Akaassa äänestysprosentti viime viikonlopun kuntavaaleissa oli 52,8 %. Laskua edellisiin, vuoden 2017 kuntavaaleihin oli 4,6 prosenttia. Eniten äänestysinto romahti Toijalan itäisellä äänestysalueella, 6,3 prosenttia verrattuna edellisiin kuntavaaleihin.
Koronalla varmasti on oma vaikutuksensa äänestysaktiivisuuden laskuun. Toisaalta paljon turhempienkin asioiden kuin äänestämisen takia on otettu taudin suhteen riskejä.
Mikä sitten oikeastaan ei kiinnosta, kun ei kiinnosta äänestää? Esimerkiksi se ei äänestämättä jättävää kiinnosta, miten päivähoito, toistaiseksi vielä perusterveydenhoito tai vanhustenhuolto järjestetään. Sekään ei kiinnosta, miten kunnallinen infrastruktuuri toimii. Eli siis ei kiinnosta, millaisessa kunnossa esimerkiksi kadut ovat tai vedetäänkö asuinalueella kunnallistekniikka. No sehän vaikuttaakin vain sellaisiin asioihin kuten mihin jätevesi menee.
Yksittäinen, äänestävä kuntalainen vaikuttaa myös kotikuntansa ulkopuolella. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus kootaan kunnissa tapahtuneen äänestämisen seurauksena puolueiden voimasuhteiden mukaan. Myös sairaanhoitopiirin kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksen johtokunta menee kuntalaisten antamien äänten perusteella uusiksi.
Ikävintä äänestämättä jättämisessä on se, että se usein perustellaan hokemalla, ettei yhdellä äänellä ole merkitystä. Todellisuudessa äänestäjillä on kuntapolitiikassa paljon valtaa. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen blogin mukaan tutkimukset osoittavat, että jokaisen äänellä on väliä, ainakin kuntavaaleissa. Suomen vaalijärjestelmässä tulee esimerkiksi säännöllisesti tasapelejä niin puolueiden välillä kuin sisälläkin. Tasapelitilanteessa valituksi tuleva arvotaan, käytännössä valitun nimi nostetaan side silmillä hatusta. Yksi ainoa äänestäjä voi siis valinnallaan vaikuttaa siihen, kuka tulee hatusta nostetuksi. Erittäin paljon valtuustopaikkoja jaetaan myös hyvin pienillä, yhden tai kahden äänen eroilla. Tällöin yksi perhe tai pari kaverusta olisivat voineet vaikuttaa vaalitulokseen, jos olisivat päätyneet äänestämään samaa ehdokasta.
Yksittäiset äänet voivat vaikuttaa valtuustopaikkojen lisäksi myös poliittisten johtoasemien jakoon. Sekin on tutkittu, millä perustein puolueet nimittävät kunnanhallitusten puheenjohtajia. Vaikka käytännöt vaihtelevat puolueiden ja kuntien välillä, yksi asia on selvä, ehdokkaiden saamalla äänimäärällä on merkitystä. Jopa silloin, kun kaksi ääniharavaa saa lähestulkoon saman äänimäärän, puolueet nimittävät täpärästi enemmän ääniä saaneen kunnanhallituksen johtoon suuremmalla todennäköisyydellä kuin täpärän kakkosen.
Tutkimus näyttää senkin, että kunnissa, joissa tiukkoja vaaleja on enemmän, myös äänestysaktiivisuus on korkeampi. Ehkä Akaassa päädyttiin nyt tähän tilanteeseen. Kun kokoomus saa nyt yhtä monta paikkaa valtuustoon kuin demarit, alkaa äänestäjiäkin ehkä kiinnostaa. Seuraavissa vaaleissa moni akaalainen haluaa varmistaa, että tasatilanne ei jatku. Moni haluaa myös varmistaa, että se jatkuu. Ehkä Akaan tie ei äänestysaktiivisuuden osalta olekaan muun Suomen tie, ehkä meillä äänestysaktiivisuus kääntyykin tulevissa vaaleissa nousuun. Edellä on lueteltuna jokunen syy, miksi uurnille kannattaa taas neljän vuoden päästä vaivautua. Ja saahan äänestämällä aina myös oikeuden valittaa.
Kommentointi on suljettu.