”Judo perustuu filosofiaan”

Sami Kiuru harjoittelee kaatumista.

Japanilaissyntyinen judomestari Tetsuji Sato vieraili torstaina 30.10. Toijalan Nuorisoseuran Judon junioreiden harjoituksissa. Nuoret judokat saivat mestarilta paitsi vinkkejä harjoitteluun myös konkreettisen esityksen siitä, kuinka judossa ratkaisee taito, ei voima. Koko- ja ikäero eivät haitanneet, kun 160-senttinen, 58-kiloinen ja 68-vuotias Sato heitti TNS-Judon juniorivastaavan, 196-senttisen, 105-kiloisen ja 30-vuotiaan Juha–Matti Aholan tatamiin kerta toisensa jälkeen.

Kuudennen danin mustan vyön saavuttanut Sato on opettanut judoa Suomessa 1960-luvun lopulta lähtien, jolloin mies tuli opiskelijana Suomeen. Ensimmäiset judoseurat olivat aloittaneet maassa 60-luvun alussa. Judoseura Tampereen Fusegissa vaikuttaneen Saton oppilaana on ollut muassa olympiaedustaja Seppo Myllylä.

Judomestarin mukaan fysiikan lainalaisuuksien lisäksi judo perustuu filosofiaan.

– Ei riitä, että on fyysisesti vahva, vaan täytyy olla hyvä ihminen. Siihen tarvitaan filosofiaa. Se tarkoittaa sellaisia kysymyksiä kuten, mikä on hyvää ja mikä huonoa, mistä maailma alkaa ja miksi me elämme. Niitä mietiskelemällä ja niistä keskustelemalla te itse kehitytte ja samalla yhteiskunta paranee, Sato opasti.

Fyysisenä ja henkisenä lajina judo on Saton mukaan hyvä harrastus lapsille.

– Lapsille se opettaa kurinalaisuutta ja käyttäytymistä. Vahva ruumis ja vahva sielu kulkevat käsi kädessä. Tärkeintä on se, että tullaan toimeen kavereiden kanssa. Vaikka vastustajaa heitetään, hän muuttuu kaveriksi.

Salilla hyvä meininki

TNS-Judossa harrastajia on 40–50. Tänä syksynä suosituin ryhmistä on ollut juniorikurssi, jonka yli 20 poikaa ovat iältään 7-8-vuotiaasta ylöspäin. Yhtään tyttöä ryhmässä ei tällä hetkellä ole. Harjoitukset pidetään yrityshallin yläkerrassa sijaitsevalla seuran salilla Satamatiellä.

Juniorivastaava Juha-Matti Ahola on tyytyväisenä seurannut lasten innostusta lajiin.

– Täällä on ollut älyttömän hyvä meininki. Pieniä ohjatessa tulee samalla edistettyä lajia ja saa tyyppejä liikkumaan. Olen itse saanut judosta fyysistä ja henkistä apua monellakin tapaa. Toivon, että judosta tulisi täälläkin joillekin samanlainen harrastus, mitä se on minulle – enemmän kuin harrastus.

Ahola aloitti judon äitinsä kannustamana alle 10-vuotiaana Kouvolassa. Tähän mennessä hän on saavuttanut lajissa ensimmäisen asteen mustan vyön.

– Äiti sanoi, että judo tai karate. Judo oli lähellä ja harjoituksiin oli helppo mennä pyörällä. Kamppailu- ja bodolajit ovat aina kiinnostaneet minua.

Päätyönään kuusimiehisen Sinitaivas-tanssiorkesterin kanssa keikkaileva, nykyisin Toijalassa asuva Ahola saa tarvittaessa apua treenien vetämiseen muilta seuran ohjaajilta. TNS-Judon puheenjohtajan Lauri Kuopan mukaan vetovastuuta pyritään jakamaan niin, että aikaa jää myös muuhun elämään. Mutta Ahola ei panisi pahakseen, jos voisi viettää judosalilla aikaa vieläkin enemmän.