Etelä-Pirkanmaa on maakunnan ainoa todellinen kasvusuunta

Jos ehdotus Pirkanmaan toiseksi maakuntakaavaksi huhtikuussa 2017 hyväksytään, vahvistetaan samalla Helsinki–Hämeeenlinna–Tampere-vyöhykkeen asema maakunnan ainoana kasvusuuntana Tampereen seutukunnan jälkeen. Esimerkiksi väestömäärän ennustetaan kasvavan 0,4 prosenttia vuodessa, jolloin 2040 Etelä-Pirkanmaalla asuisi 56 200 henkeä. Vuonna 2012 Etelä-Pirkanmaalla oli 50 318 asukasta.

Akaassa lasketaan vuonna 2040 asuvan yli 21 000 asukasta.

– Maakuntakaava varautuu 120 000 asukkaan kasvuun. Se määrittelee yhdyskuntarakenteen Tampereen kaupunkiseudulla ja siitä etelään. Muualla paitsi Etelä-Pirkanmaalla korostetaan vahvoja seutukeskuksia, mutta etelä on maakunnan luontainen kasvusuunta, sanoo maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys.

Maakuntakaava 2040 -ehdotusta esiteltiin Akaassa viime torstaina.

– Väestölisäys ei ole ihan sama kuin kasvuodotus, koska toisilla alueilla väestö vähenee. Suurin väestön lisäys tulee Tampereen seudulle, mutta myös Sastamala, Orivesi ja Etelä-Pirkanmaa kasvavat.

Maakuntakaava ei tuo suoraan muutoksia alueiden käyttöön eikä velvoita aloittamaan suunnittelua, esimerkiksi kuntakaavoitusta. Monia merkittäviä alueidenkäyttöön liittyviä hankkeita ei kuitenkaan voida toteuttaa maakuntakaavaa huomioimatta

– Kyllä kaavan pitää jatkossa ohjata paikallista suunnittelua. Se on huolellisen suunnittelun tulos, joka on hyvä selkänoja kehitystyöhön. Esimerkiksi Akaallehan kaavassa on vain mahdollisuuksia, sanoo Laakkonen-Pöntys.

Viialasta tehdään alakeskus

Vaikka maakuntakaavan toteutuminen ulottuu aina vuoteen 2040, on kunnissa maakuntakaavoitusjohtajan mielestä toimittava jo nyt. Etelä-Pirkanmaalla maakuntakaavan tavoitteena on muun muassa vahvistaa ja tiivistää asemanseutuja Toijalassa ja Viialassa.

– Tampereelta Lempäälän keskustan suuntaan ja siitä eteenpäin muodostuu maankäyttöä ja liikennejärjestelmää yhteen sitova keskusakseli. Nyt maakunnan liikenteessä on rusettimalli, jolloin kaikki liikenne kohtaa Tampereen keskustassa. Uudessa kaavassa yritämme saada aluekeskuksiin hyvät terminaalit ja liityntäpaikoitusalueet, jotta liikenne Tampereella helpottuisi. Ja tässä suunnittelussa ja toteutuksessakin kunnat ovat avainasemassa. Mitä nopeammin hankkeita toteutetaan, sen parempi, sanoo Laakkonen-Pöntys.

Yhtenäistä seutusuunnittelua Akaaseen asti ajoi nimenomaan Tampereen kaupunki. Akaassa Viiala on kaavaehdotuksessa merkitty uudeksi maakunnan alakeskukseksi.

– Alakeskus on kunnan toinen keskus, jossa on selkeästi keskustapalveluja. Hervanta on tällä hetkellä ainoa oikea alakeskus Pirkanmaalla, Lielahti merkittiin maakuntakaavaan alakeskukseksi 2007 ja nyt se vasta toteutuu. Nyt mietimme täällä seuraavaa vaihetta, ja se on Viiala.  Siellä on paljon pelissä, koska pitää saada rautatieasemakin säilymään. Kaavan lisäksi myös kunnan toimien pitää olla Viialassa hyvin merkittäviä.

