En tiedä oliko vs. kaupunginjohtaja Sinivuori siinä porukassa joka vieraili Mäntymäessä jokin aika sitten, mutta jos hän itse oli paikalla, paljon on jäänyt näkemättä. Rakennuksen kunnosta voidaan varmaan olla montaa mieltä, onhan talo tehty 50-luvun alussa. Tosin se taitaa olla Viialan lähes ainoa julkinen tila josta ei ole löytynyt hometta, ja ainakin sisätiloiltaan se on paljon siistimpi kuin esimerkiksi Tampereen yliopistollinen sairaala.
Lehdessä esillä olleisiin asioihin liittyen voidaan kysyä mikä on sen strategian syy, miksi väkisin halutaan siirtyä tehostettuun palveluasumiseen.
Vanhusten kannalta tämä pelkästään lisää heidän kustannuksiaan, koska mitään suojaosuutta ei ole maksuperusteissa. Pahimmillaan eläkkeestä jää vain muutama kymppi kuukaudessa, kaikille ei varmaan sitäkään. Tästä summasta pitää vielä maksaa kaikki lääkkeet sekä muut henkilökohtaiset menot. Omaisten maksettavaksi jää yhä lisääntyvien lääkkeiden hankinta. Vai luuleeko joku tosissaan, että Esperi tai jokin muu pelkästään voitontavoitteluun keskittynyt ”palveluntarjoaja” alentaisi nykyisiä maksuja?
Kun nyt laitoshoidossa olevia voi olla kaksi henkilöä samassa huoneessa ja tehostetussa yksi henkilö, tuntuu perin kummalliselta väite, että laitosmuodossa olevien maksut eivät riittäisi kattamaan kuluja verrattaessa yksin asuvaan.
Äitini siirtyessä Mäntymäkeen kaupungin taholta hehkutettiin kovasti sitä kuinka hän nyt saa 14 neliön huoneen ja voi siellä pitää vaikka kahvikutsuja. Totuus vain on niin, että näkemäni perusteella 95 prosenttia asukkaista ei pysty käyttämään kuin kahta neliötä,eli sänkyään, jossa katon katselu on pysyvä ”huvi”.
Oman käyttämättömäksi jäävän wc:n käytöstä ei kannattaisi kyllä kenenkään tehdä politiikkaa.
Ennen kaupungin väen vierailua oli väitetty joidenkin valtuutettujen taholta, että Mäntymäessä olisi vain täysin itsenäisesti toimeentulevia asukkaita. Toivottavasti vierailu sai näkemään asioiden oikean tilan.
Vierailukäynneilläni en ole koskaan joutunut väistelemään ketään, edes hoitajia saati potilaita, joten käytävien kapeus ei todellakaan ole ensisijainen muutostarve.
Markku Eskola
Tampere
