Valinnanvapaus terveydenhuollossa laajeni

Potilas voi valita oman terveyskeskuksensa

Laajennettu kiireettömän hoitopaikan valinta tuli voimaan 1.1.2014, jolloin valinnanvapaus laajenee koskemaan koko maan terveyskeskuksia ja kaikkia julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköitä.

Henkilö voi 1.1.2014 alkaen valita perusterveydenhuollostaan vastaavan terveyskeskuksen ja terveyskeskuksen terveysaseman mistä tahansa terveyskeskuksesta. Valinnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä hoitovastuussa olevan kunnan nykyiselle terveyskeskukselle että valitulle terveyskeskukselle.

Hoitovastuu siirtyy uudelle terveyskeskukselle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Henkilö voi olla kerrallaan vain yhden terveyskeskuksen tai terveysaseman asiakas. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta. Valinta koskee siis ei-kiireellisiä terveyskeskuskäyntejä lääkärillä tai hoitajalla, neuvolakäyntejä sekä hammashuoltoa eli kaikkia terveysasemapalveluja.

Hoitovastuu siirtyy kokonaan uudelle terveysasemalle. Potilaalla ei ole mahdollisuutta valita vain osaa terveysaseman palveluista, esimerkiksi neuvolaa tai suun terveydenhuoltoa erikseen.

Valinta ei koske koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaista laitoshoitoa. Kunnalla ei ole myöskään velvollisuutta järjestää kotisairaanhoitoa oman alueensa ulkopuolelle.

Välitöntä kiireellistä hoitoa antavat kaikki Suomen terveyskeskukset asuinpaikasta riippumatta.

Valinta koskee myös erikoissairaanhoidon palveluja. Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan julkisen terveydenhuollon toimintayksikön mistä päin Suomea tahansa yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Valintaa voi samoilla periaatteilla tehdä myös Euroopan alueella.

Kotikunta vastaa kustannuksista

Jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voi käyttää oleskelupaikkakunnan terveyspalveluja. Hänellä pitää olla kuitenkin kotikuntansa terveyskeskuksesta saatu hoitosuunnitelma hoidon toteuttamiseen. Henkilön on tehtävä tästä myös ilmoitus etukäteen.

Kotikunta maksaa edelleen aina terveyspalvelut, olipa kuntalainen valinnut hoitopaikakseen minkä tahansa kunnan Suomessa. Kunnat laskuttavat toisiaan annettujen palvelujen mukaisesti toisen kunnan asukkaille annetuista palveluista.

Vaihto todennäköisesti vähäistä

Akaan terveyskeskuksen johtava hoitaja Maria Stenius arvelee, että valinnanvapaus tuskin saa akaalaiset vaihtamaan suuressa määrin terveyskeskustaan. Asiasta on Akassa tullut yksittäisiä kyselyjä.

– Epäilen, että mitään suurta vaihdosta ei täällä tule. Enemmän sitä tulee tapahtumaan isojen kaupunkien ja niiden ympäristökuntien välillä.

Hän arvioi, että vaihtomahdollisuuteen tarttuvat innokkaimmin lähellä kuntarajaa asuvat sekä työpaikan vuoksi eri paikkakunnalla käyvät ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävät henkilöt.

– Tuskin sellaiset, jotka harvoin käyvät terveyskeskuksessa, miettivätkään asiaa. Mutta esimerkiksi rajalla asuvien voi olla helpompi viedä lasta naapurikunnan terveyskeskukseen, Stenius toteaa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?