Terissaaren omenasato vaikuttaa yhtäältä todella hyvältä ja toisaalta korkeintaan keskinkertaiselta – Tilalle vuosien mittaan kerätty ainutlaatuinen lajikekirjo antoi erinomaiset lähtökohdat siiderin valmistukselle

Tamperelainen Johannes Vuorinen on ollut Terissaaren luomuhedelmätilan omistaja ja yrittäjä nyt reilun kahdeksan vuoden ajan. Tässä ajassa tilalla on tapahtunut paljon. Kuva: Oona Eskeli.

Tamperelainen Johannes Vuorinen on ollut Akaan Terissaaressa sijaitsevan luomuhedelmätilan omistaja ja yrittäjä nyt reilun kahdeksan vuoden ajan.

Tässä ajassa hän on laittanut isovanhempiensa vuonna 1986 aloittaman ja vanhempiensa vuosina 1991–2013 pyörittämän tilan isosti uuteen uskoon.

Ennen Johannes Vuorisen siirtymistä vetovastuuseen tilalla oli ainoastaan omenoiden ulosmyyntiä. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen tilalla alettiin valmistaa mehuja ja sittemmin myös siidereitä ja limonadeja omenasta ja muista kotimaisista luomukasviksista.

Terissaari on hehtaareissa mitattuna Suomen suurin luomuhedelmätila, ja sen kiistaton painopiste on sekä hehtaareissa että sadossa mitattuna omena.

Omenan lisäksi saaresta löytyy muun muassa päärynää ja luumua.

– Päärynällä ja luumullakaan ei ole oikeastaan mitään taloudellista merkitystä. Päärynä on pääosin taimivaiheessa, ja sen satoikään on vielä muutama vuosi. Toivottavasti päärynällä tulee olemaan jonkun verran merkitystä tulevaisuudessa, Vuorinen visioi.

Terissaaressa kasvatetaan omenoiden lisäksi muun muassa päärynää. Terissaaren luomuhedelmätilan omistaja ja yrittäjä Johannes Vuorinen toivoo päärynästä olevan hyötyä tulevaisuudessa. Kuva: Oona Eskeli.

Äiti keräsi lajikkeita

Omenapuita Terissaaressa on nykyisin noin 5000 ja omenalajikkeita noin 250. Määrät ovat suuria, ja etenkin tilan laaja lajikkeisto on ainutlaatuinen.

Vertailun vuoksi Vuorinen toteaa, että ahvenanmaalaisilla tiloilla, joissa suurin osa kotimaisesta omenasta viljellään, on kolmesta viiteen lajiketta.

Terissaaren suuren lajikemäärän selittävät historialliset syyt.

– Äidilläni oli harrastuksena kiertää ympäri Suomea ja hakea vanhoja suomalaisia omenalajikkeita, Vuorinen valottaa.

Vuorisen mielestä lajikekirjossa on bisneksen kannalta sekä huonoja että hyviä puolia.

Eduista merkittävin liittyy siidereiden valmistukseen. Vuorisen mukaan Suomessa ei juurikaan ole siideriin tähtäävien omenalajikkeiden perinnettä.

– Koska meillä on iso lajikekirjo, olen löytänyt täältä tiettyjä oikein hyvin siideriin sopivia lajikkeita, joita ei viljellä missään muualla, Vuorinen iloitsee.

Terissaaren tämän vuoden omenasato on Johannes Vuorisen mukaan laadultaan todella hyvä mutta määrältään korkeintaan keskinkertainen. Kuva: Oona Eskeli.

Kuivuus vaikutti sadon määrään

Terissaaren tämän vuoden omenasatoa Johannes Vuorinen luonnehtii todella hyvälaatuiseksi mutta määrällisesti korkeintaan keskinkertaiseksi.

– Kuivuus teki tehtävänsä etenkin kesä- ja syysomenoiden osalta, kun jalostamokiireiden vuoksi ei ollut aikaa kastella, Vuorinen arvioi.

Syys-lokakuun vaihteen kohdalla tämän vuoden omenoista oli syntynyt mehua noin 5000 litraa.

