Ja mitä mies ei sanonut?

Iso-Britannian parlamentissa on ollut jo vuosisatoja tapana, että oppositiojohtaja kerran vuodessa kysyy pääministeriltä: kuinka voitte. Parlamentin muuten niin vilkas alahuone kuuntelee pääministerin vastausta hiiren hiljaa. Edustajat yrittävät pohtia pääministerin sanomisia, ja mitä hän on kätkenyt rivien väliin, ja – ennen kaikkea – mitä hän jättää sanomatta. Pääministerin vastaus ”voinnistaan” on Iso-Britannian politiikan kärkiasioita ja siitä luetaan hyvässä ja pahassa paljon.

Tässä lehdessä on kertomus akaalaisen yrittäjän Heimo Hirvosen kujanjuoksusta teollisuushallinsa rakentamisessa moottoritien risteykseen Toijalassa. Hirvonen kertoo paljon, mutta oleellisempaa on pohtia, mitä hän jättää kertomatta. Heimo Hirvosen ja monen muun yrittäjän kokemukset ja kertomukset Toijalan ja nyttemmin Akaan kaupungin viranhaltijoiden epäinhimillisestä – ja osittain poliittisen eliitin suojeluksessa tapahtuvasta – yrittäjien kyykyttämisestä hakevat vertaistaan.

Teknisen keskuksen rakennustarkastuksessa ja kaupungin itsenäisessä kaavoituksessa on ollut, ja on osin edelleenkin, käsittämätöntä yrittäjävastaisuutta, jopa harkittua ja kauko-ohjattua kiusantekoa. Valtaa käyttävät luottamushenkilöt eivät edes yritä puuttua tähän läpeensä mätään tilanteeseen. Kaupungissa on edelleen vahvoja vanhoja verkostoja, jotka näkevät kasvun omien etujensa kannalta turmiollisena ja tarvittaessa vastustus maanioidaan sellaiseenkin viittaan, jossa lukee ympäristönsuojelu. Moottoritien tuomaa kehitystä vastustetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin edelleenkin, vaikka enää ei ruumisarkkuja Konhon sillan pielessä vedetäkään. Näin toimien on estetty kehitys muun muassa Satamassa, moottoritien risteyksessä, Nahkialanjärven ympäristössä ja nyt myös kaikessa maaseutumaisella Kylmäkoskella. Se yrittäjämyönteisestä kaupungista.

Toijalan kaupungin elinkeinoasiamiehenä toiminut Jukka Alasentie lausui muinoin, että kaupungintalon kolmannessa kerroksessa yritetään hankkia yrityksiä ja työpaikkoja kaupunkiin, mutta talon toisessa kerroksessa tehdään kaikki voitava, jotta yritykset muuttaisivat täältä pois. Uusi tekninen johtaja Antti Kemi on paljon vartija organisoidessaan alaisiaan 2000-luvun palvelukulttuuriin. Tämän hän tavallaan lupasi elinkeinoelämän neuvottelukunnalle kokouksessa Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta. Paljon olisi jo sekin, että teknisen keskuksen työntekijät palvelusihteereitä myöten lukisivat Akaan elinkeino-ohjelman, jossa hurskaasti asetetaan kaupungin elinkeinoelämälle vahvoja tavoitteita.  Kaupunkiorganisaatiossa istuu yrittäjistä, luottamishenkilöistä ja Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n yritysasiamiehistä koottu elinkeinoelämän neuvottelukunta turhaan, jos arki kaupungintalolla on kokonaan toista.

Yrittäjämyönteisyys ei todellakaan tarkoita laittomuuksia, holtitonta tai tyylitöntä rakentamista. Yrittäjämyönteisyys on mahdollisuuksien tarjoamista, ei viranhaltijoiden omahyväistä vallankäyttöä.  Yrittäjämyönteisyys on katsomusta kauas, taantuuko paikkakunta vai elääkö se kasvaen. Miksi? Siksi, että vaikkapa julkishallinnolle olisi jatkossa palkan maksajia.