetusta talosta löytyy 9 tulisijaa.

Yli 3900-jäsenisen Suomen Palomiesliiton SPALin liittokokous on valinnut akaalaisen Sami Aholan, 40, liiton hallitukseen vuosiksi 2015–2016. Pirkanmaan pelastuslaitoksen palveluksessa, Teivon paloasemalla työskentelevä Ahola edustaa 13-jäsenisessä liittohallituksessa Pirkanmaata. Aholan oma paikallisyhdistys on Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset.

Aholan kausi pelastushenkilöstön etuja ajavan järjestön liittohallituksessa alkaa vasta vuodenvaihteen jälkeen, mutta sekä valtakunnalliset että paikalliset huolenaiheet pyörivät jo tulevan hallitusedustajan mielessä.

Vaihtelua vahvuuksissa

Paikallisesti Ahola näkee ongelmana muun muassa lomista johtuvat vaihtelut pelastushenkilökunnan vahvuudessa Pirkanmaan pelastuslaitoksella.

– Koko Pirkanmaalla kirjavahvuus on noin sata henkeä per työvuoro, mutta käytännön tasolla määrä pyörii 70:n tasolla. Erilaiset lomat vähentävät vahvuutta. Aina joku tuosta koko porukasta on pois, eikä sijaisia palkata rahan takia määrättyä enempää. Muutaman viikon sairaslomakaan ei tarkoita sitä, että joku palkataan tilalle. Tämä merkitsee silloin, että vahvuutta ruvetaan vähentämään sieltä, missä riskikartoitus tekee sen mahdolliseksi.

Aholan mukaan asia koskettaa myös Hirsikankaalla olevaa Akaan paloasemaa, jonka vahvuus on 1+4 miestä. Ahola sanoo, että ajoittain määrä on vaihdellut kahden ja neljän miehen välillä.

– Meillä on käytössä alasajotaulukko, jossa mainitaan missä järjestyksessä asemia tiputellaan miehille. Akaa on siinä aika kärkipäässä, milloin miehiä aletaan tiputtaa sieltä pois.

Työvuoroja läpikäynyt Ahola kertoo, että esimerkiksi viime tammikuussa ainoastaan yhtenä vuorokautena Akaan asemalla oli neljä miestä, kahdessa työvuorossa kaksi ja muissa kolme. Hänen mukaansa myös helmikuu mentiin pääasiassa kolmella miehellä.

– Akaaseen ei pääsääntöisesti pystytä irrottamaan kuin kolme miestä. Eilenkin siellä oli töissä kolme miestä, Ahola kertoo viitaten viime torstaihin.

Aholan mukaan turvallinen savusukeltaminen on mahdotonta, jos paikalla on vähemmän kuin neljä miestä.

– Ohjeiden mukaan siihen tarvitaan kaksi savusukeltajaa ja turvapari, joka on valmis toimimaan lisäapuna. Tämän mukaan kaksi miestä tarkoittaisi sitä, että sammuttaisimme taloa ulkopäin, mutta sisätiloihin ei olisi asiaa. Mutta eihän kenenkään ammattiylpeys sellaista kestäisi katsella. Kyllähän sinne mennään ja toivotaan, ettei mitään satu. Tietysti Valkeakoski ja Lempäälä tulevat apuun, mutta jokainen voi laskea minuutit.

Päättäjien kiinnostus lopahti

Sami Ahola sanoo puhuvansa asiasta paitsi pelastusalan ammattilaisena myös akaalaisena veronmaksajana.

– Tahtotila varmasti on, että Akaassa on neljä miestä. Mutta monissa asioissa heijastuu se, että Tampere on keskuskunta. Ensin ajatellaan, mitä siellä on ja sitten vasta sivuja. Itseäni huolestuttaa se, että Akaa maksaa osansa tästä palvelusta ja niistä miehistä, jotka Akaaseen on kirjoitettu.

Hän harmittelee, että paikallisten poliitikkojen ja virkamiesten kiinnostus pelastustoimeen lopahti, kun pelastustoimi siirtyi Tampereen aluepelastuslaitoksen, nykyisen Pirkanmaan pelastuslaitoksen hoidettavaksi.

– Meidänkin päättäjien pitäisi olla hereillä, mitä saadaan. Akaassa hälytysmäärät ovat viime vuosina kasvaneet pelastustehtävien osalta ja on ollut myös palokuolemia. Tulipalo käyttäytyy samalla tavalla, ollaan sitten Hervannassa tai Akaassa.

