Väestö ikääntyy sellaista vauhtia, ettei mikään järjestelmä pysy perässä. Omaishoitajia siis tarvitaan entistä enemmän. Kenestä vain voi tulla ykskaks omaishoitaja, joka riittämätöntä korvausta vastaan saa ympärivuorokautisen tehtävän läheisensä elämän tukena. Hyvinvointivaltio on tilanteessa, jossa subjektiiviset oikeudet ovat nyt jos koskaan väärässä paikassa.
– Tällä hetkellä meillä on subjektiivinen oikeus viedä lapsi päivähoitoon, vaikka molemmat vanhemmat ovat kotona. Ymmärrän tämän jossakin erityistilanteessa, mutta normaalitilanteessa en ollenkaan. Ja jos kunta ei tätä järjestä, kunta rikkoo lakia ja siitä valitetaan, sanoo kansanedustaja Arto Satonen (kok).
Kansanedustaja Arto Satonen rajoittaisi subjetiivisen päivähoito-oikeuden.
Uusien subjektiivisten oikeuksien saaminen tai edes vanhojen poistaminen on Arto Satosen mielestä eduskunnassa tuskaisen vaikeaa. Suomi tarvitsee Satosen mielestä kuitenkin omaishoitajia. Se on halvin hoitomuoto, mutta lähes kokonaan vailla lain velvoittavaa turvaa.
– Tästä voi vain syyttää vain meitä kansanedustajia. Se on omaa saamattomuuttamme.
Kansanedustaja Satonen pistäytyi Toijalan Vanhainkotiyhdistyksen ja vuonna 2008 perustetun Pirkanmaan Omaishoitajien (PIONI) maanantai-iltana akaalaisille omaishoitajille järjestetyssä tilaisuudessa. PIONI on omaishoitajien yhdistys, jonka tukee omaishoitajia ja heidän hoidettaviensa hyvinvointia.
Senioritupa avoin myös omaishoitajille ja hoidettaville
Toijalan Vanhainkotiyhdistys etsii itselleen uusia tehtäviä luovuttuaan Havulinnan vanhainkodin toiminnan ylläpidosta. Pelkkänä vuokraisäntänä toimiminen ei innosta.
– Onhan meillä ollut jo kohtalaisen pitkään Senioritupa Toijalan torin laidassa, jonka tehtävä on olla ikääntyneiden ”tankkauspaikka”. Se on avoin kaikille – myös omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen, kertoo vanhainkotiyhdistyksen puheenjohtaja Sauli Turja.
Vanhainkotiyhdistys haluaa laajentaa toimintaansa omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tueksi. Impulssin antoi PIONI.
– Tämä toiminta sopisi meille hyvin, koska mikään muu taho Akaassa ei ole omaishoitajien yhteistoimintaa kovin aktiivisesti ottanut omakseen. Teemme totta kai tässä yhteistyötä myös kaupungin kanssa, jatkaa Turja.
Onneksi on omaishoitajia
Pirkanmaan Omaishoitajien puheenjohtaja Aarre Alanen on itse omaishoitaja, vastuussa puolisonsa hoidosta vuorokaudet ympäri viikon jokaisena päivänä. Tehtävä on samalla raskas ja rakas. Vaimon sairastuminen vuonna 2000 muutti Alasen elämän täysin. Kamppailu puolisonsa ihmisoikeuden puolesta teki hänestä omaishoidon ”esitaistelijan” Suomeen.
Puheenjohtaja Aarne Alanen tietää hyvin konkreettisesti, mitä omaisen hoitaminen on. Akaaseen hän pääsi puhumaan, koska perheen poika hoitaa äitiä.
Pirkanmaan Omaishoitajat on kaikkien omaishoitajien yhdistys. Omaisiaan hoitaville miehille suunnattu Hoito-Veljet –projekti on vain yksi osa PIONIN toimintaa.
– Toimintamme laajenee koko Pirkanmaalle. Nyt toimimme koko maakunnassa jo projektiemme puitteissa, Hoito-Veljissäkn käy miehiä Akaasta. Kaikessa toiminnassamme pyrimme siihen, että omaishoitaja on ykkönen, sanoo Alanen.
Akaassa PIONI haluaa toimia yhteistyössä Toijalan Vanhainkotiyhdistyksen kanssa. Tarvetta kaupungissa olisi useammallekin kerholle, sen osoitti jo maanantai-illan tilaisuus, jossa kaivattiin tietoa.
– Ei kannata jäädä odottamaan. Omaishoitajien ääni on saatava kuulumaan niin kunnan kuin valtakunnankin tasolle. Jyväskylä on esimerkki huonoimmista päästä, mitä voi tapahtua. Kun omaishoidon tuki ei ole lakisääteinen, sille voidaan tehdä ihan mitä tahansa, vaikka tämä hoitomuoto on halvin, sanoo Alanen.
Kotihoito-yksikkö aloittanut Akaassa
Laki omaishoidon tueta on tyypillinen hyvinvointivaltion hyvää tarkoittava ohje: kunta VOI myöntää omaishoidon tukea, jos….
Akaan kaupungin kotihoidon tarkoituksena on vanhuksen, vammaisen ja pitkäaikaissairaan kotona selviytymisen tukeminen erilaisin koti- ja tukipalveluin. Asukkaat on jaettu kahteen alueeseen, Toijalan/Viialan palvelualueeseen ja Kylmäkosken/Urjalan palvelualueeseen. Palvelut tuottaa vuoden vaihteessa aloittanut kotihoito-yksikkö.
– Näen omaishoidon kotona asumisen erittäin tärkeänä tukimuotona. Se, että tukea on tänä vuonna leikattu, johtui siitä, että kaupungin talousarviosta leikattiin vähän joka paikasta. Takautuvastihan tätä tukea ei makseta, ja kun hakemusta käsittelen, joudun katsomaan määrärahojen puitteissa, mistä alkaen tuen pystyn myöntämään, sanoo palveluvastaava Marjut Takanen, joka myöntää Akaassa ja Urjalassa omaishoidon tuen.
Akaassa omaishoidon kuukausituki on jaettu neljään luokkaan. Tänä vuonna summat ovat: 1) 391 euroa, 2) 501 euroa, 3) 625 euroa ja 4) 777 euroa.
Soita kun on asiaa
Omaishoitajia kotihoito-yksikössä palvelevat Marjut Takanen (puh. 040 335 4274) omaishoidon tukiasioissa, palveluohjaaja Tuula Auranen (puh. 040 335 3441) kotihoidon tukipalveluissa ja kotiutushoitaja Leena Kähkönen (puh. 040 335 2630).
Kotihoidon esimies on Toijalan/Viialan palvelualueella Eija Kauranen (puh. 040 335 3435) ja Kylmäkosken/Urjalan alueella). Merja Autio (puh. 040 335 4290).
Viimeisimmät kommentit