Ensimmäiset akaalaiset ovat valokuituverkossa loppuvuodesta – Lasia pitkin surffataan vielä vuonna 2070

Pieni kuitu, paljon dataa. Jos suunnitelmat toteutuvat, valokuituverkko alkaa levitä Akaaseen Urjalan suunnalta, jossa Lounea jo nyt toimii. Rakentamaan pitäisi päästä syksyllä ja ensimmäisten liittymien olla käytössä loppuvuodesta.

Lounea toteuttaa Akaan alueelle valokuituverkon. Akaan kaupunginhallitus valitsi Lounean toukokuussa valokuituverkon ja -liittymien palveluntuottajaksi. Verkkoon tullaan liittämään kaupungin kiinteistöt, ja se avataan myös kuluttaja-asiakkaille.

– Ehkä Akaaseen olisi joskus saatu valokuituverkon toteuttaja myös ilman kaupungin apua, mutta kaupunki halusi varmistaa, ettei alueen vetovoima yritysten silmissä heikkene ainakana tietoliikenneyhteyksien tason vuoksi, Akaan kaupungin tietohallintopäällikkö Asko Mäkinen taustoittaa.

Kaupungin päätöksen jälkeen sopimus allekirjoitettiin molemmin puolin ja valitusaika kului umpeen ilman ensimmäistäkään valitusta. Rakentamaan päästäneen loppuvuonna, rakentamisen lopputulos on Lounean rakentama ja omistama runkoverkko, joka kattaa noin 80–90 prosenttia kaupungista. Lounea toimii jo Urjalassa, joten rakentaminen aloitetaan todennäköisesti Urjalan suunnasta.

Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan valokuituverkko rakennetaan kaikkiin kaupungin kiinteistöihin. Niihin lukeutuu myös nykyinen kaupungintalo, joka tulee näillä näkymin tyhjenemään käyttäjistä vuoden loppuun mennessä. Rakentamissuunnitelmiin tällä ei ole vaikutusta.

– Tietoliikenneyhteys tarvitaan jo pelkästään taloautomaation takia. Taloautomaatio on verkossa, ja niin kauan kuin talossa on työntekijöitä, tarvitaan nettiyhteyttä myös sen takia, Mäkinen kertoo.

Väistötiloissa mokkuloilla

Koska nykyinen kaupungintalo sijaitsee aivan keskustassa, rakennettaisiin runkoverkko joka tapauksessa aivan kaupungintalon vierestä. Todennäköisesti purettavaan kaupungintaloon vedetään kuitenkin oma haara, mutta senkin maksaa Lounea.

­– Kaupunki maksaa ainoastaan nettiliittymästä, ei rakentamisesta. Rakentamisen maksaa Lounea, Mäkinen täsmentää.

Kun kaupungintalo tyhjenee, kaupungin työntekijät hajaantuvat eri väliaikaistiloihin. Koskeeko päätös rakentaa valokuituverkko kaupungin kiinteistöihin myös näitä väistötiloja?

– Todennäköisesti pärjäämme väistötiloissa järeiden mokkuloiden eli siis langattoman nettiyhteyden avulla. Tässä on kuitenkin rajoituksensa. Jos samassa pisteessä työskentelee yli 15 henkilöä, mokkuloiden kaista on liian kapea. Ilmeisesti näin isoja yksiköitä ei kuitenkaan ole tulossa, Mäkinen sanoo.

Joissain kaupungin omissa tiloissa valokuituverkko jo onkin. Tällainen on esimerkiksi Akaanportin yritystalo, jossa vakaata yhteyttä tarjoavaa valokuitua on tarvittu jo aiemmin tiloissa toimineiden koulun väistötilojen vuoksi.

