Akaan on pidettävä huolta yrityksistään ja mahdollistettava niiden kasvu

Jokaisen Suomen kunnan elinkeinopolitiikkaan kuuluu yritystonttien varaaminen ja niille jopa infrastruktuurin rakentaminen. Kunnat rakentavat myös teollisuushalleja. Tavoitteena on saada kuntaa uusia yrityksiä. Näin on tehnyt Akaakin ja sen edeltäjät Kylmäkoski, Toijala ja Viiala.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Raimo Koskela sanoo kuitenkin, että paras kasvu saadaan aikaan, jos jo paikkakunnalla olevat yritykset kasvavat ja mahdollisesti luovat ympärilleen uusia yrityksiä alihankkijoiksi. Puhutaan geneerisestä kasvusta.

– Paras tilanne kunnassa on silloin kun 2/3 osa tulee geneerisestä kasvusta ja 1/3 paikkakunnalle muuttavien yrityksien toimesta. Yrityksistä on pidettävä huolta ja mahdollistettava niiden kasvu. Yritykset on myös saatava itse tarjoamaan mahdollisuuksia työntekijöilleen tai muille ryhtyä alihankkijoiksi. Ja kun katsoo Vasken tuloksia, niin näin se on ollut, sanoo Raimo Koskela.

– Yritysmyönteinen ilmapiiri luo yleensä kasvua. Tällöin yrittäminen nähdään oikeana asiana, eikä välttämättömänä pahana.

Imago kuntoon

Raimo Koskela ei kiellä, ettei uusia yrityksiä pidä houkutella. Kunnan pitää huolehtia imagostaan koko ajan ja kaiken kokoisia yritystontteja pitää olla tarjolla. Tämä ei saa olla elinkeinopolitiikassa pääasiana.

– Tottakai elinkienopolitiikan pitää olla joka suuntaan aktiivista. Paikkakunnalle muuttava yritys on aina lottovoitto. Se on poikkeus, että tänne saadaan muuttamaan yritys maakunnan ulkopuolelta tai maakunnan toiselta laidalta. Se vaatii todella kovaa työtä, ja onnistuessaankin voi olla pitkän aikaa niin, että työntekijät käyvät muualta töissä ja joten veroeurot jäävät saamatta.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toiminta päättyy 31. heinäkuuta 2015 mennessä. Käytännössä työt loppuvat heinäkuun alkuun mennessä henkilöstön jäädessä lomalle.

Akaalla olisi mahdollisuuksia

Moottoritie uusine sisääntuloteineen tuli Akaaseen vuonna 2000. Samaan aikaan korjattiin päärata ja Toijalan rautatieaseman seutu. Akaa on monen mielestä ”tuhannen taalan paikassa”, mutta kehitys ei ole tainnut olla sen mukaista.

– Ei. Mahdollisuudet ovat edelleen paljon nopeampaan ja parempaan kasvuun kuin mitä on tapahtunut. Kaavoituksen hitaudelle emme voi mitään, paitsi tietysti ennakoimalla. Suomalainen demokratia kaavoituksessa on sikamaista. Se on johtanut Akaassa ja Valkeakoskellakin siihen, että isojen yritysalueiden kaavat seisovat viisikin vuotta.

Akaassa pitää viihtyä

Yritysalueita kaavoitettaessa on nähtävä 10 jopa 15 vuotta eteenpäin. Myös erilaisia tontteja on oltava koko ajan tarjolla ja mielellään vielä eri puolilta kuntaakin. Elinkeinopolitiikan lisäksi koko yhdyskunnan rakenteen pitää olla kunnossa ja houkuttelva.

– Onko kivoja tontteja rakentaa omakotitalo ja ovatko peruspalvelut kunnossa. Esimerkiksi Valkeakosken asuntomessut 2009 oli juuri oikeassa kohdassa ja oikean tyyppiset. Se sysäsi väestönkasvun ja työpaikkojen kasvun liikkeelle. Voi olla, että Valkeakosken tilanne olisi paljon huonompi ilman messuponnistusta. Ja kyllä messut lisäsivät koko seudun tunnettavuutta, sanoo Koskelta.

– Eikös Akaassakin pohdittu asuntomessjujen hakemista. Mihin se hanke hautautui?

Aseman seutu on valtava mahdollisuus

Raimo Koskela mielestä Akaan pitäisi hyödyntää asemanseutunsa huomattavasti nykyistä tehokkaammin. Hän katsoisi rohkeasti eteenpäin, vaikkakin kaupungilla on suuria vaikeuksia taloutensa kanssa.