Kaava lähtee siitä, että Toijalan ratapihan puuterminaali siirtyy Akaa Pointiin ja alue jää tiivistettäviksi asemanseuduiksi.

– Toijalassa mietitään parasta aikaa asemanseudun kaavoitusta. Jotta asema Viialassa säilyy, sinne tarvitaan hyvin tiivis rakenne, sanoo Laakkonen-Pöntys.

Kaava tukee keskustoja

Maakuntakaavan selkeä viesti paikalliseen suunnitteluun on, että uusia yhdyskuntarakenteesta irrallisia kaupan alueita ei avata. Ideapark on osoittautunut monella tapaa virheeksi, eikä samantyyppisiä ratkaisuja enää tule.

– Nyt puhutaan keskustahakuisesta kaupasta, ei enää tilaa vaativasta kaupasta. On hyvä saavutus, että näin kasvavalla alueella pystytään yhdessä sopimaan, että tuetaan keskustojen kauppaa, sanoo Laakkonen-Pöntys.

Pääosa kaupasta sijoittuu uudessa maakuntakaavassa keskustoihin ja erikseen määrätyille erillisille kaupallisten palveluiden alueille. Ideaparkin alueelle on osoitettu kasvunvaraa, jotta se ei näivettyisi.

– Lähtökohta näillä erillisillä alueilla on ollut se, että jos alue sijoittuu yhdyskuntarakenteessa hyvin, on ihan hyvä, että sinne tulee lisääkin kauppaa. Esimerkiksi Akaaseen on keskustaan mahdollista sijoittaa 5000 kerrosneliömetrin yksiköitä – päivittäistavarakauppa – ilman, että maakuntakaava ohjaa. Nyt kaupunki itse katsoo, minne kauppa vyöhykkeiden sisällä sijoitetaan. Tilaa vievän kaupan osalta kerrosneliömetrimäärä on 7000.

Tokmannin alue Kylmäkoskella ei kuulu mihinkään alueeseen, vaan se saa maakuntakaavassa oman merkintänsä. Sinne saa rakentaa vielä 11 000 kerrosneliömetriä ilman, että maakuntakaava tulee vastaan.

Palvelun paraneminen edellyttää kolmatta raidetta

Maakuntakaavaehdotus varautuu useiden lisäraiteiden rakentamiseen päärataan. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys toteaa kuitenkin, että jo kolmas raide mahdollistaisi paremman palvelun Toijalan ja Viialan asemilta.

– Rata on jo nyt niin täynnä, että liikenteen lisääminen sille ei ole mahdollista. Siellä on paljon tavara- ja henkilöliikennettä. Liikenteen kasvuennusteet jo ilman Äänekosken sellutehtaan liikennettäkin ovat huimat. Maakunnan tahtotila on, että kolmanteen raiteeseen sijoitettaisiin, eikä toimittaisi niin kuin nyt, että palvelutasoa lasketaan, sanoo Laakkonen-Pöntys.

Radalla kulkee jatkossakin nopeita kaukoyhteyksiä, mutta lähiliikenteen mahdollisuudetkin on turvattava. Tavaraliikenne ansaitsisi maakuntakaavoitusjohtajan mielestä jo oman raiteen.

– Aika paljon intohimoja kohdistuu Toijala–Tampere-välille, joka on nyt radan tukkoisin kohta. Kaavaan tulee nyt maakäyttövaraukset, mutta loppu on poliittisista päättäjistä kiinni, sanoo Laakkonen-Pöntys.

Liityntäpysäköintiä Toijalaan

Toijalan rautatieasemalla on jo nyt merkittävästi liityntäpysäköintiä. Parkkipaikat ovat arkisin täynnä, mutta maakuntakaavaehdotus lähtee siitä, että aseman kapasiteettia edelleen nostetaan. Kaavasuunnittelun keskiössä on ollut joukkoliikenteen tukeminen. Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari toteaa liityntäpysäköintimahdollisuuksien parantamisen olevan kaksiteräinen miekka. Hänen mielestään hyvät pysäköintipaikat eivät tuo Akaaseen uusia asukkaita.

