Juha Leinivaara.
Kansakuntamme kauniisiin perinteisiin kuuluvat jokavuotiset päivittelyt talvi- ja kesäaikaan siirtymisestä. Vuodenaikoihin sopeutuvaa yhden tunnin ylimääräistä päivänvaloa on Suomessa otettu 80-luvulta lähtien.
Hyödyllistä vuosittainen aikamatkailu oli vielä silloin, kun valaistus hoidettiin valaanöljyllä ja ensimmäiset sähkölamput saivat virtansa hiiltä polttamalla. Ensimmäisen maailmansodan aikana kesäaika oli ensimmäistä kertaa käytössä Euroopassa useammassa maassa. Tehokkuuden lisäämiseen tähtäävä kellojen siirtely toi kesäajan myös Yhdysvaltoihin. Eihän vihollisvaltioiden etulyöntiasemaa saanut jättää voimaan, kuten propagandajulisteissa julistettiin. Sodan loputtua aikataulujen säätely jäi voimaan useaan maahan.
Modernissa maailmassa energiaa on saatavilla helpommin kuin maailmansotien pula-aikoina. Päivänvalon hyödyntäminen ei ole enää niin suuri tarve. Eikä kesäaika ole edes käytössä Kiinassa, Venäjällä, Afrikassa tai Etelä-Amerikassa.
Kansainvälistäkauppaa käydään digitaalisesti silmänräpäyksessä entisten päiviä kestäneiden kirjeiden lähettelyn sijaan. Eurooppa sisältää kolme aikavyöhykettä, joten asioiden monimutkaistamiselle ei ole kauheasti perusteita. Kesäajan tuomat energiasäästöt ovat mittausten mukaan jääneet käytännössä olemattomiksi. Tai oikeastaan voisi sanoa, ettei sen etuja pystytä mittaamaan. Niin teollisuudessa kuin energiantuotannossa säästöt jäävät juuri ja juuri mittauksilla havaittaviksi. Riippuen myös siitä miten asioita mitataan.
Terveydelle päivärytmin muutokset vaativat sopeutumista. Unirytmien sekoittaminen aiheuttaa haittaa hyvinvoinnille. Uuteen herätykseen tottuminen ei kaikilta onnistu helposti. Unen laadun kärsiessä myös keho kärsii. Jopa liikenneonnettomuuksissa nähdään muutaman prosentin suuruinen nousu heti kellojen rukkaamisen jälkeisenä päivänä.
Euroopassa tämä askel otettiin vuonna 2019. Euroopan parlamentissa äänestettiin kesäajan poistamisen puolesta. Peli ei ollut sillä selvä. Äänestyksen seurauksena käsittelyä jatkettiin Euroopan neuvostossa. Siellä direktiivi piti muotoilla hyväksyttävään muotoon.
Päätöstä laitettiin kuitenkin eteenpäin Euroopan komissioon, jossa tehtäisiin kesäajasta luopumisen vaikutusarviointi. Komissio vastasi tähän käänteeseen huomauttamalla, että ensin neuvoston pitäisi laatia päätöslauselma yhteisestä kannasta kesäajan luopumisesta. Päätöslauselma ei ole vieläkään ilmestynyt EU:n viralliselle sivulle. Tämä pattitilanne on estänyt prosessin etenemisen oikeisiin direktiivimuutoksiin asti.
Tilannetta ei helpottanut Brexit-sotkut ja nykyinen koronapandemia. Byrokraateilla on ollut kiireitä. Välimeren rannikolla herättiin myös kesäajan poistoon, jolloin sille ilmestyi poliittista vastustusta europarlamentaarikkojen parissa. Kädenvääntö osoittimien vääntämisestä ei olekaan vielä selvä peli. Kesäajasta luopumisesta voidaan luopua.
Juha Leinivaara
Kirjoittaja on akaalainen pienyrittäjä.
Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.
Viimeisimmät kommentit