– Varsinkin Toijalan asemanseutu on aivan valtava mahdollisuus palvelujen, kaupan ja myös asumisen suhteen. Sinne missä liikkuu ihmisiä, on luotavissa myös bisnestä. Erityisesti Akaalle asemanseudut ovat iso potentiaali. Asemanseutujen kehittäminen näkyy olevan yksi uuden hallituksenkin panopistealueista.

Kunnat ovat monessa uuden edessä. Dynaaminen elinkeinopolitiikka nousee. Perjantaina nimitetty maan hallitus jatkaa sote-uudistusta. Tavoitteena on maakuntamalli, jossa sosiaali- ja terveyspalveluja järjestäisi muut kuin kunnat.

– Uudessa hallitusohjelmassa kuntien elinvoimaa nostetaan voimakkaasti. Kun sotekuvio järjestetään ei-kuntavetoisesti, kuntien rooliksi jää voimakkaasti elinvoiman kasvattaminen. Aika näyttää, mitä on seudullinen yhteistyö, vai mennäänkö maakunnan tasolle. Se kuitenkin varma, että kunta, joka ei omalta osaltaan huolehdi yrityselämänsä virkeydestä ei pitkälle pötki, sanoo Koskela.

Seutuhehkutus johtui hankerahoista

Vuonna 1996 koko Etelä-Pirkanmaalle laajentuneen Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toiminta on päättymässä. Omistajakunnat haluavat elinkeinotoimensa omaksi ydintoiminnakseen ja kehitysyhtiötä ei tarvita. Päätöksiin vaikutti ratkaisevasti sekin, että Euroopan unionin uusi ohjelmakausi ei ole ollenkaan samanlainen kuin ennen.

– EU tuli tälle alueelle voimakkaasti, kun 2000–2006 päästiin EU tavoite 2 –ohjelmaan. Se tarkoitti suhteellisen korkeita investointitukia tänne. Ensimmäinen kausi mahdollisti myös vahvan projektitoiminnan käynnistämisen. Silloin nousi voimakkaaksi myös seudullinen ajattelu. Tännekin syntyi seutuvaliokunta ja palkattiin seutujohtaja. Silloiset viisi kuntaa hakeutuivat aika voimakkaaseenkin yhteistyöhön, kertoo Koskela.

Koko 2000-luvun seutuajattelu eli Raimo Koskelan mielestä voimakkaana. Kuntien poliittiset johtajat tekivät kyllä syvää yhteistyötä. Seminaareja järjestettiin ja kehitysyhtiö pääsi monen asian tekijäksikin. Seutuna Etelä-Pirkanmaa kun kuitenkin maantieteellisesti hankala.

– Tämä on seutuna poikki Suomen kasvukäytävän, eikä ihan luontainen työssäkäynti- ja asiointialue. Yhteistyön henki oli kuitenkin varsinkin 2000-luvun alussa niin voimakas, että minä pidin tätä hyvin toimivana seutuna. Käytännössä vielä 2007–2013 rakennekausi oli voimakkaasti projektimaailmaa. Vaikka 2009 finanssikriisi vaikutti tännekin, mutta rakennettiin kuitenkin asuntomessut tänne ja oltiin hankerahoituksen maailmassa vetämässä voimakkaasti seudullisesti yhteen.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy sai 2000-luvulla merkittävän roolin EU-hankkeiden koordinoijana ja käytännön asioiden järjestäjänä. Hakkeita toteuttivat ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, kolmannen sektorit toimijat ja yrityksetkin. Myös hankeväsymys iski toimijoihin kauden lopulla.

– Hankkeilla saatiin monia onnistuneita kehityspolkuja aikaiseksi. Ja pelkkää tukirahaa seutukunnalle saatiin noin 10 miljoonaa euroa 2000-luvulla. Kun tähän pistetään päälle kuntien rahoitusosuus, niin kyllä täällä muutaman kymmenen miljoonan kehityshankkeet on pyöritetty, sanoo Koskela.

Vuosina 2000–2014 on uusia työpaikkoja seutukunnalle syntynyt 3 872 ja uusia yrityksiä 1 511. Vaske äänestettiin kaksi kertaa – 2010 ja 2012 – Pirkanmaan parhaaksi elinkeinoyhtiöksi ja sen asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä palveluihin.

