Lähes tuhat allekirjoittajaa vastusti pääkirjaston muuttamista omatoimikirjastoksi – Adressin käytävällä vastaanottanut kaupunginjohtaja nosti esiin kirjastorakennuksen korjausvelan

Kaupunginjohtaja Antti Peltola kuuntelee Aino Nevalaisen puhetta ennen kirjastoadressin luovutusta. Adressia pitelee Hilkka Rekola. Kuva: Jarno Keskinen.

Akaan kirjastopalveluiden keskittämistä Viialaan ja Toijalan kirjaston muuttamista puhtaaksi omatoimikirjastoksi selvitetään vuoden 2024 aikana. Nykyisessä pääkirjastossa Toijalassa ei siis vuoden 2025 alusta alkaen olisi henkilökuntaa paikalla eikä palvelua asiakkaille, jos muutos toteutetaan.

Hilkka Rekola, Aino Nevalainen, Anja Koskinen, Riitta Mikkonen ja Marjukka Nikkilä luovuttivat torstaina kaupunginjohtaja Antti Peltolalle 953 henkilön allekirjoittaman adressin, jolla vedotaan Akaan kaupungin päättäjiin sen puolesta, että Toijalassa sijaitseva Akaan pääkirjasto säilytetään toimivana ja kaupungin kirjastopalveluja kehitetään edelleen. Adressin luovutustilaisuus järjestettiin koruttomasti Akaan hallintotoimen väistötilojen käytävällä Akaanportin yritystalolla Sirkesalontiellä.

– Vaikka meillä on tässä nyt muutaman hengen porukka, me oikeasti edustamme täällä melkein tuhatta akaalaista. Tarkemmin sanoen yhdeksänsataaviisikymmentäkolme henkilöä on tässä porukassa mukana, samaan kansioon kootut paperi- ja nettiadressin kaupunginjohtajalle ojentanut Aino Nevalainen sanoi.

Nimiä kerättiin noin kuukauden ajan. Adressilla vedotaan sekä kaupungin hallintoon että päättäjiin sen puolesta, että Toijalassa sijaitsevan pääkirjaston palvelut säilytetään ja että niitä edelleen kehitetään.

– Keskeisimpiä perusteluja tähän vetoomukseemme ovat ensinnäkin se, että kirjasto on tärkeä ja monipuolinen kulttuuri- ja hyvinvointipalvelu, Nevalainen totesi.

Adressin luovuttajat huomauttivat myös, että kirjasto on käyttäjien keskuudessa erittäin suosittu ja että kirjaston merkitys maksuttomana ja helposti saavutettavana palveluna korostuu entisestään, kun ihmisillä on haasteita toimeentulonsa kanssa. Myös kirjaston keskeistä sijaintia saavutettavuuden kannalta korostettiin.

Lue myös: Akaan kirjastopalveluiden keskittäminen Viialaan selvitetään, nykyinen pääkirjasto saattaa muuttua kokonaan omatoimikirjastoksi – ”Tämä on painajaismainen ajatus”

79 kommenttia ja mielipidettä

Kirjastolla kerättyyn paperiadressiin tuli 583 allekirjoitusta. Nettiadressi keräsi 370 allekirjoitusta. Nettiadressin yhteydessä allekirjoittajat jättivät lisäksi 79 kommenttia ja mielipidettä, joissa esitetään kannanottoja ja näkökohtia kirjastoasiaan liittyen.

– Kiitos aktiivisuudesta tässä asiassa. Adressi menee tästä hallintojohtajalle ja siitä se etenee kaupungin päättäjille, Peltola lupasi ottaessaan adressin vastaan.

Peltola sanoi uskovansa, että kaupungilla ja adressin allekirjoittajilla on samanlainen tahtotila kirjastoasian suhteen.

– Meilläkin on varmasti tavoitteena pitkällä tähtäimellä kehittää kirjastotoimintaa myös Toijalassa. Näen asemanseudun yhtenä potentiaalisena alueena tulevalle kirjastolle, Peltola totesi.

Korjausvelka ihmetytti Mikkosta

Seuraavaksi kaupunginjohtaja muistutti edessä olevan kouluverkkoratkaisun osaltaan vaikuttavan kirjastokysymykseenkin ja nosti esiin pääkirjaston peruskorjaustarpeen.

– Ehkä tulee pohdittavaksi sekin, että olipa kouluverkkoratkaisu mikä hyvänsä, kannattaako lähteä olemassa olevaa kirjastoa peruskorjaamaan vai rakentamaan kenties uutta, Peltola pohdiskeli.

Kirjaston peruskorjaustarpeet ihmetyttivät erityisesti Akaan eläkkeellä olevaa kirjastotoimenjohtaja Riitta Mikkosta.

– Saanko entisenä kirjastotoimenjohtajana kysyä, että mikä siinä kirjastorakennuksessa nyt on niin, että se pitää siitä alas ajaa. Se on 1980-luvun alkupuolella rakennettu ja ainakin niin kauan kuin minä siinä olin, se oli tosi hyvässä kunnossa. Mitä sille nyt on tapahtunut yhtäkkiä, Mikkola kysyi kaupunginjohtajalta.

