Akaan kaupungin terveystoimi uudistuu vuosina 2015–2017 merkittävästi, kun osittain sote-uudistuksenkin siivittämänä kaupunkiin rakennetaan uusi terveysasema Toijalaan. Tämä kokonaiskustannuksiltaan 7,5 miljoonan euron hanke jakaantuu vuosille 2015 ja 2016. Uusi terveysasema on osa perusturvalautakunnan osaltaan hyväksymää terveystoimen vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmaa. Keskitetylle terveysasemalle sijoitettaisiin kaupungin kaikki perusterveydenhuollon palvelut.
Perusturvatoimen henkilöstö suunnittelee uutta rakennusta jo täyttä häkää. Uudisrakennukseen päädyttiin, koska kaikki nykyiset asemat Toijalassa ja Viialassa jo vaatisivat mittavan peruskorjauksen. Uuden aseman sijoittumista Toijalaan puoltaa vanhuspalvelujen tilojen rakentaminen lähelle, jolloin muun muassa varastot, keittiö ja henkilöstön sosiaalitilat sekä osa potilastiloista olisivat yhteiset.
– Jo pelkästään sote-uudistus pakottaa meidät miettimään omia palvelujamme. Oli palvelujen tuottaja jatkossa kuka tahansa, niin niitä ei kyllä tilata kolmelta huonossa kunnossa olevalta terveysasemalta, vaan meillä on oltava yksi ajanmukainen asema. Tämä on nyt kilpajuoksua, mutta keskittämällä omat asiamme, saamme palvelujen hinnan kilpailukykyisiksi, sanoo Akaan ja Urjalan perusturvajohtaja Elina Anttila.
– Minä pelkään, että muuten toimien meidän kaikki lähipalvelut ovat Valkeakoskella. Pahin vaihtoehto on se, että vain odotetaan.
Akaa rakentaa jo kehitysvammaisten Savola-kodin ja laajentaa tehostetun palveluasumisen Torkonkatanoa, jotta palvelut säilyisivät lähellä.
Perusturvajohtaja Elina Antilan mukaan Urjalan kunta olisi luonnollinen osa Valkeakosken aluesairaalan ympärille muodostuvaa kuntayhtymää, mutta muitakin vaihtoehtoja on.
– Forssan suunta houkuttelee urjalalaisia edelleen ja siellä on järjestelmä valmiina.
Sote on tilaaja-tuottaja-malli
Perusturvajohtaja Elina Anttilan mukaan sote-uudistus on lähellä tilaaja-tuottaja-mallia. Maahan luodaan viisi aluetta, jotka järjestävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille kansalaisille.
– Tämä on se tilaaja. Me kuulumme Tampereen yliopistollisen sairaalan alueeseen, johon rakennetaan kuntayhtymä, joka kilpailuttaa sote-alueen palvelut. Kuntayhtymän hallinnossa on edustus jokaisesta alueen kunnasta asukasluvun mukaan mitoitettuna, kerto Anttila.
Akaan Rotaryklubissa vieraillut Akaan ja Urjalan perusturvajohtaja Elina Anttila ei usko, että sote-järjestämislaki ehtii voimaan ajallaan.
Kuntayhtymän pitäisi olla toiminnassa 1. tammikuuta 2016 alkaen. Kuntayhtymä päättää jatkossa, missä sen alueella palveluja tuotetaan.
– Pääsääntöisesti palveluja tuottavat sellaiset kunnat, jotka pystyvät tuottamaan kaikki terveydenhuollon palvelut, siis myös erikoissairaanhoidon palvelut. Akaan kaupunki ei ole tällainen toimija, sanoo Anttila.
Myös muita vaihtoehtoja on noussut keskusteluun. Akaa yhdessä muiden Pirkanmaan kuntien kanssa esittää lausunnossaan sote-järjestämislaista, että Pirkanmaalla olisi neljä aluetta.
– Tästä keskustellaan nyt koko maassa voimakkaasti. Ihan tarkkaan ei tiedetä, mistä tässä on kysymys, koska kun luonnos tuli julki, niin aika voimakas tahtotila tällä alueelle oli, että palveja jatkossa tuottaa vain Tampereen kaupunki. Muutamien viimepäivien aikana keskusteluun on tullut muitakin vaihtoehtoja, sanoo Anttila.
Jos Pirkanmaa jakautuisi neljään tuottaja-alueeseen. käytännössä nämä alueet muodostuisivat aluesairaaloiden ympärille. Nämä kuntayhtymät sitten tilaavat palveluja paikallisilta terveysasemilta.
