Kadonnut Toijala herää henkiin Erkki ja Timo Janssonin valokuvissa

Akaan pääkirjastossa avautui viime viikon maanantaina Akaa Seuran kokoama valokuvanäyttely Toijala ollutta ja mennyttä. Näyttelyssä esillä oleviin kuviin on dokumentoitu Toijalan rakennuksia ja elämänmenoa 1950-luvulta 1990-luvulle. Suurin osa kuvista on toijalalaissyntyisen ja nykyään Järvenpäässä asuvan Timo Janssonin käsialaa, mutta mukaan mahtuu myös hänen vuonna 1920 syntyneen ja viime vuonna kuolleen isänsä Erkki Janssonin otoksia.

– Isä aloitti valokuvausharrastuksen sodan jälkeen hyvin innokkaana. Silloin ei ollut mitään laitteita, hän esimerkiksi teki suurennuskoneen itse puusta. Pihasaunasta oli vedetty ikkunat umpeen, ja siellä hän kehitti kuviaan kehitysliemissä. Minä näin kuinka kuvat ilmestyivät esiin kehitealtaassa ja jäin siihen koukkuun. Se oli kuin taikuutta, Jansson kuvailee.

Timo Jansson kuvasi Helpiön huvilan vuonna 1980.

Timo Jansson innostui kuvaamisesta isänsä jalanjäljissä. Murrosikäisenä hänellä oli tapana kierrellä mopolla tai pyörällä kuvaamassa Toijalan maisemia ja rakennuksia.

– Valokuvaaminen oli minun ja isäni yhteinen harrastus. En oikeastaan vieläkään tiedä miksi kuvasimme Toijalaa niin kattavasti, ei siihen ole mitään järkevää syytä. Olin tosin nuorempana aika ujo enkä uskaltanut pyytää ihmisiä kuviin, joten ehkä sen takia kuvasin maisemia, Jansson pohtii.

Valokuvilla säilötään aikaa

Näyttelyn vanhin otos on Erkki Janssonin ottama valokuva, joka kuvaa

Nykyinen Kruuna ja Klaava näyttää nykyään varsin erilaiselta kuin Timo Janssonin vuonna 1979 ottamassa kuvassa.

vapunviettoa 1950-luvulla. Kuvan taustalla näkyy Miljoonasilta ja sen edessä alue, joka nykyään on Toijalan S-marketin parkkipaikka. Kuvassa parkkipaikan tilalla näkyy muun muassa kahvila ja taksiasema. Myös monista muista kuvista voi löytää aikoja sitten kadonneita rakennuksia ja maisemia.

– Nyt kun näitä kuvia katsoo, täytyy ihmetellä olenko minä ollut ihan täysissä sielunvoimissani. Mitä järkeä on ollut kuvata esimerkiksi Toijalan Sataman kioski vuonna 1989, Jansson hämmästelee.

Jansson toteaa kuitenkin, että jälkikäteen katsottuna valokuvien arvo muuttuu; kuvia kadonneista asioista ja rakennuksia katsoo tänä päivänä eri tavalla kuin kuvaushetkellä. Janssonin mukaan hänellä ei koskaan kuvatessa ollut mitään suunnitelmaa, kuvat syntyivät hetken mielijohteesta kuvauksellisen kohteen osuessa silmiin.

Työväentalo Timo Janssonin kuvaamana vuonna 1981.

– Isälläkään ei tainnut olla kuvatessa mitään isoa visiota, mutta sitä hän korosti, että kuvat ovat asioita, joilla säilötään aikaa. Tämä näkyi erityisesti hänen ottamissaan perhekuvissa, jotka olivat hänelle se tärkein juttu, Jansson sanoo.

Pitkän mietinnän jälkeen Jansson nimeää näyttelyn kuvista omaksi suosikikseen Helpiön huvilaa esittävän otoksen, joka on kuvattu vuonna 1980.

– Helpiön huvila oli minusta äärimmäisen kuvauksellinen. Olen ottanut siitä varmaan 50 kuvaa eri aikoina. Huvilassa minua kiehtoi sen muoto ja paikka, Jansson kertoo.

Kurvolan tiellä sijainnut Vahteristo jäi Timo Janssonin filmille vuonna 1979.

Toijala ollutta ja mennyttä -valokuvanäyttely on saanut nimensä Pekka Ahlforsin perustamasta Facebook -ryhmästä, jossa näyttelyn valokuvia on julkaistu.

Helpiön huvila oli eräs Timo Janssonin mieluisimmista kuvauskohteista.

Toijalan rautatieasema 1950-luvulla Erkki Janssonin kuvaamana.

Erkki Jansson kuvassa näkyy vapun viettoa 1950-luvulla. Taustalla on Miljoonasilta ja sen edessä alue, joka nykyään on S-marketin parkkipaikka.

Timo Janssonin vuonna 1974 kuvaama näkymä Miljoonasillalta Valtatielle.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>