Akaan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävä on näköalapaikka paikkakuntaan, maakuntaan ja maahan. Vuodesta 1989 toimitusjohtajan tehtävää hoitanut Heikki Teräväinen on ollut paljon vartija, näkijä ja kokija, mutta ennen kaikkea hän ollut rakentaja – ja tarvittaessa myös huutavan ääni korvessa.
– Eihän tällaista tehtävää hoideta yksin, vaikka siinä koko ajan yksin onkin. Ilman sitoutunutta henkilökuntaa ja heidän itsetuntoaan pankilla ei olisi täällä sellaista asemaa niin kuin nyt on. Tätä pankkia on koko sen historia rakennettu määrätietoisesti.
Akaata pitää Heikki Teräväisen mielestä myös rakentaa määrätietoisesti ja siihen sitoutuen. Kunnallispolitiikka ei saa olla jakamista, jos ei ole jaettavaa. Jaettavaa taas ei synny, jos ei ole itsetuntoa ottaa riskejä ja tehdä tarvittaessa rajustikin velkaa.
– Se on pitkä historiallinen taakka, joka meitä vaivaa. On jaettu ennen kuin on hankittu perusteet ja pääomat joilla kaupunkia rakennnetaan. Se on paljon haastavampaa toimintaa kuin lyhytnäköinen kunnallispolitiikka, joka näennäisesti pyörittää toimintaa oikein. Kun itsetunto ja suunta puuttuvat, käy näin kuin meille Akaassa on käynyt.
– Toisaalta ei ole uskallettu ottaa suurta riskiä ja otettu velkaa, jota olisi ansiokkaasti pyöritetty uusien mahdollisuuksien aikaansaamiseksi. Kehitystä ei ole koskaan otettu omiin käsiin. Toistan varmaan rasitukseksi asti itseäni, mutta en ole toistaiseksi nähnyt yhtään projektia, joissa ensin tulisi tulokset ja sitten vasta kustannukset, uhraukset ja panokset, sanoo itsekin kunnallispolitiikassa viivähtänyt pankinjohtaja.
Epäonnistumisen pelko on kunnallispolitiikan varmin näivettäjä. Itsetunnon puute taas tekee kunnallispoliitikosta varman päälle pelaajan, joka tekemättä mitään ei ainakaan tee virheitä.
– Panoksia on oltava valmis laittamaan tarvittaessa paljonkin, jotta saadaan tuottoja. Jos tähän ei olla valmiita, tuottoja ei myöskään tule. Jälkeenpäin on helppo syyttää valtiovaltaa, toisia puolueita ja henkilöitä, kun mitään ei ole tapahtunut. Jos halutaan olla itsenäisiä, tehdään itsenäisiä ratkaisuja. Otetaan riski, eikä mennä toisten selän taakse.
Messiakastako odotetaan?
Heikki Teräväinen näkee politiikan odottavan usein messiasta – ulkopuolista asioiden ratkaisijaa. Messiaan odotus vaivaa niin valtakunnan politiikkaa kuin kunnallispolitiikkaakin.
– Kun itse ei nähdä Akaan mahdollisuuksia, eikä olla valmiita ottamaan suuriakin riskejä, niin kuntaliitos nähdään messiaana, joka hoitaa ongelmat. Eihän se näin mene, eivät Akaan ongelmat poistu liitoksilla.
– Sama se on meillä pankkipuolella. Jos itse emme tee tarvittaessa välttämättömiä ratkaisua, joku muu ne tekee ja meidän on sopeuduttava. Jos itse haluamme ratkaisuihin vaikuttaa, olemme mukana.
Mitä Akaassa halutaan?
Itsetunnoltaan vahvaa kuntaa ei Heikki Teräväisen mielestä liitä toiseen mikään, koska tällaisen kunnan ei tarvitse liittyä mihinkään.
