”Karavaanielämä vaatii pelimannihenkeä”

Erkin ja Marja-Riitan Nissan Cedric on vuosimallia 1987.

Toijalassa asuvien Erkki Jokisen ja Marja-Riitta Nurmisen kesään kuuluu oleellisesti kotimaan matkailu auto ja matkailuvaunu -yhdistelmällä. Matkailuvaunua vetää pariskunnan vuoden 1987 Nissan Cedric, joka on nykyään enää kesäkäytössä.

– Näitä tuli 1980-luvulla takseiksi Suomeen aivan hirvittävä määrä. Tämäkin on vanha Iiittalan taksi, Erkki kertoo.

Yksityisille ostajille Cedricit eivät kuitenkaan tehneet kauppaansa, vaikka ne olivat aikanaan suhteellisen edullisia autoja, hyvin varusteltuja ja niissä oli kunnolla vääntävä moottori. Erkin diesel-Cedricissä on 2,8 litran suora kuutosmoottori.

Autonsa Erkki hankki vuonna 1991 innostuttuaan veljensä Nissan Cedricistä.

– Tällä on ajettu noin 435 000 kilometriä, eli tämä on juuri ja juuri sisään ajettu. Itse olen ajanut kilometreistä noin 300 000. Cedricillä miljoona kilometriä tulee kevyesti, jos siitä pidetään huolta. Näissä on niin kestävä moottori, että sitä ei yksi ihminen saa ajettua hajalle, Erkki kehuu.

Erkin ja Marja-Riitan Nissan Cedric on vanha Iittalan taksi.

Mitään isompia remontteja autolle ei ole tehty, perä ja vaihdelaatikko ovat alkuperäisiä eikä starttia ole avattu ikinä.

– Akku tästä meni viime kesänä, se on vaihdettu, Erkki kertoo.

Myös Cedricin kori on priimakunnossa; maalipinta kiiltelee siihen malliin, että auto näyttää suoraan tehtaasta Erkin ja Marja-Riitan pihalle ajetulta.

– Koria ei ole maalattu, eikä kitattu. Sitä on pesty, vahattu, huollettu, hoidettu, öljytty ja massattu. Mitään muuta ei ole tehty, Erkki toteaa.

Rutiinit helpottavat elämää pienissä tiloissa

Perässään Nissan Cedric vetää kesäisin Pallas-merkkistä asuntovaunua. Pariskunnan kesäkoti on mitoiltaan kompakti, mutta mukaan on soviteltu kaikki

Erkin ja Marja-Riitan huumori riittää reissuilla, vaikka asuntovaunun tilat ovat ahtaat.

tarpeellinen. Varustukseen kuuluvat kiinteä kahden hengen sänky, nojatuolit kahdelle, wc, jääkaappi, tiskiallas, kaasuhella ja vaatekaappi. Mukana kulkeva teltta tekee asumukseen yhden lisähuoneen. Vakiintuneet rutiinit helpottavat elämistä pienissä tiloissa.

– Aamulla Erkki keittää pannukahvit ja kattaa kahvikupit ulos pöydälle. Sen jälkeen minä teen voileivät, Marja-Riitta kuvailee aamuja asuntovaunussa.

Erkki ja Marja-Riitta kiertävät yhdistelmällään muun muassa rannikkoseutuja. Tutuiksi ovat tulleet esimerkiksi Uusikaupunki, Kokkola, Rauma ja Kristiinankaupunki.

– Heinäkuussa menemme Kiuruveden iskelmäviikoille, olemme varanneet leirintäalueelta paikan viikoksi. Me olemme kovia tanssimaan, Jokinen kertoo.

– Juhannuksena olemme Kankaanpäässä Kuninkaanlähteellä tanssimassa, se on perinne. Silloin kun Erkin pojat olivat pieniä, olivat hekin mukana. Siellä on kaikenlaista lapsillekin, Marja-Riitta lisää.

Erkki on tehnyt matkailuvaunuun kiinteän sängyn.

Erkki ja Marja-Riitta pitävät karavaanielämässä muun muassa sen sosiaalisuudesta. Pariskunnan kurvatessa leirintäalueelle, kerääntyy Cedricin ympärille porukkaa kyselemään siitä tietoja. Toisaalta, myös omassa rauhassa rentoutuminen onnistuu.

– Pelataan korttia, istuskellaan vaunun ulkopuolella ja seurustellaan. Meillä on mukana reissussa myös polkupyörät, niillä pääsee liikkumaan jos siltä tuntuu, Marja-Riitta kuvailee.

Kytkin hajosi Kotkassa

Erkin ja Marja-Riitan karavaanariuraan on mahtunut myös seikkailuja. Eräs niistä sai alkunsa Kotkassa leirintäalueella.

– Ajattelin aamulla siirtää autoa, mutta yllättäen ei ollut kytkintä ollenkaan. Nestekytkimestä olivat nesteet vuotaneet pois, joten haimme polkupyörällä jarrunestettä. Jatkoimme matkaa Kuopioon, ja sinne selvisimme siten, että lisäilin kytkimeen nestettä. Kuopiosta Akaaseen ajelin nelosvaihteella, onneksi ei ollut paljon mäkiä. Kytkin toimi jotenkuten polkemalla, ja vauhtiin kun päästiin, ei vaihteita pahemmin tarvinnut vaihdella. Kun pelaili välikaasun kanssa,

Vaunun takaosassa on nojatuolit kahdelle.

meni pienempikin vaihde päälle, Erkki kertoo.

Erkin ja Marja-Riitan 20 yhteiseen kesään on mahtunut monta hyvää reissua ja hauskaa seikkailua. Ahtaista tiloista huolimatta riitojakaan ei ole tullut, sillä pariskunnan huumorintaju osuu hyvin yksiin.

– Karavaanielämä vaatii pelimannihenkeä, se ei sovellu nirppanokille, Erkki nauraa.