Piiri pieni pimittää

Korjaus- ja uudisrakennussuunnitelmat muuttuvat aina, kun siirrytään paperilta pihalle tai maastoon. Oli sitten kyseessä halkovaja, terveysasema tai ydinvoimala, matkan varrella tehdään muutoksia. Näin käy, vaikka suunnitelmat olisivat uunituoreet.

Toijalan ja Viialan ja sittemmin Akaan ja Kylmäkosken kuntaliitosten porkkanarahat ovat antaneet mahdollisuuden investointeihin, jotka olisivat muuten jääneet odottamaan parempia aikoja tai kokonaan tekemättä. Samalla on kuitenkin törmätty siihen, että edes aiemman kunnan sisällä saati uusien päättäjien ja viranhaltijoiden kesken ei tiedetä, mitä ollaan tekemässä.

Korjauskustannusten muutoksissa ykkösyllättäjän paikkaa piti aiemmin Turuntie, jonka saneerausta ryhdyttiin toteuttamaan Viialan kunnan aikaisten papereiden pohjalta. Jo alkumetreillä kävi ilmi, että määräraha piti reilusti kaksinkertaistaa, jotta päästään töihin. Silloin rahat vielä löytyivät. Sittemmin jonon kärkeen kiilasi Kylmäkosken urheilukenttä, jonka alta löytyi suo sieltä ja vetelä täältä. Kaikki keinot tutkittiin, mutta tekemättä jäi. Tekonurmiprojekti siirtyi Viialaan, mutta nyt pelikentän paikalle joudutaan rakentamaan parakit Keskustan koulun väistötiloiksi.

Vanhentuneiden suunnitelmien lisäksi korjausten taakkana ovat vanhat mallit ja mielipiteet. Jokaisen homeisen koulun nurkan takaa löytyy myös se oman aikansa sankari, joka kyllä olisi tiennyt, miten asiat olisi pitänyt hoitaa, mutta kun ei kukaan kuunnellut. Kylmäkosken virkamieskaarti sentään myöntää rehellisesti, että Kirkonkylän koululla tehtiin vain nollatutkimuksia.

Kirkonkylän koulun kunto tiedetään jo. Myös Keskustan koulun rakennetutkimusten tulokset ovat saapuneet Akaaseen, mutta tekninen toimi perehtyy ja palaveeraa ja tiedottaa sitten kun aika on. Jos Keskustan koulua käsitellään yksittäisenä rakennuksena ja päätetään siltä pohjalta joko korjata tai purkaa se, ei eletä tätä päivää tämän päivän Akaassa. Koulu on nykyisellään täynnä, joten jos Akaan lukio ei siirry pysyvästi Toijalaan ja Keskustan koulu päätetään korjata, sitä on myös laajennettava. Silloin sekä laajennus että vanhan osan tulevatkin korjaustarpeet pitäisi laskea summaan, jota verrataan kokonaan uuden ja tämän päivän vaatimukset täyttävän koulun hintaan. Uuden koulun voi myös rakentaa ja omistaa joku ihan muu kuin Akaan kaupunki.

Yksi parhaita puolia Akaan syntymisessä on se, että uudet päättäjät ja uuden kaupungin työntekijät ovat saaneet eteensä ongelmia, joista siihen asti on vaiettu. Siksi moni nyt ihmettelee, miten näin moni rakennus voi olla näin huonossa kunnossa, vaikka pitäisi olla tyytyväinen siihen, että nyt asioihin puututaan. Isomman yksikön voima näkyy myös vesihuollossa. HS-Veden päällikkö- ja johtajatasolta löytyy asiantuntemusta ja tiedotusavoimuutta, jota tulee pienemmissä piireissä monesti ikävä. Pienemmissä piireissä ongelmia selitellään ja vähätellään tai jopa valehdellaan, ettei niitä ole olemassakaan ja sen jälkeen myönnetään valehtelu. Aivan kuin sisäilmaongelman tai vesivuodon pitäminen poissa julkisuudesta poistaisi homeet ja parantaisi oppilaat ja opettajat.

Akaan myönteisen imagon perään huutajien tulee muistaa, että myönteisyys syntyy vain avoimuudesta. Se ei synny siitä, että päätetään olla myönteisiä.

Yksi kommentti

  1. viitanen

    Jos uudesta keskustankoulusta tekisi niin ison että sinne mahtuisi myös Hirviahon porukka, niin vapautuvaan kouluun saisi kauppakeskuksen!

    Keskeinen sijainti, paljon tilaa, parkkipaikat ja halvat käyttökustannukset

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?