Pirkanmaan maakunta elää Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtajan Petri Räsäsen mukaan keskellä erittäin voimakasta rakennemuutosta, joka johtuu teknologian kehittymisestä, globalisaatiosta, perinteisen elinkeinoelämän ja viennin rakenteen haasteista.
– Tilanne ei todellakaan ole helppo. Tästä eteenpäin meneminen vaatii meiltä maakuntana runsaasti määrätietoista toimintaa – toimintaa yhdessä – systemaattisesti monella eri tasolla. Emme paini tämän haasteen kanssa yksin. Saksassa julkistettiin Teollisuus 4.0 –strategia jo pari vuotta sitten. Pikku hiljaa tämä keskustelu on alkanut kantautua tänne kotimaahan ja mietimme, mikä on se maailma, johon olemme menossa, sanoo Petri Räsänen.
Saksalaisen elinkeinoelämän analyysi on se, Eurooppa on siirtymässä teollisessa toiminnassa uuteen aikakauteen.
– Höyrykoneista, liukuhihnoista ja automaatiojärjestelmistä aikaan, jossa itc:n läpitunkevuus mahdollistaa kokonaan uusia toimintamalleja paitsi teollisuudessa myös koko yhteiskunnassa. Teollisuus 4.0 ei ole pelkästään teollinen ja teknologinen ilmiö, vaan ilmiö, joka haastaa ja muokkaa uudelleen kokonaisia yhteiskuntia ja niiden toimintatapoja, sanoo Räsänen.
Miten tulevaisuuden otetaan haltuun, on johtaja Petri Räsäsen mielestä ”hyvä kysymys”. Saksa ja muutamat muut maat Euroopassa ovat tarttuneet muutokseen kiinni hyvin voimakkaasti.
– Keskustelu tietotekniikan läpitunkevuudesta nousee esille myös Jeremy Rifkinin tuoreimmasta kirjasta. Siinä argumentaatio on täsmälleen sama. Teknologian kehitys vie teollisuuden kokonaan uuteen logiikkaan, joka haastaa myös yhteiskunnan perusmekanismit. Miten yhteiskunta reagoi ja valmistaa tietä muutokseen? Onnistumisen kannalta tämä on keskeinen kysymys, miettii Räsänen.
Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuusjohtaja Petri Räsänen avasi maakunnan talousfoorumin viime keskiviikkona Tampereella uutuuttaan hohtavassa Torni-hotellissa.
Maakunnan liikevaihdosta katosi 600 miljoonaa
Pirkanmaan elpyminen vuoden 2009 finanssikriisistä on ohi. Maakunnan liikevaihto supistui viime vuonna -1,9 prosenttia. Maakunnan noin 30 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta teollisuuden osuus on 36 prosenttia, liike-elämän palveluiden 18 ja kaupan 29 prosenttia. Viime vuoden lukujen perusteella maakunnan liikevaihdosta näyttää kadonneen 600 miljoonaa euroa.
– Suunta on ollut laskeva jo joitakin vuosia, ja nyt 2013 mentiin miinukselle. Koko maassa liikevaihto laski -1,6 prosenttia. Heikoin hetki oli tammi- maaliskuussa. Toimialoittain tarkasteltuna ei ole näkyvissä mitään yhtä suurta, vaan ollaan -1 ja -5 välillä, synkimpänä teknologiateollisuuden palkki -8,4 prosenttia. Teollisuus kaikkiaan supistui -4,5 prosenttia, kertoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.
Maakunnan talouskatsaukseen mukaan otettu vuoden 2014 ensimmäinen neljännes osoittaisin kuitenkin jo elpymisen merkkejä ainakin hetkeksi, sillä liikevaihto kasvoi 0,8 prosenttia. Koko maassa vastaavana ajankohtana liikevaihto taas supistui -0,2 prosenttia.
– Tämä on tämä hetken ainoa hyvä uutinen. Jos teollisuuden liikevaihto ei loppuvuonna merkittävästi laske, viime vuoden notkahdus jää taakse. En tiedä, eri toimialojen liikevaihtojen mittaviakin supistumisia on ilmassa, miettii Sjölund.
Teollisuudelta puuttuu 2,7 miljardia
Kovimpaan kasvuun viime vuonna Pirkanmaalla päästiin metsäteollisuudessa, 4,3 prosenttia, ja matkailu- ja ravintola-alalla, 3,4 prosenttia.
Kaupan aloilla (tukku- ja vähittäiskauppa) liikevaihto supistui 2013 yhden prosentin. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä kaupan toimiala kuitenkin piristyi Pirkanmaalla jo 4,4 prosentin kasvuvauhtiin, kun muualla maassa liikevaihto supistui 0,1 prosenttia.
– Pienistäkin kasvuluvuista on tietysti kiva puhua. Aina on mietittävä kuitenkin pitkän aikavälin trendiä, joka on laskeva. Mikä meillä on oikeaa luonnollista kasvua? Jos 2008 huippuvuodesta tullaan tähän päivään, niin teollisuuden liikevaihdosta puuttuu 2,7 miljardia euroa. Se olo 13,5 miljardia vuonna 2008 mikä on joidenkin mielestä huono vertailuvuosi. Jotta todella voitaisiin iloita, liikevaihdon pitäisi alkaa 12:sta, miettii johtaja Markus Sjölund.
Viimeisimmät kommentit