Optiona myös kaupungin vuokra-asuntoihin

Kaupunginhallituksen päätöksessä todetaan, että valokuituverkko rakennetaan kaupungin kiinteistöihin. Kaupungin kiinteistöjä ovat myös esimerkiksi Akaan Vuokra-asunnot Oy:n kiinteistöt. Tarkoittaako päätös siis sitä, että myös kaupungin vuokralaiset pääsevät kohta kruisailemaan tiedon valtatiellä entistä sujuvammin?

– Näiden kiinteistöjen osalta päätöksiä tehdään elokuussa. Nyt ne ovat kyllä mukana optiona ja itse toivon totta kai, että kuitu päätetään vetää myös näille kiinteistöille. Se parantaa asumisen laatua, Mäkinen muistuttaa.

Kustannukset 70 000 euroa vuodessa

Kaupunki ei siis maksa valokuituverkon rakentamista. Kustannuksia pelkistä liittymistä koituu vuodessa noin 70 000 euroa. Päätöstä valokuituverkon rakentamisesta edelsi kilpailutus, mutta sillä ei saatu kustannuksia laskettua kuin muutamia satoja euroja. Taustalla on Suomen hyvä tilanne nettiliittymien suhteen.

– Hinnat ovat jo valmiiksi alhaalla, kun kilpailu operaattorien välillä on niin kovaa. Kustannukset kasvavat siltä osin, että nyt valokuituverkko saadaan myös joihinkin sellaisiin rakennuksiin, joihin nykyisen valokuituverkon operaattori Telia ei ole halunnut verkkoa rakentaa, Mäkinen kertoo.

Kova kilpailu pitää huolen myös siitä, ettei Lounea saa Akaassa määräävää markkina-asemaa, vaikka sillä onkin jatkossa kaupungin ainoa valokuituverkko. Kun langattoman netin välityskyky riittää mainiosti useimmille, ei monopoliasemaa ole luvassa.

Sopimukseen sisältyy runsaasti optiokohteita, jotka voivat nostaa vuosikuluja. Pelkästään Akaan Vuokra-asunnot Oy:n optiokohteita on 15. Lisäksi Akaan kaupungin kiinteistöistä optiolistalla on 18 kohdetta. Optiot sisältäen kustannusten on arvioitu olevan 350 000 euroa nelivuotiskaudella eli 87 500 euroa vuodessa.

Lounean strategia mahdollisti valokuituverkon Akaaseen

Akaan hyvän maantieteellisen sijainnin johdosta kaupungissa risteilee jo useammankin toimijan valokuituverkon runkoverkko. Vaikka kuitua on lähellä, akaalaisille kuluttajille sitä ei myydä. Selitys löytyy totta kai rahasta. Valokuituverkon rakentaminen on kallista, eikä investointia makseta takaisin kiivaan kilpailun alas painamilla hinnoilla kovinkaan nopeasti. Sellainen ei suuria pörssiyhtiöitä kiinnosta.

– Isot toimijat panostavat mieluusti mobiiliin. Siinä investointi on pienempi, masto on helposti pystytetty. Lounean strategia on täysin toisenlainen, Lounea Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Veli-Matti Viitanen kertoo.

Louneakin toki on kiinnostunut tuloksen tekemisestä, mutta se ei yritä maksimoida voittoja lyhyessä ajassa vaan pitkällä aikavälillä.

– Meille riittää mainiosti 10 vuoden takaisinmaksuaika. Siksi voimme lähteä investoimaan. Sen jälkeen meillä on Akaassa verkko, joka kestää ainakin 50 vuotta. Fyysisesti lasi kestää kyllä pidempäänkin, mutta valokuituverkon välityskyvyn pitäisi riittää vielä 50 vuoden päässä tulevaisuudessa, Viitanen visioi.

Kun Akaaseen investoidaan isosti, ei kaupungissa olla myöskään käymässä. Viitanen sanoo Lounean tulleen jäädäkseen.

– Tarkoitus on jatkossakin investoida Akaaseen, niin paljon kuin tuolla 10 vuoden takaisinmaksuajalla on mahdollista.