Aseman pitäisi olla lähellä ihmisiä

Uuden Akaan paloaseman sijaintia valtateiden kupeessa Hirsikankaalla on kiitelty hyväksi. Sami Ahola olisi sijoittanut aseman mieluummin lähelle ihmisiä.

– Aseman sijainti on alueellisesti keskellä, mutta aina pitäisi miettiä, missä ovat ihmiset, jotka apua tarvitsevat. Maantieteellinen keskipiste ei vielä tarkoita, että ollaan lähelläkään ihmistä. Toki Akaan paloasemalta on hyvät yhteydet kolmos- ja ysitielle.

Hirsikankaalta hälytyksiin lähtee myös Toijalan VPK. Ahola etsisi VPK:lle tilat Toijalan keskusta-alueelta. Aholan mukaan hälytyksissä aikaa kuluu siirtymiseen Hirsikankaalle.

– Jos minä olisin VPK:ssa, ajelisin ensin omalla autolla liikennerajoitusten mukaan Hirsikankaalle, mikä veisi 10, jopa 15 minuuttia. Ennen kuin ollaan kohteessa, voi mennä puolikin tuntia. Jokainen voi kuvitella, mitä se tarkoittaa.

Kipinä Toijalan VPK:sta

Sami Ahola on aloittanut oman palomiesuransa Toijalan VPK:n nuoriso-osastossa. 16-vuotiaana hän pääsi mukaan Toijalan puolivakinaisen palokunnan hälytysryhmään. Armeijan jälkeen Ahola työskenteli rakennuksilla, teki metallitöitä ja oli kesämiehenä Toijalan paloasemalla.

Kiinnostus tekniikkaan ja tekemiseen innosti Aholaa hakemaan pelastusopistoon, josta Ahola valmistui 21-vuotiaana palomieheksi 1996. Paloesimieheksi hän kouluttautui vuonna 2011.

Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen

Toiminta ei ole kiinni yhdestä miehestä

Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Olli–Pekka Ojanen ei jaa Sami Aholan näkemystä, että Akaan paloaseman vahvuudessa olisi ongelmia. Ojasen mukaan yksittäiset vaihtelut paloasemilla esimerkiksi sairastapausten vuoksi ovat normaaliarkea.

– Tiedossani ei ole, että Akaan asema olisi ongelmallinen. Paloasemien vahvuus vaihtelee päivittäin, jos ihmisiä esimerkiksi sairastuu äkillisesti. Silloin teemme valmiussiirtoja, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Tampereen keskuspaloasemalta täydennetään tietyn miehistöasteikon mukaan paloasemien miehitystä niin, että normit täyttyvät. Hälytysvalmiudesta huolehditaan.

Ojasen mukaan turvallinen savusukellus ei ole uhattuna, vaikka yksittäisen paloaseman vahvuudessa olisi vajausta.

– Onnettomuuspaikalle tulee henkilöitä useammalta paloasemalta, ja toimintavalmius mitataan näiltä asemilta tulevien vahvuuksien mukaan. Jos joltain asemalta yksi henkilö on pois, ei se tarkoita yhtään mitään. Esimerkiksi kuukausittaiset raportit toimintavalmiudesta ovat sellaisia kuin pitää olla. Vahvuus voi välillä vaihdella yksittäisten sairastapausten vuoksi, mutta Akaan osalta Valkeakosken paloasema ja VPK:t ovat tilanteiden mukaan hälytyksissä mukana. Toiminta ei ole kiinni yhdestä miehestä.

Ojanen muistuttaa Akaan osalta tilanteen päinvastoin parantuneen menneistä vuosista.

– Akaan suunnalla kehitys on ollut hyvänsorttista verrattuna lähtötilanteeseen. Nyt siellä on neljän hengen vahvuus, uusi, asianmukainen paloasema, vakinaista henkilökuntaa ja kalusto. Lisäksi Toijalan VPK:n kehityskaari on ollut positiivinen.

Ojanen ei allekirjoita myöskään Aholan huolta siitä, Akaa maksaa neljästä miehestä mutta saa vähemmän.

– Ei se sillä tavalla toimi. Akaa ei maksa neljästä miehestä mitään, vaan asukasluvun mukaisesti osuutensa pirkanmaalaisesta pelastustoimesta, joka on palvelemassa Akaan kaupunkia.

Akaalainen Sami Ahola edustaa seuraavat kaksi vuotta Pirkanmaata Suomen Palomiesliiton hallituksessa.