Euroopan komission viestintäpääosaston pääjohtaja Timo Pesonen tapasi suomalaistoimittajia brysseliläisessä kreikkalaisravintolassa. Kuva: Katariina Onnela.
Euroopan komission viestintäpääosaston pääjohtaja Timo Pesonen on ainoa suomalainen komission pääjohtaja. Hän on myös ainoa komission pääjohtaja, joka on asunut Toijalassa.
Pesosen perhe asui Toijalassa vuosina 1971–1972. Kouvolassa syntynyt Timo oli tuolloin 6–7-vuotias. Isä Risto Pesonen työskenteli Toijalan kauppalalla maanmittausteknikkona, ja äiti oli kotona hoitamassa Timoa ja hänen pikkusiskoaan.
Toijalasta jäi Pesoselle mukavia muistoja kuten turvallinen lapsuus ja hyvä kasvuympäristö.
– Innostuin pelaamaan jalkapalloa Toijalan Pallossa, ja opin myös luistelemaan Pappilan koulun kentällä.
Nykyinen pääjohtaja aloitti kansakoulunsa Pappilan koululla elokuussa 1972, mutta perhe muutti jo syksyn lopulla Parkanoon.
– En valitettavasti muista luokkakavereita, mutta muistan Teppo Oijalan, joka oli naapurini ja paras kaverini, Timo Pesonen kertoo.
Sittemmin Pesonen on tutustunut moneen muuhun Akaasta näkyviin tehtäviin ponnistaneeseen henkilöön. Elisa Oyj:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jyri Järvihaavisto on yksi Pesosen parhaita ystäviä, ja hyviin tuttuihin kuuluvat myös Suomen turkiseläinkasvattajien liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura sekä Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Mika Nykänen.
Brysselissä on eletty kriisistä kriisiin
Timo Pesonen tuli Brysseliin ensimmäistä kertaa pysyvästi töihin 1. elokuuta 1991. Sittemmin hän on ollut muun muassa komissaari Erkki Liikasen tiedottajana, komissaari Olli Rehnin kabinettipäällikkönä ja välillä Suomessa pääministeri Paavo Lipposen poliittisena avustajana.
Toissa viikolla Pesonen kävi Brysselissä suomalaisten toimittajien kanssa läpi EU:n päivänpolttavia aiheita, joista useimmat eivät nosta hymyä huulille.
– Kaupungissa on viime aikoina puhuttanut se, että tässä on eletty koko ajan kriisitilanteessa. Kaksi vuotta sitten Kreikan velkakriisi oli edelleen päällä ja entisestään pahenemassa. Puolitoista vuotta sitten oli ilmassa, että ehkä Kreikan tilanne lähtee oikenemaan, ja kansainvälinen talouskin näytti elpymisen merkkejä. Sitten tuli pakolaiskriisi, joka räjähti käsiin.
Viime syksyn tilanne oli Pesosenkin mielestä täysin hallitsematon. Sen jälkeen EU-maat ovat kantaneet vastuunsa vaihtelevasti.
– Suomi oli niiden maiden joukossa, jotka ottivat väkilukuun nähden eniten pakolaisia vastaan, ja heitä on kohdeltu minun käsittääkseni hyvin.
Osa turvapaikanhakijoista pakenee paremman elintason perässä, mutta Pesonen muistuttaa, että näin on tehty aina. Myös Suomessa on ollut varaventtiilejä, jonne työtä vaille jäänyt väestönosa on lähtenyt leveämmän leivän toivossa.
– Satoja tuhansia ihmisiä lähti Amerikkaan nälkää karkuun 1900-luvun alussa, ja Ruotsiin lähti 1960-luvulla melkein puoli miljoonaa. Toivon, että kun suhtaudutaan Suomeen tuleviin pakolaisiin, pidetään mielessä se, että mekin olemme olleet saavana osapuolena.
Muista kriiseistä sekä EU:n sisäiseen turvallisuuteen että konkreettisesti pääjohtaja Pesosenkin arkeen ovat vaikuttaneet terrori-iskut Pariisissa ja Brysselissä. Esimerkiksi metron käytön turvallisuus mietityttää monia.
EU:n ulkoiseen turvallisuuteen taas vaikuttaa Pesosen mukaan muun muassa se, miten Venäjä toimii, mitä Turkissa tapahtuu, ja mitä Yhdysvaltain presidentinvaalit tuovat tullessaan.
Brexit voi sulkea yliopistojen ovet
Tuorein ja toistaiseksi ratkaisematon EU-kriisi oli Iso-Britannian kansanäänestys. Se, että enemmistö briteistä haluaa maansa pois EU:sta, oli kaikille yllätys ja Britannialle shokki.
– Aina on niitä, jotka sanovat äänestyksen jälkeen, että kyllähän tämä oli nähtävissä. Hyvin harva täällä tai Lontoossa tai edes brexit-kampanjan johtomiehistä kuitenkaan uskoi, että he äänestävät eroamisen puolesta, sanoo Timo Pesonen.
Ei-kampanja oli Pesosen mielestä taitava, ja siinä pelattiin mielikuvilla.
– Niillä oli näkyvät keulahahmot, vähän normaalin ulkopuolelta tulevat tyypit. James Cameron on ihan tavallinen brittiläinen pääministeri. Ei hän pysty asennoitumaan populistiseen taistoon tällaisia kavereita vastaan.
