Sote-järjestämislakiesitystä kuvailtiin sekavaksi himmeliksi

Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista

Valkeakosken johtava ylilääkäri Teija Kulmala toteaa sote-integraation olevan Etelä-Pirkanmaalla hyvässä mallissa.

Valkeakosken johtava ylilääkäri Teija Kulmala toteaa sote-integraation olevan Etelä-Pirkanmaalla hyvässä mallissa.

Akaan, Urjalan ja Valkeakosken rotaryklubien järjestämässä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksia käsittelevässä seminaarissa Toijalan yhteiskoululla kuultiin maanantaina yhdeksän alustuspuheenvuoroa. Kaikissa kiiteltiin sote-uudistuksen tavoitteiden kansalaisten yhdenvertaisuudesta olevan hyviä. Lähes kaiken muun todettiin kuulostavan sekavalta ja monimutkaiselta jo yksinomaan sanastoltaan.

Lakiluonnoksen sisältöä kuvailtiin kaikkien himmelien äidiksi, ja lain toteutumisen epäiltiin uhkaavan sekä perustuslain henkeä että demokratian periaatteita. Lisäksi kenelläkään ei tuntunut olevan käsitystä siitä, kuka joutuu uudistuksen maksajaksi tai miten se rahoitetaan. Myös lähipalvelun käsitteeseen toivottiin selkeyttä.

Kansalaisen näkökulmaa tilaisuuteen tuonut Akaan reumayhdistyksen puheenjohtaja Marjatta Kivi heitti ilmaan myös kysymyksen, onko sote-asioiden synergialla ylipäätään tarkoituksenmukaista saavuttaa taloudellista hyötyä.

–  Terveydenhuollon menot ovat kuntien mittavin menoerä, joten niistä syntyvät myös nopeimmat ja suurimmat säästöt, Kivi muistutteli.

Parhaillaan kuntien lausuntokierroksella olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksen perusteella Akaan vaihtoehto sote-palvelujen järjestämiseksi on kaksi. Joko maakunnallinen ratkaisu, joka perustuisi Tampere-vetoisesti nykyisen sairaanhoitopiirin alueeseen tai maakunnallinen sote-alue, jossa Tampere toimisi vastuukuntana. Silloin asukkaan perustason sote-alue voitaisiin muodostaa Valkeakosken kanssa.

Entäs kuntarakennelaki?

Tilaisuudessa ensimmäisenä puhunut kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) esitteli sote-uudistuksen etenemistä lainsäätäjän näkökulmasta.

Koko sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistuksen tavoitteena on luoda jokaiselle kansalaiselle perustuslain mukainen oikeus hoitoon ja sosiaaliturvaan. Pauli Kiurun mukaan jo tässä piilee uudistuksen ensimmäinen haaste, kun kansalaiset eivät ole hänen mukaansa enää yhdenvertaisessa asemassa keskenään.

– Kun kuntia verrataan keskenään, perustuslain henki ei toteudu. Ihmisten saamien palveluiden erot ovat kasvaneet myös sen mukaan, kuuluvatko he työterveyshuollon vain julkisen terveydenhuollon asiakkaisiin, Kiuru totesi.

Hän pohti puheenvuorossaan, pitäisikö lakiin olla kirjattuna jokin palvelujen läheisyystakuu.

– Joka kunnassa olisi hyvä olla terveyskeskus, mutta kuntaraja on usein asiakkaan kannalta turhan jäykkä raja. Myös kilometrit ratkaisevat.

Saman nosti esiin myös Marjatta Kivi.

Marjatta Kivi painotti, että tärkeintä olisi päästä pitkistä jonotusajoista eroon.

Marjatta Kivi painotti, että tärkeintä olisi päästä pitkistä jonotusajoista eroon.

