Mielipide: Politiikan ja vaalien merkityksestä

Tässä vaiheessa kaksi päivää ennen varsinaista äänestyspäivää totean konkreettisempiin ehdotuksiin, ideoihin, kritiikkiin ja visioihin sekä nostalgiaan, että olen Vasemmistoliiton ehdokkaiden täällä ja muun muassa Facebookissa julkaisemien näkemysten takana. Myös muista puolueista on tullut hyviä kannanottoja – luonnollisesti, ja näin toimii dialogi.

Siksi kirjoitankin nyt jutun näkökulmasta riippuen hieman ympäripyöreän jorinan politiikan yleisestä luonteesta tai näkemyksen siitä, mitä politiikka ja demokratia ovat ja miksi nämä kunnallisvaalit vuonna 2017 ovat erityisen tärkeät.

Politiikka on yhteisiin lakeihin, säädöksiin kohdistuvaa harkintaa, jota tehdään sekä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden näköalojen ja tulkintojen välimaastossa. Talous- ja taloudenpito kuuluu alkuperäisen demokratia-määritelmän mukaan yksityisen (oikos) piiriin, jossa vapaassa Ateenassa niitä asioita hoitivat lähinnä naiset ja orjat. Nykyhallituksen aikana ei paljon ole puhuttu paljon muusta kuin taloudesta – siitä, miten ihminen hyödyttää taloutta ja miten talous on kaikkein tärkein asia. Unohtunut on se, että talouskasvu on hidasta, mutta jatkuvaa – joten varallisuus kasvaa, se vain jaetaan huomattavasti epätasaisemmin ja epäoikeudenmukaisemmin.

Kuitenkin puhutaan yleisistä säännöksistä ja vaikka kuntabudjeteista, jotka koskettavat kaikkia. Siksi ei ole ihme, että esimerkiksi tehdyt koulutus- ja kulttuuri ja monet muut säästöt (koulujen korjaus ja niiden epäonnistuminen, keskittäminen ja ylisuuret yksiköt) eivät varsinaisesti naurata. Näitä valintoja ohjaavat arvot. Talousosaamista tarvitaan, mutta sitä ohjaava näkemys on politiikassa ehdottomasti tärkeämpi. Vaalikarnevaaleissa totesinkin tästä, että jos politiikka samastetaan taloudenpitoon niin valtuuston voi korvata pätevä tilitoimisto.

Nyt on aika tehdä uutta politiikkaa – menneisyydestä oppia ottamaan ja ehkä vanhoja riitoja sopienkin. On aika katsoa tulevaisuuteen, joka niin monessa suhteessa muuttuu kiihtyvää vauhtia ja on jo täällä. Joiltain osin paikallispolitiikka (ja valtakunnan, EU:n) on tältä osin liikaa menneissä ajattelu- ja toimintatavoissa kiinni.

Viittaan muun muassa siihen, että robotiikka, digitalisaatio ja muun muassa 3D-tulostus ovat jo olemassa ja niiden osuus tuotannossa kasvaa. Näin palkkatyön ja elämän todellisuudet muuttuvat nopeasti. Koulutuksesta leikkaaminen on ollut suuri virhe – ja tilanne pahenee jos edes peruskoulussa ei opita perusaineita (mm. matematiikka, sujuva luku- ja kirjoitustaito sekä ymmärtäminen ja kriittinen ajattelu).Robotti korvaa paljon vanhasta manuaalisesta työstä ja keinoälyn tuomat edut ja vähemmän miellyttävät ennustukset ihmiselämälle on otettava huomioon. Akaassakin.

Suomi oli osaamisen, tasa-arvoisuuden  kärkimaita – jos nykysuuntaus jatkuu tämä on hyvin harvojen rikkaiden ohjailema banaani- tai vasallivaltio. Uutta jakamista: osinkoverotuksen suurentamista, työnjakamista ja talouden elvytystä tarvitaan ja pian – ja siihen kyllä on varaa, nykymenoon ei.

Kunnalla ei ole myöskään varaa joustaa piiruakaan lapsistaan ja nuoristaan ja heidän elämänsä edellytyksistä. Vastuu ja määräysvalta jäävät hyvin pitkälti kunnille näissä – joidenkin tahojen – vähäisiksi määrittelemissä vaaleissa, vaikka totuus on tässä kyllä varsin toinen. Yritetään kääntää suuntaa – on enemmän kuin korkea aika antaa merkki, etteivät suomalaiset alistu, kyykkää ja jousta loputtomiin sen vuoksi, että joku saa taas ”kotiutettua” toisten selkänahoista revittyjä voittoja ja osinkoja miljoona- ja miljarditolkulla Cayman-saarille.

Kuntavaalit ovat tärkeät – demokratia voi toimia nimenomaan pienessä mittakaavassa, ellei se ole esimerkiksi pienten piirien keskinäistä kähinöintiä ja kähmintää. Jo maakunnallisella (mitä se ikinä tuleekaan tarkoittamaan) ja valtiollisella tasolla se on huomattavasti vaikeampaa. Valtakunnan tasolla edustuksellinen politiikka lobbauksineen ja etujärjestöineen, puhumattakaan vaikka EU:n kokoisista rakennelmissa puhutaan korkeintaan massademokratiassa. Siinä ihmisen painoarvo, oli hän miten järkevä ja inhimillinen tahansa, on hyvin vähäinen.

Vasemmisto puoltaa kuntalaisten aktiivista osallistumista päätöksen tekoon ja ihmisten aitoa osallisuutta omassa kunnassaan ja sitä myöten myös laajemmissa verkostoissa. Hyvinvointivaltio oli sodan jälkeisen Suomen komein ja suurin saavutus – miksi luovuttaisimme siitä enää piiruakaan niiden todella harvojen kassaan, jotka eivät tunne käsitettä yhteiskuntavastuu?

Yritetään me akaalaiset yhdessä rakentaa niin hyvä Akaa olla, asua ja elää kuin vain mahdollista. Ammattitaitoisella rahoituksien yms. hakemisella ja monilla muilla ehdotetuilla toimenpiteillä tämä voi onnistua, ainakin paremmin. Akaa, jossa voimme kaikki unelmoida, harrastaa ja huolehtia näillekin toivoa ja merkitystä sisältävälle ihmiselävälle sopivista puitteista. Pitäkäämme siis huolta ja kehittäkäämme peruspalveluita. Akaa osaa, akaalaiset osaavat, ovat osanneet ja minä luotan tässä siihen kuuluisaan terveeseen järkeen ja sen voittoon. Mieluummin jo alkaen 9.4.2017.

Politiikkaan eivät kuulu vaalilupaukset – vaan linjanvedot. Politiikka on kompromisseja, johtamista, tyrimistäkin, neuvottelua. Vasemmistoliitto ajaa paikallisdemokratian vahvistamista – kuntaa, jossa voimme nykäistä päättäjää hihasta, keskustella ja vaikuttaa monin tavoin.

 

Suvi Soininen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?