Suomen lukiot saavat uuden opetussuunnitelman niin, että se on kaikissa kouluissa voimassa 1. elokuuta 2016. Jo tämän vuoden syyskuussa koulut saavat tietää uuden opetussuunnitelman perusteet.
Uusi opetussuunnitelma muuttaa lukio-opetuksen niin perusteellisesti, että kitkatta se tuskin toteutuu missään. Opettajilla muuttuu työn arki, ja uuden aloittavat oppilaat näkevät varmasti uudistuksen alussa onnistumisien ohella myös haparointia. Akaan lukion rehtori Tuovi Ronkainen on kuitenkin innoissaan uudistuksessa, sillä lukio-opetus astuu nyt voimakkaasti kiinni tähän aikaan.
Lukion rehtorilla on kohta takanaan kiireinen ja raskas kevätlukukausi. Lukion oppilasarvioinnin uudistamistyö on ottanut aikansa.
– Me opettelemme ja erehdyksienkin kautta opimme. Tällä hetkellä käymme jo tässä talossa arvopohjakeskusteluja ulkopuolisen valmentajan kanssa. Työ vie aikaa ja muuttaa paljon. Ensiksi meidän oppilasarviointi tehdään aidosti monipuoliseksi. Tämän takia esimerkiksi koejärjestelmä hajautetaan koko jakson ajalle. Myös pienempiä kokeita otetaan käyttöön enemmän, samoin sähköisiä kokeita ja erilaisia muita näyttöjä. Toivon myös, että mukaan tulisivat voimakkaasti myös vertais- ja itsearviointi, sanoo Ronkainen.
Koeviikko on rehtori Ronkaisen mielestä aikansa lapsi. Hyvää ajateltiin, mutta vuosien saatossa viikosta on tullut joillekin vapaaviikko, joillekin lukuhelvetti.
– Mitä oppimista se on, että luetaan hiki hatussa kirja ja muut aineistot yhtä koetta varten ja sitten sen tiedot unohdetaan.
Lukio tunnetaan kodeissa asti koeviikoista jaksojen päättyessä. Koeviikoilla on vain jakson aikana opetettujen aineiden kokeita, opetusta ei ollenkaan.
– Ensi vuoden abiturienteilla koeviikko vielä on, muilla ei. Suunnittelemme täällä jo, miten kokeet ensi vuonna järjestetään ja minkälaisia arviointimenetelmiä käytämme. Tarkoitus on vielä joka jakson puolivälissä pohtia, että opiskelijalle kuorma ei ole kohtuuton, vaan järkevä. Oppimisen kannalta tällä saavutetaan enemmän kuin ennen, sanoo Ronkainen.
Käänteinen oppiminen arkipäiväiseksi
Osana opetussuunnitelman uudistamista on Akaan lukiossakin jo tänä lukuvuonna ollut joissakin oppiaineissa käytössä flipped learning eli käänteinen oppiminen. Opetuksessa edetään opiskelijoiden tarpeiden ja oman edistymisen mukaan, ei enää vain opettajan johdolla.
– Matematiikka käy tässä hyvänä esimerkkinä. Kun flipataan, uudesta asiasta opetellaan keskeinen käänteisesti itse edellisenä iltana vaikka lukemalla tai videon avulla. Ohjelmia on vaikka kuinka paljon. Oppitunnille tullaan parhaimmillaan hyvin motivoituneena. Ne, jotka ovat itse oppineet asian, lähtevät laskemaan lisää suoraan. Opettaja vapautuu opettamaan niitä, joille asia ei ole vielä kokonaan selvinnyt, kertoo Ronkainen.
Jokainen opiskelija etenee omaan tahtiinsa ja voi eri ohjelmilla testatakin oppimistaan. Jos testeissä pärjää, voi edetä seuraavaan asiaan.
– Tämä opetustapa on kova sana nyt maailmalla, nyt Suomessakin ja eteenkin matematiikan opettajien keskuudessa. Osa tämänkin talon opettajista lähtee tähän. Odotan tältä paljon.
Opetus menee ohi
Uusia opetusmenetelmiä kehitetään, koska nykyiset opetusmenetelmät eivät toimi. Rehtori Tuovi Ronkainen sanoo, että jo 40 vuotta sitten tiedettiin, että luokan edestä tuleva opetus ei tavoita oikealla tavalla 80 prosenttia kuulijoista. Flipped-opetuksesta tekee parasta aikaa väitöskirjaa Maarit Toivonen, joka on konsultoinut opetusmenetelmästä Akaan lukiotakin.
– Olisikohan aika vihdoin ymmärtää, että puuduttava pelkästään edestä tuleva opetus ei mene perille. Ei meillä opetusmetodeissa kovin suuria muutoksia ole vuosikymmenien aikana sittenkään tapahtunut. Voi olla, että tätäkin uudistusta siellä ja täällä ihmetellään, mutta opiskelijoiden parhaaksi tässä silti edetään, sanoo Ronkainen.
Ensi lukuvuonna ”flippaaminen” alkaa uutena asiana muun muassa ruotsin kielessä. Kieli on pakollisena aineena lukiossa ongelma. Nyt kielestä tuli Akaaseenkin kolme laudaturia, mutta myös paljon improbatureita. Kieleen suhtaudutaan asenteellisesti ei asiallisesti. Opiskelijat menestyvät jopa erinomaisesti muissa kielissä, mutta ruotsissa jostakin syystä eivät.