Jos Iso-Britannia lähtee EU:sta, vaikutukset ovat moninaiset. Timo Pesosen mielestä yksi iso asia on pääsy brittiläisiin yliopistoihin, joihin monet eurooppalaiset nuoret pyrkivät.
– Meillä on ollut Erasmus-järjestelmä, jonka ansiosta nuorten on ollut hyvin helppoa ja kätevää päästä myös Iso-Britanniaan opiskelemaan. Mitä tälle tapahtuu, ja kuinka paljon nousevat esimerkiksi lukukausimaksut? Mitä jos britit rupeavat mittaamaan, ketkä pääsevät? pääjohtaja kysyy.
– Täällä kun juttelee puolalaisten kanssa, kaikilla on tuttuja tai perheitä Britanniassa, ja he pelkäävät, että heidät laitetaan ulos.
Virosta ei tullut puolta miljoonaa
Timo Pesonen näkee selvästi, mistä Britannian brexit-äänestystulos pitkässä juoksussa kumpuaa. Pääjohtaja nostaa saarivaltion rinnalle Suomen liittymisen Euroopan unioniin ja yhteisön myöhemmän laajentumisen.
– Kun Suomessa käytiin aikoinaan jäsenyyskampanjaa, valtion budjetista annettiin rahaa sekä kyllä- että ei-puolelle. Pohjustustyötä tehtiin pitkään nimenomaan toimittajien kanssa. Heitä tuotiin Suomeen katsomaan, millainen maa se on, ja toisaalta suomalaisia toimittajia tuotiin tänne ja jäsenmaihin.
Sama tehtiin myös silloin, kun EU:ssa oli tekeillä iso laajentuminen itään.
– Toimittajaporukoita vietiin Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Puolaan tutustumaan ja katsomaan. Suomessakin oli kova pelottelupolitiikka, että jos Puola liittyy, koko EU hajoaa, koska meidän pitää tukea puolalaisia viljelijöitä ja budjetti ei kestä ja niin edelleen.
Silläkin peloteltiin, että Virosta tulee puoli miljoonaa ihmistä samalla viikolla, kun raja aukenee. Ei tullut.
– Sieltä on tullut meille tärkeitä rakennusmiehiä, hoitajia ja lääkäreitä. Viron liittyminen on ollut Suomelle ja Virolle win-win, mutta ei se ollut sitä suomalaisten keskustelussa 2002–2003.
Timo Pesosen mielestä brexit on seurausta siitä, että briteiltä vastaava Euroopan unioniin tutustuminen ja tutustuttaminen on jäänyt täysin tekemättä.
Timo Pesosen mukaan hyvin harva Brysselissä tai missään muuallakaan uskoi, että britit äänestävät EU-eron puolesta. Kuva: Katariina Onnela.
– Hallitus on ollut niin itseensä tyytyväisiä. Siellä on aina ollut se asenne, että me ja mantere. Ne siellä ja me täällä. Se on johtanut tähän, ja nyt he katuvat sitä.
Ydinvoimayhteistyö ihmetyttää enemmän kuin Soini
Ulkoasiain- ja Eurooppaministeri Timo Soini on pääjohtaja Timo Pesosen mukaan Alexander Stubbin ohella tunnetuin suomalaispoliitikko Brysselissä. Soini loi maineensa omalla näkyvyydellään ja brittiyhteyksillään jo ennen perussuomalaisten vaalivoittoa vuonna 2011 ja nousua hallitukseen vuonna 2015.
Vaikka Soini tunnetaan populistisena EU-kriitikkona, ulkoministerinä hän on Pesosen mukaan ammattilainen, joka hoitaa asiat asioina.
– Hänellä ei ole mitään vaikeuksia ajaa sitä ulkopoliittista linjaa, mitä hän ajaa yhdessä muiden hallituspuolueiden tai presidentti Niinistön kanssa. Se ei ole näkynyt mitenkään negatiivisesti, enkä ole törmännyt mihinkään kommentteihin, että Suomi olisi erottunut ulkoministerien kokouksissa, sanoo pääjohtaja Pesonen.
Soinia enemmän Brysselissä herättää Suomeen liittyviä intohimoja maamme energiayhteistyö Venäjän kanssa Pyhäjoella.
– Kyllähän se on Itä-Euroopalle ja balteille iso juttu, että Rosatom rakentaa ydinvoimalaa, ja samaan aikaan rakennetaan Nord Stream -kakkosta. Silmäkulmat nousevat, Pesonen sanoo.
Hänen mielestään suomalaisten täytyy nähdä realistisesti, minkälaisen myllyn läpi itäeurooppalaiset ja heidän vanhempansa ovat eläneet kommunismin aikana.
– Emme me voi kritisoida virolaisia siitä, että he ovat niin jyrkkiä Venäjää kohtaan. Jos meitä olisi painettu suohon ja Siperiaan 50 vuotta, niin mikähän meidän asenne mahtaisi olla? Jos me oltaisiinkin hävitty talvisota? Pesonen peilaa.
Euroopan komissiossa Rosatomin ydinvoimalahankkeeseen suhtaudutaan laillisuuspohjalta.
– Ei kukaan ole voinut kieltää Rosatomia investoimasta Suomeen eikä Suomea lähtemästä mukaan siihen. Mikä on sanktioiden piirissä, se on poliittinen kysymys, mutta komission lähtökohta on täysin juridinen. Ei meillä ole keinojakaan sitä pysäyttää, mutta jos on jotain vilunkipeliä, sitten puututaan. Sama koskee Nord Streamia.
Viimeisimmät kommentit