Paloesimies Sami Ahola (vas.) esitteli viljelijöille maatilan pelastussuunnitelmaa. Kuulijoina olivat muun muassa maanviljelijät Arto Arola, Jani Hevonoja, Juha Vaittinen ja yli-insinööri Hannu Wirola (edessä) Pirkanmaan ely-keskuksesta.
Toijalan yhteiskoulun auditoriossa koulutettiin toissa keskiviikkona viljelijöitä, jotka on varattu jatkamaan poikkeusolojen aikana maatilalla ruuantuotantoa.
– Valitut tilat ovat erilaisia ja sijaitsevat eri puolilla kuntia. Tarkoitus on, että alkutuotanto pystytään hoitamaan myös poikkeusoloissa. Lehmät eivät jää silloinkaan lypsämättä ja ruokkimatta, kertoo Lempäälän kunnan maaseutupäällikkö Timo Perälampi.
Näiden niin sanottujen VAP-viljelijöiden valintaan osallistuvat maaseutuviranomainen ja puolustusvoimat. Viljelijältä pyydetään tehtävään suostumus. VAP-viljelijät ovat alkutuotannon turvaamistehtävän takia vapautettu puolustusvoimien reservistä. He vastaavat tarvittaessa myös naapuritilojen toiminnan jatkumisesta poikkeusoloissa.
Maaseutupäällikkö Timo Perälampi kertoo, että Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kahdeksassa kunnassa VAP-viljelijöitä on noin 300–400.
Sähkökatkot yleisin häiriö
Koulutuspäivässä käytiin läpi maatiloihin kohdistuvia uhkia ja niihin varautumista. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen aluepäällikön Jukka Yrjölän mukaan poikkeusolo voi olla sotatilan lisäksi esimerkiksi ydinkatastrofi, suuri
Satakunta osallistujaa oli mukana viljelijöille suunnatussa koulutuspäivässä Toijalan yhteiskoulun auditoriossa.
luonnononnettomuus tai vakava sähkökatko.
Akaalaiset VAP-viljelijät Jani Hevonoja, Arto Arola ja Juha Vaittinen arvioivat poikkeuksellisten sääolojen olevan todennäköisin maatiloihin kohdistuva uhka. Hevonojan ja Vaittisen viljatiloilla häiriötilanteet ovat olleet sähkökatkoja.
– Kun syksyllä satoi lunta, sähköt olivat pois vajaan vuorokauden. Kun oma pikku aggregaatti ei riittänyt, saimme kavereilta lainaksi isomman aggregaatin, jolla saatiin lämmitykset ja vedet toimimaan, Riisikkalassa viljelevä Juha Vaittinen kertoo.
Arto Arolan omistama Arolan kartano Kurisjärvellä on vilja- ja emolehmätila. Luonnonvoimien lisäksi Arola pitää uhkana terrorismia.
– Se voi kohdistua esimerkiksi eläimiin, rakennuksiin tai polttoainevarastoihin, jotka maatiloilla voivat olla valtavat, Arto Arola toteaa.
Arolan kartanossa vakavin tilanne on ollut vuonna 1986 tapahtunut navettapalo, jossa koko lihakarja menehtyi. Vapaapalokuntalaisena Arolalla on muutenkin omakohtaista kokemusta maatilojen sammutus- ja pelastustehtävistä.
Paloesimies Sami Aholan mukaan maatilojen pelastussuunnitelma on yksi tapa varautua riskeihin.
– Kerran olimme pelastamassa jäihin pudonnutta huippuravuria. Hevonen pyöräytettiin metsästysseuran hirvenvetoahkioon ja vietiin kelkalla talliin lämmittelemään, Arola kertoo onnellisesti päättyneestä pelastustehtävästä.
Omistaja on tilansa paras asiantuntija
Paloturvallisuusasioista kuulijoille puhuneen paloesimies Sami Aholan mukaan yksi keino varautua riskeihin on laatia maatilalle pelastussuunnitelma. Pelastuslaitokselle toimitetut tiedot ovat hyödyllisiä palokunnalle onnettomuustilanteessa. Tärkeää myös on, että tilan tuntevat ovat silloin paikalla.
– Jos maatilalle tulee hälytys, meidän ykköstoiveemme on, että omistajat tai työntekijät ovat paikalla. Heidän kanssaan yhteistyössä voidaan laatia tilannekuva ja suunnitelma, miten edetään. He ovat tilan parhaita asiantuntijoita, Ahola muistuttaa.
Yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ely-keskuksesta pitää tärkeänä, että varautumista ylipäänsä mietitään.
– Lähtökohtana ei ole jokin kiveen hakattu malli, vaan että maatilan omistajat miettisivät omista lähtökohdistaan, mitä minä sitten teen, jos jotain sattuu, Wirola tiivistää.
Paloesimies Sami Ahola, maanviljelijä Arto Arola ja yli-insinööri Hannu Wirola jatkoivat keskustelua tilaisuuden jälkeen.
Koulutuspäivän järjestivät Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja Lempäälän maaseutuhallinto.
Viimeisimmät kommentit