Rakennuksesta on tehty vuonna 2019 kosteus- ja sisäilmatekninen selvitys ja vuonna 2018 kuntoarvio. Peltola ei yksilöinyt yhtä keskeistä ongelmaa, joka kirjastorakennuksessa on.

– Ei varmaan mitään semmoista yksittäistä tekijää ole olemassa, mutta meillä teknisessä toimessa arvioidaan sitä korjausvelkaa mikä siellä on ja ihan pienistä summista ei puhuta, Peltola sanoi.

Kaupunginjohtaja ei usko, että kirjaston nykyinen sijainti on Toijalan keskustan kehittämisen näkökulmasta kirjastolle optimaalisin paikka.

– Vaikka tätä kouluverkkoratkaisuakaan ei oltaisi tekemässä, niin edelleen ollaan tietoisia tästä korjausvelasta ja saneeraustarpeesta samoin kuin siitä, että asemaseutu on meillä varmasti sellainen tulevaisuuden kohde ja sillä olisi hyvät mahdollisuudet toimia myös kirjaston sijaintipaikkana, Peltola sanoi.

Lue myös: Onko Akaassa edessä lukutaidon ja sivistyksen halveksunta? – Tasa-arvoinen pääsy tietoon uhkaa horjua

Selvitystä valmistellaan

Kirjaus kirjastoselvityksen tekemisestä vuoden 2024 aikana löytyy Akaan kaupungin talousarviokirjasta vuosien 2024–2028 taloussuunnitelmasta. Kaupunginjohtajan mukaan selvityksen tekemistä valmistellaan parhaillaan kaupungin sivistystoimessa.

– Se on meillä sivistysjohtaja Hanna-Leena Holmströmillä porukoineen työn alla.

Hilkka Rekola (vas.), Aino Nevalainen, Anja Koskinen, Riitta Mikkonen ja Marjukka Nikkilä luovuttivat torstaina kaupunginjohtaja Antti Peltolalle 953 henkilön allekirjoittaman adressin, jossa vedotaan Akaan kaupungin päättäjiin sen puolesta, että Toijalassa sijaitseva Akaan pääkirjasto säilytetään toimivana ja kaupungin kirjastopalveluja kehitetään edelleen. Kuva: Jarno Keskinen.

Näin adressissa kirjoitettiin

Kaupunginjohtaja Antti Peltolalle luovutetussa adressissa todetaan adressin tarkoituksesta näin:

”Me allekirjoittaneet vetoamme Akaan kaupungin päättäjiin, että Toijalassa sijaitseva Akaan pääkirjasto säilytetään toimivana ja kaupungin kirjastopalveluja kehitetään edelleen. Haluamme, että Toijalan kirjastossa on jatkossakin henkilökuntaa auttamassa asiakkaita.

Kirjaston olemassaolo on tärkeä kulttuuri- ja hyvinvointipalvelu. Akaan pääkirjastossa on monenlaista hyödyllistä toimintaa kaikenikäisille. Ihmisten toimeentuloedellytysten kiristyessä maksuttoman ajanviete- ja hyvinvointipalvelun merkitys korostuu entisestään.”

Adressin allekirjoittaneet jättivät muun muassa seuraavat kommentit:

”Kirjasto on palveleva kokonaisuus kahdessa taajamassa.”

”Kirjasto pitää säilyä myös Toijalassa.”

”Toivoisin, että kirjastopalvelut säilytetään myös Toijalan puolella. Työttömien tietokoneen käyttö, eläkeläisten avustaminen digitaalisten laitteiden käytössä koululaisten vierailut, taiteen ystävien taidenäyttelytila, lapsiperheiden osasto, lukusali lehtineen ym. Köyhillä ei ole varaa matkustaa pidemmälle saadakseen näitä palveluja. Eriarvoisuus lisääntyy tästä johtuen ja nuorten lukutaito näivettyy entisestään.”

”Ehdottomasti kirjastopalvelut henkilökunnan kanssa pidettävä Toijalassa.”

”Toijalan kirjasto pitää säilyttää nykyisenlaisena.”

”Toijalassa kirjasto pitää olla.”

”Henkilökunta säilytettävä!”

”Ei palvelua pois pääkeskuksesta. On saatu aivan ihanaa henkilökohtaista palvelua.”

”Kirjasto on tärkeimmästä päästä kuntalaisten peruspalveluja nyt, kun sote-toimintakin siirtyi kunnan niskoilta pois. Se on sivistyksen, viisauden, oppimisen, viihtymisen mahdollistaja tasapuolisesti kaikille. Mitä enemmän kaupungissa on kirjastoja, sen parempi. Yhtäkään ei ole varaa poistaa.”

”Tämän takia maksetaan veroja!”

”Akaan väestöltään suurimmasta keskuksesta ei saa viedä toimivia kirjastopalveluita.”

”Lasten ja nuorten lukeminen rapautuu. Antakaa Toijalan lapsille ja vanhuksille lähikirjastonpalvelut. Lukusali takaisi yhteiskunnan asioista perillä pysymisen tasavertaisuuden vaatimukseen vedoten. Kirjaston henkilökunta on korvaamaton.”

”Mökkiläisenä olen saanut erittäin hyvää palvelua.”

 

Juttuun korjattu nimivirhe. Sivistysjohtaja on Hanna-Leena Holmström.