Akaan lukio on yksin liian pieni

Rehtori haluaa laajan ja avoimen keskustelun lukion tulevaisuudesta

Toisen asteen koulutus, muun muassa lukiot, laitetaan Suomessa uuteen uskoon vuoden alkuun 2017 mennessä. Kun säästötavoite on 260 miljoonaa, tietää se väistämättä koulujen sulkemisia ja yhdistelemisiä. Myös opettajien virkoja on tulevaisuudessa vähemmän ainakin niillä paikkakunnilla, joissa yläkoulun opettaja opettaa nyt myös lukiossa. Akaan lukion rehtori Tuovi Ronkainen pelkää myös, että tulevaisuudessa entistä vähemmän nuoria pääsee tai valitsee lukion, koska koulu sijaitsee varmasti nykyistä koulua kauempana. Nyt olisi rehtorin mielestä syytä keskustelella lukiokoulutuksen tulevaisuudesta Akaassa.

Rehtori Tuovi Ronkaisen mielestä lukiokoulutuksentulevaisuudesta on syytä keskustella Akaassa.

Rehtori Tuovi Ronkaisen mielestä lukiokoulutuksentulevaisuudesta on nyt syytä keskustella Akaassa.

– Tammikuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeriö lähettää kuntiin ohjeet järjestämisluvan hakemisesta. Lukioiden nykyiset luvat ilmeisesti kumotaan erillisellä lailla. Hakemukset uusista luvista on oltava ministeriössä elokuussa 2015. Tässä välissä – muutamassa kuukaudessa – meidän Akaassa katsottava, miten jatketaan, sanoo rehtori Tuovi Ronkainen.

Rehtori Ronkaisen mielestä Akaan lukio on yksin liian pieni jatkamaan ja keskusteluyhteys pitäisi avata Urjalan kunnan ja Valkeakosken kaupungin kanssa.

– Voihan olla, että Akaa hakee yksin lupaa, mutta tätäkin ennen pitäisi hyvin laajasti ja avoimesti keskustella, mitä me tällä paikkakunnalla lukiokoulutuksesta ajattelemme, miettii Ronkainen.

Uuden lain luonnoksissa ei enää puhuta 500 oppilaan minimäärästä, mutta edelleen rehtori Ronkaisen mukaan haetaan vahvaa järjestäjäverkkoa ja myös väestöpohjan lukion alueella on oltava laaja.

– Koulutuksen järjestäjäverkkoa vahvistetaan ja tiivistetään. Lukiokoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu suurista kunnista tai muista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat yksittäistä kuntaa laajempaa väestöpohjaa. Sekin on mahdollista, että toiminta jakaantuu eri toimipisteisiin. Kun näin on, niin minusta itsenäinen Akaan lukio on yksin liian pieni.

Akaan aikeet selville

Rehtori Tuovi Ronkaisen mielestä yksi varteenotettava vaihtoehto olisi Akaan, Urjalan ja Valkeakosken Tietotien lukion yhdistäminen yhdeksi lukioksi. Opetus voisi jatkua yhdistymisen jälkeenkin kaikessa kolmessa paikassa.

– Sekin voisi olla mahdollista, että Valkeakosken Ammattiopisto järjestää jatkossa myös lukiokoulutuksen Etelä-Pirkanmaalle. Tällaisia koulutuskuntayhtymiä on. Sekin täytyy tässä vielä muistaa, että Valkeakoski ei ole ainoa suunta, johon voidaan ottaa yhteyttä. Tärkeintä olisi nyt avata keskustelu, mitä me täällä haluamme, sanoo Ronkainen.

Keskustelua tulevaisuudesta käyvät ensisijaisesti kuntien sivistystoimet, mutta rehtori Ronkaisen mielestä kuntien poliitikoilla pitää tässä asiassa olla myös iso sananvalta.

– Valtuustossahan tästä pitäisi keskustella jo ennen kuin lupahakemusta lähetetään. Kaupungin tahtotila on auki, sanoo Ronkainen.

– Yksittäinen rehtori ei voi kuin potkia keskustelua liikkeelle.

Akaan lukiossa on parasta aikan menossa syksyn ylioppilaskirjoitukset, jotka rehtori Tuovi Ronkainen taloon organisoi.. Lukion lisäksi myös ylioppilaskirjoitukset uudistuvat. Syksyllä 2016 sähköiset kokeet on saksan kielessä sekä maantieteessä ja filosofiassa. Koko tutkinto tuotetään sähköisesti keväällä 2019.

