Jos harkitset lipputangon pystyttämistä omakotitalon pihaan, kannattaa paikkaa valitessa miettiä, kuinka isoiksi kasvavat lähistöllä olevat puut ja istutukset. Pieni puu on 15 vuoden päästä yleensä huomattavasti isompi kuin nyt.
– Suomen lipun ohella lipputangossa on monesti isännänviiri, joka on paljon pidempi kuin Suomen lippu. Jos tangossa on neljä metriä pitkä viiri, voi se kiertyä puun oksaan, jos puita on kauhean lähellä, lipputankoja valmistavan Plastiset Oy:n yrittäjä Tommi Sirén toteaa.
Koska lipputanko vaatii ennen pitkään myös huoltamista – tanko pesemistä ja naru vaihtamista, kannattaa paikka valita siten, että tangon kaataminen huoltoa varten on mahdollista eli kaatosuunta on vapaa.
Sirén muistuttaa, että viime kädessä lipputangon paikan päättää aina talon omistaja.
– Tietenkin olisi kiva, että lippu näkyisi omasta ikkunasta. Jos talo on järven rannassa, lipputanko halutaan rantaan ja toinen taas haluaa asentaa sen tiettyyn kiveen. Jokainen tuntee itse oman pihansa parhaiten, mihin lipputanko sopii.
Sirén kertoo, että nyrkkisääntö tangon pituudelle on 1,5 kertaa talon harjan korkeus. Plastiset valmistaa lipputankoja metrin välein 6 metristä aina 16 metriin asti.
Asentamiseen eri vaihtoehtoja
Lipputangon asentamiseen on vaihtoehtoja. Perinteisin tapa on kaivaa maahan monttu, täyttää se betonilla ja painaa lipputangon maajalka betoniin.
– Montun koko riippuu tietysti tangon pituudesta, mutta noin metri on keskiarvosyvyys ja halkaisija noin 400 milliä, Sirén kertoo.
Tarjolla on myös valmiita betoniperustuksia, jotka lasketaan monttuun. Lipputanko voidaan asentaa myös ruuvipaalun avulla. Ruuvipaalun kiertäminen maahan onnistuu Sirénin mukaan kahden henkilön voimin käyttämällä rautakankia vipuina. Kovin kiviseen maaperään ruuvipaalu ei sovellu.
– Ruuvipaalulla on melkein 1,5 metriä pituutta. Jos se osuu kiveen, on paikkaa vaihdettava, Sirén muistuttaa.
Lipputankoja vuodesta 1976 lähtien
Ypäjällä toimiva Plastiset valmistaa noin 5000 lujitemuovista lipputankoa vuodessa. Yritys on ainoa alallaan Suomessa. Kotimaan markkinoiden lisäksi tankoja menee myös vientiin Ruotsiin, Saksaan, Hollantiin ja Tanskaan.
Lipputankojen valmistuksen aloitti Tommi Sirénin isä vuonna 1976.
– Ensimmäisiä lipputankoja on vielä käytössä. Lujitemuovinen eli kansan kielellä lasikuituinen lipputanko on pitkäikäinen, Sirén sanoo.
Suomen juhlavuosi lisäsi kysyntää
Kauppias Jussi Rönkkö Viialan Rakennustarvikkeesta kertoo, että lipputankoja kysytään vaihtelevasti. Välillä niitä myydään muutama, välillä kymmenkunta vuodessa.
– Kun Suomi täytti sata vuotta, niitä meni vähän enemmän, Rönkkö sanoo.
Myös korona-aikana lipputankojen kysyntä vilkastui, kun ihmisillä oli aikaa panostaa kotiin ja pihaan. Viialan Rakennustarvikkeen lipputankoasiakkaat ovat pääasiassa yksityisiä.
– Jännä nähdä, tekeekö Nato-liitos jotain liputusasioihin, Rönkkö miettii.
Rönkkö kertoo, että omakotitalon pihaan tulevan lipputangon hintahaarukka on noin 250 eurosta ylöspäin. Pituuksista yleisin on yhdeksän metrin lipputanko.
Kauppiaalla itsellään on lipputanko mökillä Teiskossa. Tangossa liehuu sukuviiri, jossa on alasin ja kaksi pajavasaraa, suvussa kun on ollut paljon seppiä.
– Kun aloitamme kesäkauden, viiri vedetään tankoon, ja se on siellä niin kauan kuin lähdetään pois, Rönkkö kertoo.
Viralliset liputuspäivät loppuvuonna
Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan.
- 1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä
- toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä
- 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
- kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, Suomen lipun päiväksi
- marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä
- 6.12. itsenäisyyspäivä
- päivä, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys
Vakiintuneet liputuspäivät loppuvuonna
Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputuspäivinä.
- 9.5. Eurooppa-päivä
- 12.5. J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
- toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneitten muistopäivä
- 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
- elokuun viimeinen lauantai, Suomen luonnon päivä
- 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
- 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
- 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
- 6.11. svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
- 20.11. Lapsen oikeuksien päivä
- 8.12. Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä
Lähde: Sisäministeriö