– Valtaosa mehusta on siis vielä tekemättä, ja varasto on melko täynnä omenaa. Lisäksi omenaa on tulossa vielä aika paljon sekä omasta tarhasta että muilta tiloilta, joilta ostamme omenaa esimerkiksi siideriä varten, Vuorinen selventää.

Akaalaisen Terissaaren siidereitä on tarkoitus löytyä jatkossa koko maasta. Kuva: Oona Eskeli.

Jatkossa mahdollisesti tislaustakin

Johannes Vuorisen yritykseensä tekemät satsaukset lähestyvät jo miljoonan euron rajapyykkiä. Panostukset ovat alkaneet kantaa hedelmää vähitellen, ja Vuorinen kertoo yrityksen tulevaisuuden näyttävän hyvältä.

Terissaaren tuotteita on ollut jo pidempään laajasti saatavilla S-ryhmän Pirkanmaan myymälöissä, ja vastikään yrityksen kaksi siideriä pääsi Keskon keskusvarastojakeluun. Jakelun laajentumisen myötä siidereitä voi jatkossa bongata K-kauppojen hyllyiltä koko maasta.

Tulevaa kasvua silmällä pitäen Vuorinen on pohtinut mehustamon laajentamista sekä kastelulaitteiston hankkimista.

– Vaikka meilläkin tietyt paikat kestävät paremmin kuivuutta, kuivuus tekee tuhoja. Vanajassa riittäisi kyllä vettä kastelujärjestelmään, eli asia on lähinnä rahakysymys, Vuorinen muotoilee.

Tuotepuolen osalta Vuorista kiinnostaa valikoiman laajentaminen tisleiden suuntaan.

– Nyt talven aikana on tarkoitus aloittaa tislausta hyvin pienimuotoisesti, Vuorinen suunnittelee.

Terissaaren mehustamo löytyy tästä navetasta. Kuva: Oona Eskeli.

Luomu ja alkoholi teettävät työtä

Fyysikon töistä luomuhedelmäbisnekseen vaihtanut Vuorinen ei osaa vielä yli kahdeksan vuoden kokemuksenkaan jälkeen sanoa, onko hän riittävän osaava nykyisessä työssään.

Hän kuitenkin kuvaa oppivansa uutta joka päivä ja kehittyneensä merkittävästi erityisesti yhdessä asiassa.

– Yksi asia, jossa en ole ennen näitä hommia ollut hyvä, on laitteiden korjaaminen. En ole ikinä ollut se mopon korjaaja -kaveri, mutta nykyään on vähän pakko olla, kun koneet hajoilevat, hän nauraa.

Tilan pyörittäminen on kaikkiaan hyvin aikaa vievää puuhaa. Vuorinen valmistaa Terissaaren tuotteet koko lailla itse, ja lisäksi hän tekee myyntityötä ja hallinnollisia tehtäviä.

Vuorisen mukaan se, että hän on samalla kertaa tekemisissä sekä luomun että alkoholin kanssa, takaa sen, että paperitöitä piisaa.

– Jossain määrin hommat ovat aina rempallaan ja neljä viidestä asiasta on aina tekemättä. Mutta sen on vain joutunut hyväksymään, yrittäjä näkee.

Lue myös:

Terissaari Oy:n omenatarha on hehtaareissa Suomen suurin luomuhedelmätila – Johannes Vuorinen on investoinut jo reilusti yli puoli miljoonaa euroa mehustamoon, jossa tuotetaan myös siidereitä (29.8.2021)

Luomuhedelmätilaa reilut kahdeksan vuotta pyöritettyään Johannes Vuorinen kertoo kehittyneensä erityisesti laitteiden korjaamisessa. Kuva: Oona Eskeli.
Limonadeja menossa etiketöintiin. Kuva: Oona Eskeli.
Johannes Vuorisella on laajennussuunnitelmia mehustamolle. Kuva: Oona Eskeli.
Mustaherukat odottelemassa käsittelyä. Terissaaren tuotteissa käytetyt mustaherukat tulevat Sääksmäeltä. Kuva: Oona Eskeli.
Terissaaren pullotuskone näyttää tältä. Koneeseen mahtuu kerralla kaksitoista pulloa. Kuva: Oona Eskeli.
Kuva: Oona Eskeli.