– Meidän palveluja tuottava kuntayhtymä perustettaisiin Valkeakosken aluesairaalan ympärille. Periaatteessa palvelun tuottajat päätetään neljän vuoden välein. Jos laki tällaisenaan menee läpi, 1. helmikuuta 2016 pitäisi olla olemassa palveluja tuottavat kuntayhtymätkin, sanoo Anttila.
Perusturvajohtaja Elina Anttilan mielestä edessä valtava paikallinen ja alueellinen poliitikkojen ja viranhaltijoiden kesken, miten Etelä-Pirkanmaalla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään. Palvelut rahoitetaan jatkossakin kuntiin tulevilla valtionosuuksilla.
– Sote-uudistus on todella iso asia ja päättäjät ovat hyvin vaikeiden asioiden edessä. Ja kukaan ei oikein tiedä, miten tässä käy. Sitäkään ei tiedetä, ehtiikö järjestämislaki voimaan ajallaan, sanoo Elina Anttila.
Kiinteistönhoidosta on helppo puhua ja kirjoittaa. On totta, että valtuusto päättää kiinteistönhoitoon päätetyistä varoista. Kiinteistönhoitaja ei kuitenkaan pakota vanhusta nukkumaan viideltä illalta ja poistuessaan syö leivältä leikkeleitä. Kiinteistönhoitaja ei laiminlyö opetuksen tukipalveluita tai kasvata luokkakokoja.
Valtuutettu höylää kuluista, haaveilee tulevista uusista asukkaista ja yrittäjistä, horisontissa miltei jo näkyy valoisa tulevaisuus…. se todellisuus, nykyhetki ja kunnan tehtävä on hämärtynyt.
Kunnan tehtävä on järjestää opetusta, Akaassa rakennutetaan kouluja, korjataan kouluja ja säästetään opetuksesta opetusmateriaalista ja oppilashuollosta.
Viialan keskuskoululla mentiin halvimman kertainvestointivaihtoehdon mukaan. Toiminnallista järkesitämistä ja kustannustehokasta käyttöä ei haettu, niukalla äänestäjiä kosiskelevalla rasittomalla vaihtoehdolla edettiin.
Lukion kohdalla on nyt tilaisuus miettiä, kuinka voidaan tarjota oppilaille monipuolinen vaihtoehtoja tarjoavaa tuettua opetusta. Arvelen sen tapahtuvan parhaiten toisaalla, aikas paljon isommassa yksikössä. Jos näin on miltä näyttää, mahtuu Toijalan lukioon kolme-neljäsataa peruskoululaista ja pienempii rytöihin voidaan lyödä ”suljettu”-kyltti ovelle.
Perusturvalautakunta esittää noin 7 500 000 euroa Toijalan terveyskeskuksen uudisrakennukseen, sillä investoinnilla jaetaan niukkuutta vielä vuosikymmeniä. Jos Akaan vuodeosastopaikat ostetaan ostopalveluksena Valkeakoskesta vapautuu Toijalan terveyskeskuksen yläkerta uusiokäyttöön. Kolmekymmentä vuotta vanhaa rakennusta tokko tarvitsee kokonaan uudelleen rakentaa.
Viialan terveyskeskus toki voidaan rakentaa vaikka kokonaan uudelleen ja uudelleen mietittynä, on sen verta pieni ettei kovin montaa miljoonaa maksa.
Perusterveydenhoitoa pitää enemmänkin tuoda tykö kuin etäyttää. Esimerkiksi, jos Viialan hammashoidon tilat ovat huonot, mikä estää kahden vastaanottopisteen siirtämistä Hirvialholle ja Arvo Ylpön koululle? Tarkastukset koululla eivät pidä oppilaita pois opetuksesta, estävät käyttämättömät tarkastusajat ja lääkäri on käytettävissä terveyskeskuksessa sijaistamaan tarvittaessa (koululaiset pysyy kyllä koulussa seuraavallakin viikolla tarkastettavaksi). Mikään ei estä myöskään tarkastuksien suorittamista koulun tiloissa myös muille väestöryhmille.
Terveydenhoidon tilantarveharkinnassa on unohdettu kokonaan myös neljäs ulottovuus eli aika. Aikaa on normaalin virka-ajan ulkopuolellakin runsaasti ja tarvetta palvelulle takuulla on. Työaikapankki mahdollistaisi, halukkaille, mahdollisuuden tehdä työtä aikaisemmin, myöhemmin, lauantaisin ja toisaalta se mahdollistaisi myös pitemmät lomat tai pitemmät viikonloput.
Seinien rakentaminen maksimihenkilökunnalle eli käytännössä poikkeustilalle, tuntuu hölmöltä. Perustelun tulisi ainakin olla huomattavasti avoimempaa. Toivotaan, ettei lama lopu ihan heti. Lama tekee hyvää aivotoiminnalle. Ajatellaan kun on ihan pakko.