Lokakuussa valmistuva Toijalan tekonurmi on käytössä lumen tuloon asti

Toijalassa päästään pelaamaan tekonurmelle lokakuussa, kun parhaillaan käynnissä olevat työt Lastumäen kentällä valmistuvat. Tekonurmen asennus alkaa lokakuun ensimmäisellä viikolla.

Tekonurmelle päästään pelaamaan lokakuussa.

– Uskon, että pelaamaan päästään lokakuun puolivälissä. Samaan aikaan aloitetaan valojen asentaminen. Kentälle tulee 200 luxin valaistus, kun aiemmin kentällä ei ole ollut valoja ollenkaan, kertoo Kari Salin Akaan Jalkapalloilun Tuki Oy:stä, joka on puoliksi Toijalan Pallo-49:n ja Viialan Peli-Veikkojen omistama tekonurmiyhtiö.

Lämmitettävä kenttä on kallis

Kenttä on käytössä lumen tuloon asti. Kari Salin toivookin leutoa talvea.

– Kentän lanaaminen olisi mahdollista, mutta emme lähde siihen, koska samalla kumirouhetta kulkeutuu kentän reunoille, ja se on kallista.

Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä selvitettiin myös monitoimihallin ja yhteiskoulun lauhdevesien hyödyntämistä kentän lämmitykseen. Salinin mukaan lämmitettävä tekonurmi osoittautui sekä investointina että käyttökuluiltaan liian kalliiksi.

–  Käyttökustannukset olisivat äkkiä olleet 60 000 euroa vuodessa.

Pohjakerrokset olivat puutteelliset

Toukokuussa valmistunut Viialan tekonurmi maksoi noin 300 000 euroa. Toijalassa kentän rakentaminen vaatii satatuhatta euroa enemmän. Yllätyksiltäkään ei ole vältytty.

– Kun Lastumäen kenttä 1980-luvun puolivälissä on rakennettu, on rakentamisessa joko kiireen tai rahapulan takia oikaistu maamassojen suhteen eli sieltä ei löytynytkään sellaisia kerroksia kuin jalkapallokentässä pitää olla. Koekaivauksissa ja pohjatutkimuksissa kaikki näytti vielä olevan kunnossa. Ylimääräisiä kuluja tuli kaikkiaan 43 000 euroa, Kari Salin kertoo.

Lastumäen kentän kuluja Viialaan verrattuna nostavat myös kentän pidentäminen ja leventäminen Palloliiton vaatimusten mukaiseksi sekä noin 60 000 euroa maksava valaistus. Viialassa hyödynnettiin vanhoja valaisinpylväitä sekä väistötilojen jäljiltä pallokentällä ollutta hiekkapatjaa.

Etelä-Pirkanmaan parhaat kentät

Akaan kaupunki maksaa puolet Viialan kentän 71 500 euron ja Toijalan kentän 157 500 euron pohjatöiden kuluista. Tekonurmiyhtiön maksettavaksi jää Toijalan kentän 43 000 euron lisälasku. Kaupunki on myös taannut tekonurmiyhtiön 300 000 ja 400 000 euron lainat. Vastineeksi kentät ovat päivisin koululaisten käytettävissä.

Tekonurmiyhtiö lyhentää lainoja seurojen keräämillä ylimääräisillä jäsenmaksuilla. Kari Salin kiittelee junioripelaajien vanhempien sitoutumista hankkeeseen.

– Täytyy muistaa, että tähän asti vanhemmat ovat ajaneet pitkin Hämettä ja peliaikaa on haettu Riihimäeltä, Hämeenlinnasta, Vesilahdelta ja Valkeakoskelta, ja vielä pelit päälle.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi keväällä Toijalan tekonurmen rakentamiseen 95 000 euron valtionavustuksen, ja Viialan kenttä on saanut 80 000 euroa EU:n Leader-rahaa. Lisäksi Palloliitto myönsi hankkeisiin yhteensä 20 000 euroa Hat Trick -avustusta.

– Meillä on jatkossa Etelä-Pirkanmaan parhaat kentät, kun käytössä ovat Toijalan keskusurheilukenttä, Viialan urheilukenttä sekä Toijalan ja Viialan tekonurmikentät, Kari Salin sanoo.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>