– Pitäisi määritellä lähipalvelu. Jollekin lähellä oleva on matka postilaatikolle, jollekin raja on viisi kilometriä, jollekin viisikymmentä. Usein tarvittavat palvelut pitäisi tuottaa ja tarjota omassa kaupunginosassa, harvemmin tarvittavat omassa kunnassa, ja erikoissairaanhoitoa voidaan hakea jo kauempaa.

Kansanedustaja Kiurun ja kaikkien muidenkin alustajien mielestä sote-uudistuksen ongelma on ollut sen jättäminen kokonaan samaan aikaan valmisteilla olevan kuntarakenneuudistuslain ulkopuolelle.  Siksi viime viikkoina julkiseen keskusteluunkin on noussut vaatimuksia koko sote-lakiluonnoksen hylkäämiseksi.

– Varsinaista hallituksen esitystähän ei vielä olekaan, mutta minusta asiassa pitäisi ainakin odottaa kuntien palautteita, kansanedustaja Pauli Kiuru päätti.

Leveämmät hartiat tarpeen

Samoilla linjoilla oli myös Valkeakosken johtava ylilääkäri Teija Kulmala. Hän oli ainoa alustajista, joka näki sote-uudistuksessa mahdollisuuden muutokseen, jossa uuden lain henki näkyy jo ensi vuonna virkalääkärien ympärivuorokautisen etupäivystyksen toteutumisena.

–  Jo kaavaillun kaltainen sote-laki muuttaisi toimintatapoja, ja muutos näkyisi myös terveydenhuollon arjessa. Olennaisen ongelma arjessa on nyt se, ettei tieto kulje. Asiakkaan pitää kuljetella lippuja ja lappuja luukulta toiselle, ja se ei ole tarkoituksenmukaista.

Kulmalan mukaan tämänhetkistä terveydenhuoltoa ohjaa Suomessa liika sattumanvaraisuus.

–  Lääkärikäynnit kohdentuvat Suomessa pienituloisia syrjien, ja koko alaa ohjaa sattumanvaraisuus. Haasteena on tasalaatuisuus.

Etelä-Pirkanmaalla sote-integraatio toimii Teija Kulmalan mukaan hyvin. Hän ei haluaisi uhrata sitä, vaan painotus pitäisi olla perusterveydenhuollon vahvistamisessa.

– Hartioita pitää vahvistaa ja leventää. Järjestäminen voidaan hoitaa keskitetymmin ja tuottaminen asiakasta lähellä.  Esimerkiksi vaikeuksissa olevien terveyskeskussairaaloiden työntekoa pitää miettiä heti.

”Akaan kannalta kiusallinen”

Paikallisen näkökulman keskusteluun tuonut Akaan perusturvalautakunnan puheenjohtaja Harri Rantala totesi lautakunnan ottaneen kantaa sote-lausuntokyselyyn kokouksessaan 18. helmikuuta. Akaan kaupunginhallitus käsitteli lautakunnan esitystä eilisiltaisessa kokouksessaan.

– Lakiesityksen vaihtoehdot ovat kiusallisia, kun Akaassa on nyt runsaat 17 000 asukasta ja olemme kasvukunta. Jos Akaa ja Urjala olisivat olleet yhtä ja samaa kuntaa, lakiesitys olisi antanut meille mahdollisuuden tuottaa itse perustason palvelut. Miksi toimivaa yhteistoimintamallia ei voida rinnastaa 20 000 asukkaan kuntaan?

Rantala muistutti, että Akaassa toteutetaan parhaillaan Paras-lainsäädäntöä, jonka velvoitteita on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 loppuun.

–  Lautakunnan mielestä laissa määritellyt sote-aluiden yleiset edellytykset eivät ole riittävän selkeitä.

Akaan perusturvalautakunnan mukaan ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikissa kunnissa ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä.

–   Mitä tavoitetta viedään eteenpäin, jos päätösvalta etääntyy ja useat kunnat tekevät erilaisista lähtökohdista yhdessä yhteisiä päätöksiä? Harri Rantala kyseli.

Tuleeko laki vai ei?

