TTT sai akaalaisen toimitusjohtajan

Mikko Järvinen, 44, on akaalaisen TKM TTT Technologyn uusi toimitusjohtaja. Yksi kaupungin suurimmista työnantajista ja maailman johtavista raskaan puunjalostusteollisuuden terien valmistajista sai paikallisen vetäjän, sillä Järvinen on asunut Akaassa vuodesta 2014.

– Elelen Viialassa uusioperhe-elämää, johon kuuluu vaimo ja kolme poikaa, oheishuoltajuuskoira ja lainakissa, Järvinen kuvailee.

TTT:n edellinen toimitusjohtaja Timo Kanerva poistui yhtiön palveluksesta heinäkuussa. Syys–marraskuun aikana käydyissä keskusteluissa vahvistui se, että alun perin merkonomiksi ja sittemmin tradenomiksi lukenut Järvinen täytti yhtiön tämänhetkiset toiveet.

– Täällä oltiin fiksuja. Yritys on ollut saksalaisomisteinen pian 12 vuotta, mutta Saksassa ei yritetty päättää, mitä täällä tarvitaan. He kysyivät muulta toimivalta johdolta, mitä pitäisi painottaa. Johto toivoi mieluummin myynnillistä kuin tuotantopuolen painotusta. Yksi tärkeä asia oli myös paikallisuus.

Valkeakoski vaihtui Akaaseen

Mikko Järvinen työskenteli 2000-luvun vaihteessa seitsemän vuotta Nokialla eri tehtävissä. Sen jälkeen mies myi trukkeja Toyotalla ja satamanostureita Cargotecillä kunnes lähti vajaat neljä vuotta sitten Lassila & Tikanojalle vetämään ympäristöpalveluiden myyntiä. Sieltä hän halusi takaisin kansainvälisiin ja samalla yleisliikkeenjohdollisiin tehtäviin.

– Kolmas kriteeri, minkä en ajatellut toteutuvan, oli se, että työmatka olisi enintään 50 kilometriä. Se on nyt kymmenen. Tässä osui kaikki kolme kohdilleen, Järvinen toteaa ja osaa arvostaa mahdollisuuttaan.

– Paljasjalkaisena eteläpirkanmaalaisena tiedän, että ei täällä töitä puissa kasva.

Järvinen on lähtöisin Valkeakoskelta. Hänen mukaansa itänaapuri on nyt taaksejäänyttä elämää, eikä se tunnu miltään.

– Ehdin 42 vuotta suunnistaa kotiin piipunvalojen perusteella, ja muutto oli helppo, kun siinä oli isommat tekijät taustalla. Vanhemmat asuvat siellä edelleen, kavereita asuu siellä edelleen, ja edelleen käyn siellä hiihtämässä, jos ei ole kuin tykkilunta tarjolla.

Ammattimaista toimintaa

Mikko Järvinen on tuntenut nykyisen työnantajansa sen 1990-luvun nimellä Hackman TTT:nä. Niinpä hän päivitti tietojaan samalla kun kävi keskusteluja omistajien kanssa mahdollisesta rekrytoinnista.

– Kaivelin netistä Akaan Seudun juttuja ja muuta ja yritin ymmärtää, mitä talossa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Järvinen kiittelee TTT:n omistajia hyvästä ja suorasta keskusteluyhteydestä koko prosessin ajalta. Alkuvuoden aikana hän on tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että kädenpuristus oli oikea päätös.

– Kaikki, mitä puhuttiin syksyn aikana, on pitänyt yksi yhteen paikkansa.

Myös henkilöstö Toijalan tehtaalla ja konttorissa on vakuuttanut.

– En ole ehtinyt kaikkia tapaamaan, mutta suorat alaiset ja johtoryhmä, kenen kanssa teen töitä, ovat hirveän ammattitaitoista väkeä. Täällä on hyvät prosessit ja rutiinit johtamisessa, mikä on ollut vähän yllätyskin. Toiminta on tosi ammattimaista yrityksen kokoon nähden.

Arkisetkin asiat ovat täydentäneet kuvaa.

– Oma ruokala oli positiivinen yllätys. Se oli jäänyt selvittämättä.

Näppituntuma teräkseen

Viime vuosiin saakka on puhuttu, että TTT:n pääasiakkaisiin kuuluvilla metsä-, sellu- ja sahateollisuudella ei mene hyvin. Mikko Järvisen mukaan tätä on selittänyt osittain tuotannon siirto pois Suomesta, ja myös suhdanteilla on ollut iso merkitys. Ne ovat nyt muuttuneet.

– Jos katsoo metsäyhtiöiden tuloksia ja vaikka investointitahtia sellu- ja biotuotetehtaisiin, niin se on kiihtyvää. Toistaiseksi näyttäisi, että meidän asiakkailla menee ihan hyvin.