Sähköinen ylioppilaskirjoitus tulee
Ensi syksynä lukion 2. luokan aloittavat käyttävät ylioppilaskirjoituksissa jo tietokonetta. Ensimmäisenä aineina sähköissä ylioppilaskirjoituksissa jo 6.4.2016 kirjoitetaan saksa, filosofia ja maantiede. Akaan lukiossa sähköisiin kirjoituksiin siirtymistä harjoitellaan koko ajan. Muun muassa viime viikon keskiviikkona 13 opiskelijaa teki saksan kokeen sähköisesti. 2.10.2015 on Akaan lukiossa vuorossa jo ylioppilastutkintolautakunnan laatima 3 tunnin koe äidinkielessä, johon koulu voi valita osallistujajoukon.
– En ole ollenkaan huolissani sähköisten kokeiden ja sähköisen ylioppilastutkinnonkaan onnistumisesta. Laitteet kaikille kirjoittaville meillä on olemassa. Joku kone voi kosahtaa, mutta sitten korjataan. Minusta tuntuu, että tämä asia menee ongelmitta, tietokoneella toimiminen ei ole enää tänä päivänä opiskelijoille vieras. Kannettavat koneet ja tabletit kuuluvat jo arkeen, sanoo Tuovi Ronkainen.
Pakollisena oppiaineena lukioon tulee myös digitaalinen kansalainen -kurssi, joka osaltaan valmentaa myös sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.
Akaan lukion lukuvuosi päättyy ylioppilasjuhlaan lauantaina 30. toukokuuta. Lakin saa tuolloin 66 opiskelijaa.
Akaan lukio tarvitsee lisää opiskelijoita
Akaan lukion rehtori Tuovi Ronkainen toivoo hartaasti, että peruskoulunsa päättävät akaalaiset nuoret miettisivät tarkkaan, ja mielellään vanhempiensa kanssa, jatko-opiskelunsa suuntaa. Nyt näyttää siltä, että lukiovaihtoehto hylätään liian kepein perustein.
– Joka paikassaa hoetaan vain sitä, missä ammatissa saat tulevaisuudessa töitä ja tienaat. Tosiasiassa nyt ei todellakaan tiedetä, mitkä ovat ne tulevaisuudessa työllistävät ammatit. Maailma muuttuu koko ajan hurjaa vauhtia. Ammattiopisto näyttää helpommalta. Siellä opiskelu painottuu enemmän tekemällä oppimiseen. Tutkinnot ovat lyhyet ja heti pääsee muka tienaamaan, sanoo Ronkainen.
– Tienaamaan toki pääsee, mutta hyvin tienaamaan ei heti koskaan pääse. Nyt pitäisi katsoa tätä hetkeä pidemmälle.
Rehtorin Ronkaisen mielestä ammattiopistossa ei ole mitään vikaa, mutta laajan yleissivistyksen antava lukio on hänen mielestään portti yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, joissa jopa tehdään tulevaisuuden ammatteja.
– Esimerkiksi kansainvälisyys on työelämässä koko ajan yhä enemmän ja enemmän esillä. Tarvitaan kielitaitoa, pitää osata laskea todella hyvin, pitää ymmärtää ei kulttuureja ja pitää ymmärtää, kuinka maailma pyörii. Suomi ei ole enää suljettu impivaara, jossa pärjäämme toinen toisiamme palvelemalla, miettii Ronkainen.
Suomea ei rehtori Ronkaisen mielestä nosteta koulutustasoa laskemalla.
– Puheet nopeista tutkinnoista pitää lopettaa, koska oppiminen vie aina aikansa. Ei peruskoulun 9. luokalla vielä tarvitse välttämättä tietää, mitä minusta tulee isona, sanoo Ronkainen.
Toimettomana ei Akaan lukiossa ”oppilaspulan” edessä seistä. Lukion opiskelijat ja opinto-ohjaaja kertovat 9. luokille lukiokoulutuksen mahdollisuuksista ja vanhempainiltojakin järjestetään.
– Meidän opiskelijamme viihtyvät tässä koulussa. Se sanotaan nyt entistä kovemmin ääneen. Koulumatkakaan ei ole ongelma, koska Viialasta Toijalaan tulee koulukyyti, sanoo Ronkainen.
Jotakin Akaan lukion hienoudesta kertoo myös Akaan Nuorkauppakamarin toteuttama yrittäjyyskurssi. Kurssi on erittäin suosittu. Tänä lukuvuonna toteutettu kurssi innostui jatkamaan vielä ensi lukuvuonnakin.
Ylioppilastutkinnon valtakunnallisessa vertailussa Valkeakosken Tietotien lukio on sijalla 134. Akaan lukio on sijalla 365. Neljä pakollisen aineen pistemääristä laskettu keskiarvo on 3.94. Ensimmäiseksi sijoittui Enontekiön lukio keskiarvolla 6.25 ja toiseksi Etelä-Tapiolan lukio keskiarvolla 6.06. YTL:än vertailussa oli 435 lukiota.
Viimeisimmät kommentit