Terveys- ja sosiaalipalvelujen tuottajien näkökulmasta asiaa tarkastellut Akaan ja Urjalan perusturvajohtaja Elina Anttila totesi virkamiesten odottelevan ja ihmettelevän, millainen laki tulee, milloin se tulee vai tuleeko lakia ollenkaan. Anttila puolusti Rantalan tavoin yhteistoiminta-alueita ja peräänkuulutti vilkkaampaa poliittista keskustelua myös kuntien välille.

– Yhteistoiminta-alue on ollut ihan hyvä malli. Ei tunnu kauhean hyvältä, että sitä ei lasketa mukaan, kun sitä on kuitenkin yritetty koko ajan kehittää.  Siksi virkamiehiä ja asiantuntijoitakin olisi hyvä kuulla.

Anttilan mielestä yhteistyön kehittäminen ei ole poissuljettua, vaikka lakia ei tulisikaan. Anttila kuulutteli uudistukselle myös maksajia.

–  Aina pieni ja omakaan ei ole se paras ratkaisu, vaan joskus toimivin ja kustannustehokkain on parasta. Eikä yhteistyön tarvitse olla uhka kunnan itsenäisyydelle.

Yliopistosairaalan alaisuuteen

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) esitteli sote-lakiluonnosta Akaassa maanantaina.

Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) esitteli sote-lakiluonnosta Akaassa maanantaina.

Alueellista näkökulmaa edustanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen, Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja sosialidemokraattien puoluehallituksen jäsen Pekka Järvinen painotti puhuvansa Akaassa kansalaisen ja luottamushenkilön suulla.

Järvinen esitti soten erva-alueiden luomista maan viiden yliopistosairaalan ympärille nykyisten sairaanhoitopiirien tapaan. Pirkanmaalla toimisi tässä mallissa aluesairaalat Jämsässä, Valkeakoskella, Vammalassa ja Acuta Tampereella.

–  Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen olisivat sairaanhoitopiirien vaalien tulosten mukaan valituilla hallituksilla. Lääkäripäivystys hoidettaisiin kokonaan keskus- ja aluesairaaloiden yhteydessä virkalääkärien voimin.

Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari toisti monien muiden näkemystä siitä, että kyse on ennen kaikkea sote-sotkusta ja painotti Harri Rantalan tavoin 20 000 asukkaan rajan olevan kuin hatusta vedetty.

– Esimerkiksi päivähoitopalvelujen on tutkittu toimivan kustannustehokkaimmin noin 5 000 asukkaan alueella, kaupunginjohtaja vertasi.

Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen näki sote-uudistuksen lisäävän vain hallintoa ja byrokratiaa sekä rajoittavan luovia ratkaisumahdollisuuksia.

– Tuotanto- ja rahoituspuoli on jäänyt tässä kokonaan miettimättä. Mutta tästäkin huolimatta palvelujen saatavuus on tärkeämpää kuin niiden sijainti.

Pienen maalaiskunnan kyynisen kunnanjohtajan Hannu Maijalan, kuten hänen oma määritelmänsä kuului, puheenvuoro oli tilaisuuden kriittisin. Kunnanjohtaja uhkasi jopa ryhtyä lainrikkojaksi, jos sote-laista tulee huono.

– Perusongelmana on ikääntyvän yhteiskunnan rahoitusvaje. Suomi elää muutenkin yli varojensa koko ajan. Veroja ei haluta maksaa, mutta yhteiskunnan pitäisi kaikki tarjota ja hoitaa.

Akaan Seudun päätoimittajan Juha Kososen johdattelemassa loppukeskustelussa Harri Rantala totesi lakiesityksen olevan ennen kaikkea kahlitseva.

– Se estää meitä katselemasta esimerkiksi Lempäälän suuntaan. Meillä pitäisi olla ovet auki joka puolelle, ja meidän pitäisi hakea niitä täälläkin useaan otteeseen kaivattuja leveämpiä hartioita, Rantala kiteytti.SONY DSCSONY DSC

SONY DSC

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?