Suomalaisen rakennusteollisuuden hurja paisuminen puolestaan näkyy sahatavaran tarpeessa.

– Se taas näkyy pitkässä juoksussa meillä. Juuri nyt sahanteriä menisi enemmän kuin ehditään tekemään, mutta nämä syklit ovat hirveän lyhyitä. Puhutaan viikoista, ei kuukausista.

Mikko Järvinen uskoo, että hänen toimintatyylinsä on sopiva TTT:n nykytilanteeseen.

– Jos minun vahvuudet ovat jossain, ne ovat liikevaihdon kasvattamisessa ja myynnillisessä tekemisessä. Täällä on tosi hyvä myynti ja hyvät myynnin vetäjät, mutta jos pystyn sitä vielä jotenkin tukemaan, niin aina parempi. Olen myös aika keskusteleva ja avoin, ja tykkään tiimissä tekemisestä. Sille on ehkä tilausta.

Uusi toimitusjohtaja myöntää myös heikkoutensa.

– Terien tekemisestä en tiedä mitään. Jos minulle antaa kirveen ja tahkon, niin siinä kirveessä on kyllä hetken päästä kaksi hamarapäätä. Sillä voi jotain tehdä, mutta ei metsätöitä.

Puuntyöstöteristä Järviselle on kuitenkin kertynyt kokemusta muun muassa kitaroiden valmistuksessa. Näppituntuma teräkseen on sekin peräisin kuusikielisistä, jotka ovat soineet Järvisen käsissä myös Akaassa.

– Olen kymmenisen vuotta ravannut Valkeakoskelta Viialassa soittotouhuissa vaihtelevalla menestyksellä.

Tuttujen viesti on ollut selvä

Toimitusjohtaja Järvisen mukaan TTT:n tulevaisuudessa ei ole näköpiirissä minkään sortin yllätyksiä. Toijalassa tehdään voittoa tuottavaa bisnestä, ja konserni investoi tehtaaseen satoja tuhansia euroja.

– Myös esimerkiksi kesätyöntekijöitä ollaan ottamassa ihan kuin ennenkin. Edelleen 50 prosenttia pitää olla metallialan opiskelijoita, ja sehän tällä alalla on pitkässä juoksussa haaste, että saadaan nuoria koulutukseen ja kiinnostumaan alan töistä.

Nuoria tarvitaan, vaikka vuonna 1961 perustetussa yrityksessä tehdäänkin pitkiä työuria.

– Nytkin palkitaan kaksi henkilöä 40 vuoden työurasta. Yli kahdenkymmenen vuoden työsuhteita tulee vastaan koko ajan, mutta toisaalta tämä tuo sen riskin, että siellä on ihmisiä, jotka jossain vaiheessa eläköityvät. Heille täytyy löytää korvaajat, joten oppilaitosyhteistyö on järkevää. Nuorilta tulee intoa ja energiaa ja joskus joku uusi ideakin vanhaan kuvioon.

Myös toimitusjohtaja itse katsoo työssään huomattavasti pidemmälle kuin pörssiyhtiöitä palvellessaan.

– Omistaja sanoi minulle, että hän hakee vähintään 15 vuoden ratkaisua. Se oli se työluku, mistä juteltiin, ja siitä sitoutumisesta molemmat keskustelevat. Se on nykymaailmassa aika pitkä siivu, Järvinen pohtii.

Määräaikaiseksi muutosjohtajaksi hän ei olisi lähtenytkään.

– Tein 2009–2010 yhden rajun saneerauskeikan, ja muistan sen verran hyvin nimeltä ja naamalta ne kaikki 46 jotka lähetin kotiin, että tähän ihmiseloon ei tarvita toista semmoista reissua.

Sekä Mikko Järvisen että TTT:n tuntevien ihmisten kommentit ovat olleet pikemmin savolaisia kuin hämäläisiä, vaikka kaikki ovatkin kehuneet ratkaisua hyväksi.

– On ollut tulkittavissa, on että nyt ollaan sen verran perinteikkään jutun äärellä, että koita olla sössimättä. Kukaan ei sano sitä suoraan, mutta se on se viesti, Järvinen nauraa.

Toimitusjohtajan mielestä tämä korostaa hänen vastuutaan ja asian merkityksellisyyttä.

– Meillä on 110 ihmistä töissä, joten aina puhutaan usean sadan ihmisen arjesta, kun otetaan heidän perheensä mukaan.

Järvinen palaa myös omaan perhetilanteeseensa ja siihen, että päivittäisiin työmatkoihin meni viime vuosina yleensä useampi tunti.

– Jos en mennyt Helsinkiin, menin Turkuun, Tampereelle, Keski-Suomeen tai Pohjanmaalle. 73 000–78 000 kilometriä tuli ajettua vuodessa. Se on liikaa.