– Kaukoliikenteen asemat palvelevat hyvin laajaa aluetta. Paras esimerkki Pirkanmaalla tästä on Parkano, jossa on jo nyt valtavat pysäköintialueet ja ne ovat ihan täynnä. On kiinnostava kysymys, miksi näin on. Parkano kerää väkeä niin Satakunnasta kuin Etelä-Pohjanmaaltakin, vastaa Laakkonen-Pöntys.

Akaa suunnittelee rautatieaseman muuttamista matkakeskukseksi, mikä entisestään lisää paikan kiinnostavuutta. Rata on ollut ja on tulevaisuudessakin yksi Akaan magneeteista.

–  Joukkoliikenne muuttuu, bussit pysähtyvät entistä vähemmän maaseututaajamissa. On luotava liityntäpysäköintimahdollisuuksia, että omalla autolla ei tarvitse ajaa Tampereen keskustaan. Liikkuminen tulee tulevaisuudessa muuttumaan, ja se on iso asennemuutoskin, sanoo Laakkonen-Pöntys.

 

Hiipuuko omakotirakentaminen?

Maakuntakaavaa Akaassa viime torstaina esiteltäessä nousi esiin omakotitonttien pienuus, vaikkei tonttikokoa maakuntakaavassa määritelläkään. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys ilahtui kuullessaan toiveista saada suuria jopa puolen hehtaarin tontteja nykyisten pientonttien sijaan.

– Tämä on mielenkiintoista kuulla, koska nyt näyttää siltä, että omakotirakentaminen on maakunnassa pysähtynyt. Tamperekaan ei saa tonttejaan menemään. Sen sijaan kerrostaloasuntojen kysyntä on kasvanut vahvasti koko Pirkanmaalla.

Maakuntakaavoitusjohtaja pohtii, onko kysymyksessä eriytymisen trendi, jolloin suuret maaseututontit kiinnostavat, mutta kehyskuntien pienille tonteille ei haluta mennä.

– Itse maakuntakaava mahdollistaa hyvin monen tyyppisen rakentamisen. Toisaalta on hyvin vaikeaa ennustaa, mikä tilanne on kymmenen vuoden päästä. Muutosvauhti on nyt niin raju.

 

Kommentti

Kyynikoilla on nyt kissanpäivät

Ilmassa on nyt niin monta utopististakin suunnitelmaa, että niiden ruotimisesta kyynikko elää pitkään. Ei onnistu, ei onnistunut ennenkään. Järjenvastaista. Haihattelua. Suuruudenhulluutta. Luonnotonta. Kallista.

Kyynikon sanavarasto on ehtymätön ja tuomiovalta täydellinen. Kyynikolla rohkeuden tilalla on pelko, että jokin suunnitelma onnistuukin. Kyynikon tuomiosta ei ole valitusoikeutta, ja  se saa aina lakeijoidensa tuen.

Kaiken kaavoituksen pahin ongelma on, että se ei ole taikatemppu mihinkään, vaikka se kaikenlaista ennustaa ja lupaakin. Pahinta mitä Akaassa voi tehdä, on ennustaa kasvua tai menestystä. Täällä asuu kyynikkojen rotu, joka ei näe kasvussa ja menestyksessä mitään hyvää. Onnelliset ajat ovat aina takanapäin, ja vanhoja valokuvia ihaillaan nukuksiin asti. Täältä menneisyydestä nousevat myös kyynikkojen parhaimmat oivallukset. Onneksi ennenkin on tehty väärin, jotta voidaan ilkkua.

Maakuntakaava jäsentää maailmaa 25 vuoden päähän. Paljon ehtii muuttua, vaikka ei suunniteltaisi saati toteutettaisi mitään. Hyvin monen on vaikea ennustaa edes seuraavaa vuotta, mutta kyynikolle kaikki on selvää: ei onnistu.

