Tuulivoimalat pistävät hirsitalon soimaan – Tiina ja Arto Arola muuttavat kartanon mäeltä pois jos voimalapuisto toteutuu

Arolan suku on isännöinyt Arolan kartanoa 1800-luvulta. Nyt Arto ja Tiina Arola uhkaavat muuttaa kartanon mäeltä pois, jos suunniteltu Karhunrahkan tuulivoimalapuisto toteutuu. Kartanon maita voi hoitaa muualtakin. Kuva: Juha Kosonen.

Abo Wind Oy suunnittelee rakentavansa Kurisjärven Karhunrahkan alueelle tuulivoimapuiston, jossa olisi enintään 15 tuulivoimalaa. Hanke ei miellytä ollenkaan Arolan kantanon isäntää Arto Arolaa. Hän pyörittää tuulivoimapuistonkin alueella olevaa suurtilaa, josta ensimmäiset maininnat aikakirjoissa ovat 1600-luvulta. Arolan suvulla kartano on ollut 1800-luvulta lähtien.

– Tänne puuhataan Suomen suurinta tuulivoimapuistoa, ja minä vastustan hanketta. Meillä on saaristossa kesäpaikka, josta on Högsåran tuulivoimaloihin noin 15 kilometriä ja siinä on vielä saaristo välissä. Siellä on 60 metriset mastot ja kolme kahden megan laitoista. Kun on määrätty tuleen suunta, niin meidän hirsitalo lähtee soimaan, kertoo Arto Arola.

Dragsfjärdin Högsårassa toimii vuonna 2008 rakennetut Via Vindin tuulivoimalat. 60 metrin korkeudessa pyörivät 60 metriset lavat.

­– Ulkona et kuule mitään, mutta sisällä tiedät heti, että voimalat pyörivät. Ääni on pahempi kuin vajaan kilometrin päästä menevän valtamerilaivan. Ja siihen herää yöllä. Siellä on 60 metriset navat ja tänne suunnitellaan 150 metrisiä.

Arto Arola vertaa tuulivoimalasta tulevaa ääntä nuorten autojen kaiuttimista auton ulkopuolelle kantautuvaan bassoääneen. Tuulivoimalat pyörivät hitaasti ja mitä hitaammin voimala pyörii, sitä matalampi ääni siitä kuuluu.

– Tässähän puhutaan puhtaasta potkuritekniikasta. Täällä meille kerrotaan hienosti, kuinka hiljaisia lapoja tänne tulee. Vähän ilmailua seuranneena esimerkiksi helikoptereihin etsitään koko ajan hiljaisempia lapoja, jotta ääni saataisiin pois, mutta vielä sitä ei ole keksitty. Ja toisesta maailmansodasta lähtien insinöörit ovat asiaa miettineet, jotta saataisiin koptereita, jotka pystyisivät paremmin yllättämään vihollisen, kertaa Arola.

Rahaa tulisi, viihtyvyys menisi

Tuulivoimapuisto tuo vuokratuloja maitaan voimaloiden alle vuoraaville ja Akaan kaupungille kiinteistöverotuottoja

– Kyllä. Vuokratuloja tulisi maitaan vuokraaville yhdestä myllystä 10 000 euroa vuodessa, ja kiinteistöverojakin kaupunki saisi keskimäärin 25 000 euroa vuodessa per mylly. Eihän kaupunkia kiinnosta kuin ilmainen raha, jota ensimmäisinä vuosina tulisi 700 000 euroa per vuosi. Asiahan on siellä jo päätetty, koska kassa on tyhjä, kuittaa Arola.

Jos Karhunrahkan tuulivoimapuisto saa rakennusluvan, voimaloita on suunniteltu myös Arolan kartanon maille. Arto Arola ei ole asiaista innostunut.

– Täytyy nyt katsoa, mitä tässä tehdään. Voinhan minä ottaa rahan, mutta muutan pois. Tämäkin on hirsitalo, joka varmasti lähtee soimaan.

Kartanolta on Karhunrahkaan vain muutama kilometri. Arto Arola ei asu perheineen päärakennuksessa, vaan hirsisessä sivurakennuksessa. Jos karjan pistää pois, tilalla voi käydä töissä tehtävien mukaan. Isäntää harmittaa myös totaalinen muutos maalaismaisemaan. Voimalan kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä

– Nehän näkyvät 60 kilometrin päähän, periaatteessa Laukontorille asti. Eihän sinne tästä ole linnuntietä kuin 35 kilometriä. Kiikarilla pystyy Salosta katsomaan, missä nämä myllyt ovat. Kukaan ei ajattele, kuinka valtavat voimalat tänne tehdään, ja me täällä asuvat katselemme niitä lähimpinä, kertoo Arola.