Kehitysyhtiö lopetetaan

Vuonna 2014 alkanut EU:n rakennerahastokausi oli Etelä-Pirkanmaalle ja koko Suomelle pettymys. Rahojen kadottua rapautui seudullinen ajattelukin, seutujohtajakin sai mennä. Nyt ollaan tilanteessa, että seudullinen kehitysyhtiö on tiensä päässä.

– Minulla oli tilaisuus nähdä teknologiakeskusten elinkaari. Se oli vielä lyhyempi.  Nyt Vaske on kolmanneksi vanhin seudullinen kehitysyhtiö maassa ja nyt on sen aika ohi. Yhtiö pääsee juuri ja juuri 32 vuoden ikään, sanoo Koskela.

– Tämä seutukunta on kokenut Vasken olemassa olon aikana hyvin voimakkaan rakennemuutokset. Esimerkiksi Viialasta katosi suurteollisuus ja Vasken toimilla vastattiin tähänkin. On mielenkiintoista nähdä, mitkä uudet ajatukset kuntien elinkeinopolitiikassa kun tämä toimintamuoto on poissa.

Luopuminen vauhditti loppua

Toimitusjohtaja Raimo Koskela ilmoitti vuosi sitten kehitysyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varoselle haluavansa sivuun. Hän lähti siitä, että silloin voimassa olleen kuntien sopimuksen mukaan puolessatoista vuodessa olisi yhtiölle valittu uusi toimitusjohtaja.

– Kun näin toimintaympäristön muutoksen ja uuden rakennekauden rahoitusmallit, niin aavistin, että ei kehitysyhtiö nykyisellä rakenteella jatka.  Tein vielä viime kesänä hallituksen puheenjohtajalle vaihtoehtoisia selvityksiä yhtiön jatkosta, mutta sitten syksyllä hallitus toteisikin, että toimitusjohtaja lähtee ja yhtiö voidaan ajaa pikkuhiljaa alas.

Kuka halusi kehitysyhtiöstä eroon?

– Kyllä se hallitustyöskentelyssä tietysti tuli, mutta ehkä Akaan poliitikot  ottivat asiaan vahvasti kantaa.

Viime syksynä pidettiin Valkeakoskella kaupungin- ja kunnanhallituksien seminaari ja silloin pohdittiin hallituksien kesken, jatketaanko vai mitä tehdään.

– Siellä todettiin, että ei ole edellytyksiä jatkaa. Valkeakoski teki tästä johtopäätökset, että kun ei tule jatkoa, tehdään lopetus mahdollisimman nopeasti pienimmällä mahdollisella kitkalla.

Valkeakoskea ei Raimo Koskelan mielestä kuitenkaan voida syyttää kehitysyhtiön alasajosta, vaikka sellaistakin Akaassa puhutaan.

– Seminaarissa Pekka Järvinen ja Heikki Tyvi Valkeakoskelta vielä vetosivat voimakkaasti yhtiön jatkamisen puolesta. Kun konsensus yhtiön lopettamisesta oli saavutettu, niin Valkeakoski määritteli, että se tehdään puolessa vuodessa. Puhtaasti operatiivinen päätös, sanoo Koskela.

Kehitysyhtiön työntekijät laativat omistajakuntien hallitukselle vielä selvityksen yhtiön mahdollisuuksista jatkaa kevennettynä. Työntekijät taitelivat työpaikkojensa puolesta. Tätä selvitystä hallituksien jäsenet tuskin lukivat.

– Se oli henkilöstön oma prosessi, ja hyvä niin. Henkinen päätös yhtiön lopettamisesta oli kuitenkin jo tehty. Henkilöstön selvitystä ei otettu missään sellaiseen käsittelyyn, jonka se olisi ansainnut. Forssassa päädyttiin kehitysyhtiötä uudistettaessa vastaavanlaiseen kuvioon kuin mitä meidän henkilöstö esitti, sanoo Koskela.

 Kohti uutta

Akaa, Urjala ja Valkeakoski luovat parasta aikaa omia elinkeinotiimejään keskeiseksi osaksi keskushallintoaan. Raimo Koskela olisi toivonut, että Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n työntekijöitä olisi voinut siirtyä suoraan alas ajettavan yhtiön omistajakuntien palvelukseen. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan kaikki tehtävät ovat olleet julkisessa haussa.

Toimitusjohtaja Raimo Koskela jää eläkkeelle, joka mahdollistaa monien uusien kuvioiden toteuttamisen. Ikuiselta kehittäjältä eivät ideat lopu ja laakereilleen lepäämään hän ei jää.