Toijalan Satamassa ajettiin lauantaina jäärata-ajon SM-kisojen osakilpailu ensimmäistä kertaa lähes 30 vuoteen. Akaan Moottorimiesten järjestämä tapahtuma keräsi järven jäälle ja sen penkoille noin 1000 lipun ostanutta katsojaa seuraamaan yhteensä 57 kuljettajan edesottamuksia. Päivän aikana pisteistä ajettiin viidessä eri sarjassa.

Jäätä kilpailualueella riitti hyvin, mutta ennen kilpailuja pelkona oli, ettei lunta riittäisi tarpeeksi radan penkkoja varten. Lopulta pelko oli turha.

– Vesisade meinasi kyllä tulla yöuniin. Lunta tarvittiin, ja sitä näköjään myös saatiin, Moottorimiesten varapuheenjohtaja Ville Mikkola totesi lauantaina ennen päivän viimeisiä ajoja, jotka ajettiin melko sankassa lumisateessa.

Lopulta lunta saatiin kisapäivän kuluessa radalle niinkin paljon, että se alkoi haitata näkyvyyttä niin radalla kuin sen sivussakin.

– Olisin toivonut, ettei kisojen aikana olisi ollut lumisadetta, mieluummin vaikka vähän kovempi pakkanen tai plussaa. Tuolla ei ole kiva ajaa, kun autot nostavat lumesta hirveän pölyn, Mikkola kuvaili.

Huono näkyvyys saattoi selittää osittain myös sen, miksi päivä sujui rauhallisesti, ja suuremmilta kolareilta vältyttiin.

– Totta kai kun ajaa lumipölyyn, eikä näe, vaistomaisesti painaa jarrua. Lumipöly on ihmeellistä, se on ihan kuin lyötäisiin musta seinä eteen, Mikkola kuvaili.

Nopea rata keräsi kehuja

Vaikka lumi pöllysi jonkin verran jo aamusta, ei se häirinnyt ainakaan Niklas Ajoa, joka ajoi moottoripyörillä näytösajon yhdessä isänsä Akin kanssa.

– Lumisade ei ainakaan meidän ajaessa haitannut yhtään. Itse rata oli ihan hyvä, pyörille se oli ehkä karvan verran jopa liian nopea, Niklas Ajo kuvaili.

Mikkolan itsensä suunnittelema rata saikin vuolaasti kehuja. Rata oli nopea ja siinä oli loivat kaarteet, mikä oli monen kuskin mieleen.

– Oli kiva ajaa, pidän tällaisista nopeista radoista enemmän kuin teknisistä radoista. Autoni oli vain vähän liian hidas tänne, kuvaili virolainen Mart Tikkerbär, joka ajoi kolmanneksi nelivetoisten Supercar-autojen luokassa Mitsubishi Lancerillaan.

– Se lämmittää mieltä, että radan profiilista on tullut kiitosta. Se on ehkä suurin palkinto itselle. Ei siitä ihan Nürburgringia tullut, Mikkola vertaili 1360 metrin mittaista jäärataa ikoniseen saksalaisrataan, jonka alkuperäinen versio tunnetaan etenkin pituudestaan ja vaarallisista mutkistaan.

Akaan Moottorimiesten Toni Lähteenmäen mukaan oli hienoa ajaa kotimaisemissa.

– Rata oli ihan hieno, mutta kuski oli vain surkea tänään, neljänneksi V1600-sarjassa ajanut Lähteenmäki totesi.

SM-kultaa tavoittelevan Lähteenmäen lähtö epäonnistui, eikä Lähteenmäen valkoinen Honda Civic enää noussut palkintokorokepaikoille.

– Tipuin aina perälle uudestaan ja piti rämpiä sieltä ylöspäin. Onneksi sarjaa on vielä kolme kisaa jäljellä, Lähteenmäki kertoi.

Mikkola kutsui virolaisen Tikkerbärin

Ville Mikkola nähdään itsekin usein kilpailuissa, mutta tällä kertaa hän seurasi kilpailupäivää toisin.

– Minun silmiini tuloksissa ei ole ollut yllätyksiä, mutta kun ei ole itse ollut ajamassa vaan kilpailun johdossa, sitä ei ajattele tuloksia. Kilpailijat ovat vain numeroita, Mikkola totesi.

Ainoa ulkomaalainen kilpailija oli Mart Tikkerbär, johon Mikkola tutustui viime kauden pohjoismaisen NEZ-sarjan aikana.

– Lähetin viestin hänelle, että ”tulepa ajamaan Suomeen jäärataa”. Mart ei ensin innostunut, vaan kysyi, että ”onko Suomessa muka jäätä”. Vastasin että ”on, tule tänne nyt”. He varasivat liput laivaan ja tulivat tänne, Mikkola naurahti.

– En usko, että ajan seuraavia jääratakisoja Suomessa. Ville on ystäväni, tulin vain hänen kutsustaan tänne, Tikkerbär kertoi.

Päivän edetessä myös Mikkola käväisi ajamassa kolme kierrosta radalla, kun hän kyyditti polttarisankarina ollutta Toijalan Yrittäjien puheenjohtaja Jouni Parikkaa klassikkoauto Renault Gordinilla.

– Jännitti tietysti tuollaisessa autossa, kun on noin paljon tehoa. Vauhti oli mahtava. Hienoa, että paikkakunnalle saatiin tällainen tapahtuma. Keli on hyvä ja porukkaa hyvin paikalla, Parikka kuvaili.

Kokemus kruunasi myös Mikkolan päivän.

– On hyvä mieli, vielä kun pääsi ajamaan tuollaisella vähän erikoisemmalla autolla.

 

Niklas Ajo pääsi mukaan suvun perinteeseen

Isä ja poika Ajo eli Niklas ja Aki ajoivat lauantaina kilpailujen välillä näytösajon moottoripyörillä Satamaan auratulla radalla. Paikalla on Ajon suvussa pitkät perinteet.

– Hienoa oli ajaa, mutta isälle se oli vielä erityisempää, kun hän on ajanut viimeksi jääradan SM-kisoja täällä vuonna 1988. Pappa on ajanut aikoinaan niin ikään autolla täällä. Tämä on ollut meidän suvulle tällainen juttu. Pääsin sitten mukaan tähän perinteeseen, Niklas Ajo kuvaili.

Kumpikaan Ajoista ei ottanut ajamista liian vakavasti, vaikka parhaimmillaan moottoripyörien vauhti nousi näytöksissä jopa 150 kilometriin tunnissa.

– Ei kilpailtu, enemmän se oli näytösluontoista ajamista molemmilla. Kun molemmilla kuitenkin on kokemusta, niin aika kohtuullista kyytiä ajoimme ilman viimeistä naksaustakin.  Ei viitsinyt repiä ja vetää lippoja kaiken kansan edessä, Niklas Ajo naurahti.

Ajaminen jäällä on nuoremmallekin Ajolle tuttua, sillä 21-vuotias kuljettaja ajaa jäällä viikoittain.

– Aloitan myös moottoripyörien jääradan SM-sarjassa, tarkoituksena on ajaa siellä koko kausi.

 

Viime kaudella Niklas Ajo ajoi vielä Moto3-luokkaa RBA Racing-tallissa, mutta tälle kaudelle tallipaikkaa ei ole löytynyt.

– Nyt onkin tulossa vähän erilainen kausi. Toivotaan, että sopimus löytyy, että pääsisi maailmallekin ajamaan. Tällä hetkellä keskittyminen on kuitenkin täysin jääradan SM-sarjassa, Ajo kertoi.