Uskon puute on kehityksen pahin este. Rahaa saa pankista, tappioistakin selvitään ja konkurssikin on mahdollista, mutta menestystä saati tappiota ei saavuteta, jos tavoiteltaviin asioihin ei uskota. Liian usein liian moni on asioissa sittenkin vain näennäisesti mukana ja totuuden hetken koittaessa empii. Ei sittenkään. Toisten uskon puute myös myrkyttää innostuneet. Jos alinomaa saa vähättelyä osakseen, lopettaa uusien ajatusten esittämisen. Tyhjän saa pyytämättäkin.

Kaikkein pahinta, jos kyynikko on vielä kamreeri. Suunnitelmien onnistuessa hän menettää toisten rahat ja unelmansa. Maailma pyörii sittenkin.

Akaa on Pirkanmaalla mahtavassa paikassa. Logistista sijaintiamme on kehuttu moottoritien valmistumisesta alkaen. Mutta miten vähän sittenkin täällä on menty sanoista tekoihin. Moottoritie avattiin syksyllä 2000. Täällä on ennemminkin ajauduttu asioista toiseen kun puhallettu yhteiseen hiileen. Kuntaliitokset tulivat ilmeisesti väärään aikaan, koska mukaan tuli toimijoita, jotka eivät näe Toijalan merkitystä kehityksen keskipisteenä niin tärkeänä kuin se esimerkiksi ulkopuolelta nähdään.

Maakuntakaava katsoo Akaata ulkopuolelta, vaikka se sisäpuolelle vaikuttaakin. Jo pelkästään karttaa katsomalla lähtee unelmoimaan mahdollisuuksista. Juuri tähän kyynikko iskee ja on itse asiassa aina iskenyt. ”Kattellaan ny” on kommentti, joka tappaa innostuksen talossa ja puutarhassa. Kommentilla peitetään joskus tietämättömyyttä, joskus pelkoa, että muutos tapahtuukin.

Mitä nyt on tapahtumassa? Siinä vaiheessa lopetin vanhojen aikojen haikailun kun sain kännykkääni viestin minulle saapuneesta postipaketista. En tarvitse enää postitoimistoa enkä postineitiäkään. Digitalisaatio on päivän sana ja se on otettava huomioon jopa kaavoituksessa. Toijalan rautatieasemalla on pysähdyttävä niin paljon junia, että en kaukoliikenteessä tulevaisuudessa tarvitse omaa autoa. On hämmästyttävää, että Toijalan ja Valkeakosken välillä ei ole lähijunaliikennettä ja että kaupunkien väliä ajaa linja-auto miltei tyhjillään.

Joku sanoo, että Akaassa ja Akaan halki kulkee yllättävän paljon julkista liikennettä kumipyörilläkin. Vuoroista ja pysähdyspaikoista vain ei kukaan tiedä mitään, mutta tämäkin ongelma on korjattavissa.

Digitalisaationkin takia Toijalan rautatieaseman seutu on kaavoitettava kerrostaloja täyteen ja sieltä on löydyttävä päivittäistavarakaupankin palveluja. Lähetän junasta kauppaan ostoslistan ja noudan asemalle tullessani tavarat kaupan kylmäkaapista. Niin ja kylmäkaappi on oltava myös aseman lähellä olevalla kuntosalillakin, koska mene sinne suoraan.

Nyt nähtävillä oleva maakuntakaava on toteutunut joidenkin arvioiden mukaan 2040. Raju maan sisäinen muuttoliike ja sote-uudistus pitävät huolen, että aika moni asia on maankäytön ohella toisessa asennoissa kuin nyt. Tampereen läheisyys korostuu täällä entisestään, koska junayhteys vie meidät Tampereen kannelle. Tarvitaanko enää Akaatakaan ollenkaan?

Huolestuttavinta tätä kehitystä katsellessa on se, miten vähän täällä on tehty töitä kolmannen raiteen aikaansaamiseksi. Olenko minäkin kyynikko?

Juha Kosonen