Kylmäkoski oli osa Akaan seurakuntaa vuodesta 1483

Akaan Seudussa 18.3.2015 julkaistu Liisa Ahokkaan kirjoitus alkaa seuraavasti: “Kylmäkosken seurakunnan alue kuului noin 240 vuoden ajan Sääksmäkeen ja oli sen jälkeen vuodesta 1658 Akaan rukoushuonekuntana.”

Tämä on täydellisen virheellinen käsitys ja tulkinta eikä perustu ainakaan Seppo Suvannon Akaan historia I:ssä antamiin tietoihin. Suvannon mukaan Saarioisten hallintopitäjässä (ei siis vuoden 1864 kuntalain mukaisessa kunnassa!) olivat 1500-luvun tiedonantojen mukaan Tarttilan, Akaan, Jalantijärven ja Airanteen neljänneskunnat. Kylmäkosken alue kuului näistä lähinnä Jalantijärven neljänneskuntaan.

1300-luvulta alkaen Hämeessä oli kahdeksan seurakuntaa, joista yksi oli Sääksmäki. Sääksmäestä erotettiin vuonna 1483 Akaan seurakunta omaksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnakseen, jonka alue käsitti suurin piirtein Akaan, Jalantijärven ja Airanteen neljänneskuntien alueen. Akaan seurakuntaan kuului siis tuosta vuodesta alkaen alue, johon kuuluivat sittemmin itsenäistyneiden Urjalan, Kylmäkosken ja osin Viialan seurakunnan alueet. Vuodesta 1483 Kylmäkoski oli kiinteä osa Akaan seurakuntaa, yhteys Sääksmäkeen oli taakse jäänyttä elämää.

On ikävää lukea lehdestä, että historiaa kirjoitetaan artikkelissa esitetyllä tavalla “uusiksi”. Monestihan silloin, kun referoidaan tekstejä, kysymys on luetun ymmärtämisestä. Toki tässä yhteydessä on myös todettava, että Suvantokaan ei ole tarkoittanut kaikkea sitä “viimeiseksi totuudeksi”, minkä hän on kirjassaan tuonut julki. Tämä koskee esimerkiksi paikkakuntanimen Akaa tulkintoja.

Se että Kylmäkosken vanhassa kirkossa saarnattiin 35 asteen pakkasessa ei ole ollut mitenkään poikkeuksellista. Akaan seurakunnan nykyinen pääkirkkokin sai lämmityskaminat vasta vuonna 1901! Jumalanpalvelustilan lämpö oli siihen asti peräisin läsnä olevasta seurakunnasta.

Yksi kommentti

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?