Ei pitäisi nuolaista ennen kuin tipahtaa, mutta nyt näyttää parahiksi siltä, että kauan tahkottu sosiaali- ja terveysuudistus toteutuu. Kukaan ei vielä tiedä uudistuksen lopputulosta, eikä edes hintaakaan, mutta se tiedetään, että kunnilta lähtee sosiaali- ja terveystoimet 18 maakunnille. Lisäksi maahan tulee viisi yhteistyöaluetta yliopistollisten sairaaloiden ympärille. Terveyspalveluja tuottavat maakuntien lisäksi myös yksityiset yritykset. Monet sadat yksityiskohdat ratkennevat vuoden 2019 alkuun mennessä.
Oman porinansa valmisteluun tuo vielä valtion linjaus, että julkisetkin terveyspalvelut on yhtiöitettävä. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on tässäkin asiassa etenemässä vaihdikkaasti.
Uudistus on niin merkittävä ja kauaskantoinen, että sitä ei olisi enää tarvinnut sekoittaa maakuntauudistuksen kanssa. Tätä mieltä oli Akaan kaupunkikin lausunnossaan. Perustettavat maakunnat saavat 22 tehtävää, joista vähäisimpiä eivät ole nykyisen Pirkanmaan liiton tai valtion ely-keskuksen tehtävät. Osalle toiminnasta tulee vain uusi nimi, mutta perusterveydenhuollon siirtyminen maakuntatasolle on täysin uusi asia.
Kansalaisen perusterveydenhuollon järjestäminen ei ole helppo asia. Se tiedetään Suomen jokaisessa kunnassa.
Akaassa tuskin on vuoden 2019 jälkeen kolmea terveysasemaa. Kaupungissa tämä ymmärretään ja nyt ollaan peruskorjaamassa Toijalan terveysasemaa hyvinvointikeskukseksi. Perusturvalautakunta ei korjaisi aseman vieressa olevaa entistä Hakalehdon vanhainkotia hyvinvointikeskuksen käyttöön, mutta kaupunginjohtaja peruskorjauksen haluaisi. Osa lautakunnasta luottaa rakennuksesta tehtyyn kuntoarvioon, jossa rakennus todetaan pahoin vaurioituneeksi. Ongelmia on nykyisen terveysaseman puolellakin.
Tämän lehden ilmestyessä Akaan kaupunginhallituksen kanta entisen vanhainkodin peruskorjaamiseen on jo tiedossa. Tehdään niin tai näin, kummastusta edelleen herättää se, että terveyspalveluja on näillä näkymin jäämässä myös Viialaan. Säästöjä tuskin syntyy, jos Viialan terveysasema suljetaan ja piskuiset palvelut siehotetaan ympäri kuntaa.
Akaan valtuusto päätti elokuussa 2013 lopettaa lääkäripalvelut Kylmäkosken terveysasemalta vuoden 2016 loppuun mennessä. Tämäkään valtuuston päätös ei näytä toteutuvan, koska Toijalassa ei ole tiloja. Edelleen voidaan kysyä, miksi Kylmäkoskelle on jäämässä neuvolapalvelut.
Toivottavasti maailma on toinen 2019 ja Akaata päästään vihdoin katsomaan yhtenä kokonaisuutena. Yli 5000 asukkaan Viiala ja yli 9000 asukkaan Toijala sekä yli 2000 asukkaan Kylmäkoski tuovat kalliita jännitteitä paikalliseen päätöksentekoon pahasti edelleenkin, joten muutoksia tarvitaan. Siksi hyvinvointikeskuksen rakentaminen osuu pahaan saumaan, koska siitä paikallisin voimin on tulossa torso. Palvelujen raju keskittäminen olisi nyt paras vaihtoehto.
Akaassa pitäisi myös nykyistä huomattavasti pontevammin keskustella kaupungin sisäisen asiointi- ja joukkoliikenteen kehittämisestä.
Tapahtuu niin tai näin, vuoden 2019 alkaessa myös kuntien tehtävät muuttuvat. Puhutaan elinvoimakunnista. Mikä on se elinvoima, jolla tulevaisuuden Akaata rakennetaan? Tästä ei edes keskustella, ei ainakaan julkisesti. Kohta keskustelulla on kiire. Tässä on hyvä aihe huhtikuun 2017 kuntavaaleihin.