– Kuntaliitos on aina paikallinen asia, vaikka siihen tällä kertaa valtio voimakkaasti ohjaakin. Pakolla ei rakenneta mitään. Nyt ideoidaan paljon keinotekoisia rakennelmia, joilla tulee syntyessään olemaan uskottavuusongelmia. Edelleenkin jään pohtimaan, mitä me Akaassa haluamme. Tätä kysymystä ei voi konsulteille ulkoistaa.
Akaan asioissa aloitteen pitää aina olla akaalaisilla. Kunnallispoliitikot sanovat edustavansa äänestäjiä, mutta Heikki Teräväinen varoittaa puhumasta kovin suureen ääneen itsenäisistä ratkaisuista, jos päättämättömyyden seurauksena on ajauduttu vaikeuksiin.
– Rahastahan täällä ei ole ollut koskaan pula. Aina kun on perustellut ratkaisut löydetty, on löydetty myös pääomat. Esimerkkinä täältä pankin puolelta voisin sanoa, että useimmat yritysrahoitusta vaativat asiat näyttävät ensin siltä, että ei tule mitään, pakettia ei saada millään kasaan. Mutta kun se oikeasti halutaan saada kansaan, keinot löytyvät.
– Joka asiasta löytyy yhdeksän kohtaa kymmenestä, jolla hanke ei onnistu. Tärkeintä onkin löytää se yksi asia, jolla se onnistuu. Tämä olisi nyt tärkeää muistaa paikallispolitiikassakin: mikä on se yksi asia, jolla Akaa onnistuu, kysyy Heikki Teräväinen.
Itsetunnon puute johtaa usein vähättelyyn, joka helposti estää yhden kehitystä edistävän asian löytämisen.
– Toisten nälviminen on helppoa. Siihen voi ottaa vielä kateudenkin mukaan, niin varmasti ei kehittäminen onnistu.
– On myös asioista, jotka eivät hyvin yrityksistä huolimatta onnistu. Tämäkin pitää hyväksyä, mutta jos ei koskaan ota riskiä, et myöskään onnistu. Suurempi todennäköisyys kuitenkin on, että yrittänyt onnistuu.
Menestystä etsimään
Moottoritie valmistui vuonna 2000 ja siitä asti on odotettu, josko joku sitä pitkin tulisi. Omakotialueita on seudulle kaavoitettu ja muuttotappio on käännetty voitoksi. Pienet köyhät kunnat ovat yhdistyneet Akaaksi, mutta suuri puhti kehittämisestä puuttuu Heikki Teräväisen mielestä edelleen.
– Tässä kymmenessä vuodessa on paljon asioita jäänyt tekemättä, joten takamatkaa on. Julkisia kiinteistöjä ei ole hoidettu oikeastaan ollenkaan, koska niitä nyt koko ajan korjataan. Yksityisellä puolella tällainen laiminlyönti on rikos.
– Onkos miellä edelleenkään sitä Akaata? Onko tässä taas mennyt aikaa yhdeksän epäonnistumisen etsimiseen, kun olisi pitänytkin etsiä yhtä onnistujaa. Tämän yhden onnistumisen etsimisen pitäisi olla nyt kunnallispolitiikan tärkein tehtävä.
Akaan menestystekijät ovat jo kliseitä. Moni kunta vaihtaisi karttapaikkaa Akaan kanssa, jotta pääsisi kaavoittamaan voimakkaammin ja markkinoimaan systemaattisemmin.
– Ratkaisujahan meidän on täällä tehtävä. Jos kaikki tarmo suunnataan positiivisen menestyksen etsimiseen, se vapauttaa uskomattomat voimat.
Akaan logistisen sijainnin hyödyntäminen ei Heikki Teräväisen mielestä vaadi muuta kuin voimassa olevia asemakaavoja. Maailmanluokan osaajan Aki Ajon taitojen hyödyntäminen taas vaatisi vain sen, että avattaisiin hänelle ovia.
– Sen yhden menestystekijän löytäminen vaatii hyvin harvoin edes paljon rahaa. Riittää, että on asenne kunnossa. Positiivisuus harvoin maksaa mitään, ehkä vain vaatii vähän enemmän työtä.