Arto Arola sanoo keskustelleensa tuulivoimapuistosta muutamien tuntemiensa päättäjien kanssa. Rahan lisäksi Akaata kuulemma kiinnostaa maine ekokylänä.

Maisema ja kylä muuttuvat täysin

Kukaan ei Tiina Arolan ja Arto Arolan mukaan tiedä, minkälaiset rakennustyöt Karhunrahkassa ja sen ympäristössä alkaisivat, jos tuulivoimalapuisto rakennetaan. Arto Arola on tutkinut, että Suomesta löytyy tällä hetkellä vain kaksi nosturia, jotka pystyvät nostamaan myllyjä pystyyn.

– Eihän niitä lapojakaan saada tänne näitä teitä pitkin. Tarvitaan osin moottoritieleveys. Nykyiset tiet eivät kestä nostureitakaan, joita tarvitaan myllyjen pystyyn nostamiseen ja huoltamiseen. Nosturit ovat 1600-tonnisia, ja niiden työpaino on 700 tonnia.

Rakentamisesta ja voimaloiden mittasuhteista ei Aroloiden mukaan puhuta mitään.

– Puhutaan vain turistinähtävyydestä, mutta ketä kiinnostaa lähteä pällistelemään tuulivoimaloita. Käykö Humppilan voimaloita joku katselemmassa, kysyy Tiina Arola.

Tiina Arolaa harmittaa myös tuulivoimapuiston alta kaadettavan metsän ja tulevien suoja-alueiden vaikutukset metsien virkistyskäyttöön. Puisto on pinta-alaltaan 19 neliökilometriä.

– Periaatehan on hieno. Saadaan tyhjästä energiaa. Tässä tapauksessa kyllä melkoisin uhrauksin. Karhunrahka on hyvää marja- ja sienialuetta, ja sehän tulee nyt huoltoteitä täyteen. Metsää kaadetaan, ja samaan aikaan puhutaan metsistä hiilinieluina, miettii Tiina Arola.

Kylällä ei juuri tuulivoimalan puolustajia löydy. Ainakaan ääneen kukaan ei puhu, muutama on kylläkin alueitaan hankkeelle vuokrannut. Kylällä pelätään, mitä tuleman pitää.

– Ensimmäisessä asiaa esitelleessä tilaisuudessa Karllundissa kerrottiin tutkimustuloksista, joiden mukaan hyttyset ja muut hyönteiset katoavat, koska ne reagoivat lapojen ääneen. No mitä tapahtuu koko ekosysteemille? Kun ei ole hyönteisiä, ei ole pölyttäjiä kukkiville kasvelle. Kumma kyllä tätä tutkimusta ei enää löydy mistään, kertoo Arto Arola.

– Ei ole enää kaupunkimehiläisiäkään eikä kohta marjoja metsässä, jatkaa Tiina Arola.

Tuulivoimayhtiön edustaja lupasi toimittaa tutkimustuloksia, joissa osoitetaan, että voimaloista ei ole haittaa tuotanto- tai kotieläimille.

– Tuollaisia tutkimustuloksia vain en ole missään, päinvastaisia kyllä. Eläimet ovat matalille äänentaajuuksille paljon ihmistä herkempiä. Jatkuva melu aiheuttaa stressiä, sanoo Arto Arola

Taistelua tuulimyllyjä vastaan

Arolat sanovat taistelevansa tuulimyllyjä vastaan, mutta mahdollisuudet ovat vähissä. Arto Arola tietää maineensa ja asemansa.

– Onko minun sanomisilla sittenkään mitään merkitystä? Kartano myös katsotaan täällä etäiseksi ja isoksi toimijaksi. Kun päivät istuu yksin traktorin hytissä, tulee mietittyä aika paljon. Valituksia voi tietysti tehdä, mutta lopputuloksen melkein tietää, sanoo Arto Arola.

Tiina ja Arto Arolan lisäksi myös muut kartanon lähellä asuvat miettivät muuttoa.

– Valitettavasti vain kiinteistöjen arvot voimaloiden lähellä romahtaa.

Akaan kaupunginhallitus päätti viime viikolla hyväksyä Akaan Karhunrahkan tuulivoimahankkeen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointisuunnitelman, ja asettaa ne julkisesti nähtäville.

 

Lue myös: Kiinteistöveroeurot tarvittaisiin kaupungin kassassa

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.