Akaan lukiossa on parasta aikan menossa syksyn ylioppilaskirjoitukset, jotka rehtori Tuovi Ronkainen taloon organisoi.. Lukion lisäksi myös ylioppilaskirjoitukset uudistuvat. Syksyllä 2016 sähköiset kokeet on saksan kielessä sekä maantieteessä ja filosofiassa. Koko tutkinto tuotetään sähköisesti keväällä 2019.

Lukiokoulutusta tarvitaan

Rehtori Ronkainen huomauttaa, että Akaan lukio on tällä hetkellä hyvin edullinen. Koulu pyörii lähes valtionavun turvin. Kaiken lisäksi koulun sivistävä ja sosiaalinen merkitys on paikkakunnalla merkittävä, jauhaahan se parhaimmillaan 6.9 keskiarvolla taloon tulleesta nuoresta ylioppilaan.

– Hyvät pärjäävät aina, mutta heikkojen puolesta on taisteltava. Minä olen hyvin ylpeä niistäkin oppilaista, jotka miltei saattaen viedään ylioppilaiksi. Onko tällaiseen toimintaan mahdollisuuksia suurissa yksiköissä, miettii Ronkainen.

– Akaa satsaa lukiokoulutukseen vain noin 60 000 euroa vuodessa. Tällä summalla ja valtionavulla tehdään melkoista syrjäytymisen ehkäisyäkin.

Lukiokoulutus on edelleen yleissivistävää koulutusta, jolla on tässä yhteiskunnassa tilaus. Jyväskylän yliopistossa syyskuun alussa valmistuneen tutkimuksen mukaan vain ammatillisen koulutuksen suorittaneiden aikuisten osaamisessa on vakavia puutteita.

– Täytyy huomata, että yhteiskunnan rakennemuutoksessa niin sanotut suorittavat työt katoavat ja pelkkä peruskoulu ei riitä.

Lukiokoulutusta vain Valkeakoskella?

Valkeakosken Tietotien lukio toimii käytännöllisesti katsoen uusissa tiloissa. Rakennuksessa on tilaa kaikille Etelä-Pirkanmaan lukiolaisille ja kaiken lisäksi uudehkot Hämeen Ammattikorkeakoulun tilat naapurissa ovat vajaa käytössä.

– Tilaa siellä on hyvin ja keskittäminen voi olla yksi mahdollisuus.. Pahin vaihtoehto on se, että Etelä-Pirkanmaalla verkostoidutaan, tehdään sopimukset, lukiokoulutuksen filiaalin (sivutoimipaikka) säilyy Akaassa ja kuihtuu parin vuoden sisällä pois.  Filiaalin hoitaminen ei ole samanlaista kuin yhden yksikön hoitaminen, sanoo Ronkainen.

– Tässähän ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja, joista valitsemme. On uskallettava avata keskustelu. Akaassa pitää olla voimakas tahtotila, että sopimusta ei tehdä, ennen kuin siihen on kirjattu oman vahvan filiaalin säilyminen täällä. Voihan tietysti olla, että Akaa hakee ja saa kokonaan oman järjestämisluvan, sanoo Ronkainen.

Muutokset lukiokoulutuksessa vaikuttavat moneen asiaan. Valkeakoski voi koulutuksen järjestäjänä halutessa tuoda omat opettajansa myös Akaaseen. Jos taas opetus keskitetään pelkästään Valkeakoskelle, voi vielä enemmän oppilaita hakeutua muualle lukioon tai jättää matkan takia koko lukion käymättä.

Rehtori Tuovi Ronkainen jää eläkkeelle vuonna 2017.

 

 

Yksi kommentti

  1. Timo Vepsäläinen

    Yhteiskuntamme tarvitsee ammattikoulun käyneitä kädentaitajia. Korkeakoulutettuja lukionkäyneitä tarvitaan myös. Kaksoistutkinnon suorittaneille on ammattikorkeakoulu hyvä väylä menestykkääseen työuraan.

    Lukiolaisetkin tarvitsevat erityisopetuksen tukea opiskeluunsa ja tämä onkin kaikissa isommissa lukioissa hoidettu päätoimisen erityisopettajan työpanoksella. Opillaan mahdollisuus siirtyä lukiosta ammattiopintoihin, osittain tai kokonaan, ilman sen kummempaa räpellystä, olisi suotavaa, pääasia on kuitenkin opiskelumotivaation säilyminen ja valmistuminen.

    Aina ei kannata valita sitä ”helppoa” ratkaisua, kun on mahdollisuus samaan hintaan saada kestävä ja parempiin tuloksiin johtava ratkaisu. Vaakakupissa painaa myös peruskoulun tilatarpeett ja rankat inestoinnit tarpeiden täyttämiseksi.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?