– Laitetaan perusasiat kuntoon. Tämä koskee meitä kaikkia kaupunkilaisia, joten se lähtee peiliin katsomisesta.
Monessa menestyvä Akaa
Toimitusjohtaja Heikki Teräväinen tietää, että hän on saanut sanomisillaan – tai sanomatta jättämisillään – kärkevän miehen maineen. Asemaansa hän ei olisi ottanut, ellei aihio nimeltä Akaa olisi niin loistava, että sen tulevaisuutta kannattaa pohtia.
– On asioita, jotka täällä ovat tavattoman hyvin. Niistäkään ei sitten osata olla ylpeitä. Meillä on paljon osaamista, joka jätetään arjen varjoon. Ehkä se sitten on sitä hämäläisyyttä: ei tehdä tästä nyt numeroa. Tällainen karjalaiset ja eteläpohjaiset juuret omaava on usein ihmeissään, miksi ei tuotakin voisi kehua.
– Sitä nuorempana erehtyi naureskelemaan maaseudun puolueen maakuntaa mopolla kiertelevää puoluesihteeriä. Hänellä oli kuitenkin tuntuma äänestäjiin. Olisikohan tässä joidenkin aika mennä kyselemään kuntalaisilta, mitä he haluavat, ja tehdä sitten sellainen kunta. Kaikissa asioissa menestyy se, joka tietää menestyksensä juuret.
Heikki Teräväinen jättää Akaan Seudun Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävät kevätkesällä. Loman jälkeen hän jää eläkkeelle. Seuraajan valinta on loppusuoralla.
——–
”Olin mielelläni väärässä”
Akaan Seudun Osuuspankin liikevoitto kasvoi 17,8 prosenttia viimevuodesta ollen 923 000 euroa.
– Sanon usein toimintavuotta esitellessäni, että olen mielelläni väärässä, ja nyt olen. Yli 400 000 euroa on tästä jaettu jo bonuksia, joten bruttovoitto on noin 1,4 miljoonaa euroa. Tulos on omalta toimialueeltamme ja ei mitenkään huippuhinnoin tehty, pidän tätä hyvänä, sanoo toimitusjohtaja Teräväinen.
Viime vuoden alusta voimaan astunut määräaikainen pankkivero ei vaikuttanut Akaan Seudun Osuuspankin kustannustasoon oikeastaan ollenkaan.
– Tämän organisaation tuottavuus on aika huippua. Sanon tämän positiivisella nöyryydellä. Tätä työtä tehdään koko joukkueen voimin, olennaisinta johtamisessa on tämän ymmärtäminen. Ja hallinto on meille tämän mahdollistanut, sanoo Teräväinen.
Pankin palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa 18 henkeä.
Akaan Seudun Osuuspankin vakavaraisuussuhde 39,4 prosenttia. Uusia luottoja myönnettiin vuoden 2013 aikana 26 879 000 euroa, mikä on 2 817 000 euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pankin luottokanta oli yhteensä vuoden lopussa 118 817 000 euroa. Pankin luottotappiot viime vuonna olivat 702 euroa.
– Tämä ei onneksi ole koskaan ollut mikään erityistukialue. Yrittäjämme ovat niin monessa liemessä keitettyjä, perusyrityspuoli on kunnossa. Pienissä yrityksissä on myös omavaraisuus kohdallaan. Olemme olleet molemmin puolin tarkkoja, sanoo Teräväinen.
Akaan Seudun Osuuspankki on 4405 jäsenensä omistama osuuskuntamuotoinen talletuspankki, joka harjoittaa toimialueellaan paikallista täyden palvelun vähittäispankkitoimintaa. Hallituksen puheenjohtajana toimii ekonomi Helinä Knuutila ja hallintoneuvoston puheenjohtajana toimitusjohtaja Olli Lehtimäki.
Viimeisimmät kommentit