Toijalasta kotoisin olevan ja nykyisin Tampereella asuvan Jyrki Yrjölän funkkistyylinen huvila sijaitsee Terissaaressa aivan niemenkärjessä. Huvilaa ympäröi suuri piha ja Vanajavesi kolmelta suunnalta. Yrjölä on omistanut huvilan vuodesta 1999 lähtien, mutta sen on rakennuttanut Yrjölän isoisä Fritjof Pihola, joka perusti Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:n edeltäjän F. Pihlgrenin tapettitehtaan.
– Tämä huvila on rakennettu heti talvisodan jälkeen. Pappani perheellä oli huvila Sotkialla, mutta sinne tuli evakkoja jo talvisodan aikana. He eivät siis voineet käyttää sitä kesäasuntonaan. Pappa kuitenkin kävi vetämässä uistinta näillä rannoilla, ja eräällä kalareissullaan hän huomasi tämän niemenkärjen, Yrjölä sanoo.
Rauhanummen puutarhan omistaja Maunu Rauhanummi oli palstoittanut alueen hiukan aikaisemmin huvilatonteiksi. Paikka oli kaunis, mutta sen ongelma olivat toinen toistaan suuremmat kivenlohkareet, jotka täyttivät niemenkärjen. Kivenlohkareiden takia tontti olikin jäänyt myymättä.
– Pappani oli toimelias mies, hän meni heti seuraavana päivänä tekemään tontista kaupat. Sen jälkeen hän tilasi arkkitehti Paavo Tiitolalta Tampereelta piirustukset, ja rakennustyöt aloitettiin 1. elokuuta vuonna 1940. Kivenlohkareet ilmeisesti räjäytettiin. Lokakuussa huvila oli jo saatu valmiiksi. Tuolloin oli vielä rakennustarvikkeita saatavilla, Yrjölä kertoo.
Fritjof Piholan perheineen oli tarkoitus muuttaa huvilalle seuraavaksi kesäksi, mutta olosuhteiden pakosta sinne muutti muolaalainen evakkoperhe, joka asui huvilalla vuoteen 1947 asti. Evakkoperhe rakensi huvilan tontille navetan, ja siirsi Piholan kustantamana paikalle tuhat hevoskuormallista maata.
Lokit valloittivat saunan savupiipun
Jyrki Yrjölän mukaan tontin rannat on betonoitu 1950-luvulla, betonivalli kiertää lähes koko niemenkärjen. Rantaan on tehty myös betoninen venevalkama ja kolmisen metriä leveä uimapaikka.
– Uimapaikalle paistaa aurinko jonnekin kolmeen asti iltapäivällä. Olen miettinyt, että tuohon betonin päälle voisi laittaa hiekkaa, että siitä saisi oikein kunnollisen hiekkarannan, Yrjölä kertoo.
Huvilan saunarakennus on sijoitettu aivan rantaan, osittain veden päälle.
– Pappa halusi, että ilta-aurinko paistaa saunan terassille, siksi se piti työntää näin pitkälle, Yrjölä toteaa.
Arkkitehtina itsekin työskentelevä Yrjölä on tehnyt huvilaan eristeremontin, mutta sen arkkitehtuuriin hän ei ole halunnut koskea. Rakennus on myös maalattu valkoiseksi kuutisen vuotta sitten ja Yrjölä on lasittanut kaksi alunperin avoinna ollutta sivua terassilta. Huvilan keittiötä on avarrettu poistamalla vanha palvelijanhuone ja seiniä on tapetoitu Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy:n tapeteilla. Vanhan rakennuksen kunnossapidossa ja remontoinnissa riittääkin puuhia, jotka pitävät miehen kiireisenä.
– Minusta remontointikin on ihan rentouttavaa, kun siihen suhtautuu oikein. Pidän käsillä tekemisestä, kuten monet muutkin miehet, Yrjölä miettii.
Yrjölä perheineen on viettänyt huvilalla aikaa varsin epäsäännöllisesti, sillä perhe asui aikaisemmin omakotitalossa, jonka kunnostus- ja ylläpitotyöt veivät paljon aikaa.
– Viime kesänä onnistuin viettämään täällä sellaisen kuukauden pätkän, jolloin sain jotakin tehtyäkin. Useimmiten kun tänne tulee, on minulla joku remppa mielessä. Perhe on täällä mukana sen minkä ehtivät, viime kesänä olimme täällä kaikki yhdessä ehkä pari viikkoa, Yrjölä kertoo.
Huvilalla Yrjölä perheineen viettää normaalia kesäelämää saunomisineen ja uimisineen, myös ruoanlaitto kuuluu perheen harrastuksiin. Perhe pyrkii viettämään juhannuksensa huvilalla, mutta viime juhannus jäi heiltä väliin kylmän sään takia. Saunakaan ei olisi lämmittänyt, sillä lokit olivat tehneet pesänsä saunan savupiipun päälle.
– Sinne oli tehty jo munatkin. En minä hennonut niitä pesästään ajaa pois. Nyt ne samat lokit yrittävät tehdä pesää siihen samaan paikkaan, mutta olen viisi tai kuusi kertaa käynyt heittämässä pesänalun pois. Laitoin piipun päälle esteeksi kiviä ja lautoja, ehkä ne jossakin vaiheessa luovuttavat ja pesivät muualle, Yrjölä nauraa.
Viimeisimmät kommentit