Valkeakosken tuore kaupunginjohtaja Jukka Varonen esitti keskustelutilaisuudessa tiistai-iltana, että Valkeakoski on vuonna 2030 yli 50 000 asukkaan kuntaliitoksilla kasvanut, hyvin verkottunut kaupunki, joka on selvinnyt menestyneesti hallinto- ja kuntarakenteiden sekä väestön ikärakenteen myllerryksestä. Kaupunginjohtaja Varosen mielestä kaupunkirakenne on tiivistynyt ja kaupungin keskusta on vetovoimainen.
Kuntien ja kaupunkien johtajat ovat oikein toimiessaan itsenäisiä ajattelijoita, joita ei paljon poliittisen rälssin mielipiteet hetkauta. Ja ainahan voi käynnistää paljon julkisuutta aiheuttavan erottamisprosessin, jos naama tai mielipiteet ei miellytä.
Tapana myös on, että kuntajohtajat varmistavat myös selustansa tulenaroista asioista puhuessaan. Tämän vuoksikin Jukka Varosen esitys on ansiokas ja ansaitsee jatkomietteitä.
Valkeakoski tarvitsee liitokset Akaan, Pälkäneen ja Urjalan kanssa jotta esimerkiksi aluesairaala pysyy nykyisen tasoisena. Myös ammattiopiston asema on ongelmallinen, jos muunlaisia liitoksia syntyy.
Valkeakoski on Juuso Waldenin synnyttämä hyvän itsetunnon omaava kaupunki, jolla kaiken lisäksi on kaunis keskustakin. Tämä itsetunto näyttää ylimielisyydeltä, mitä se valitettavasti usein onkin. Kun Etelä-Pirkanmaan seutukunnan keskus on moottoritien ja vilkkaan pääradan ansiosta siirtynyt pysyvästi Akaaseen, ei Valkeakoskella sanota ääneen edes rautatieaseman taajaman nimeä.
Liitoksin pönkitetty Valkeakoski oli epäpyhä allianssi. Seudun todellinen yhteistyö on vähäistä, koska Valkeakoskelta ei saa juuri suunvuoroa. Yhteisen tietotekniikan ja puhelinpalvelujen yhteistyön varaan ei uutta kuntaa kannata rakentaa. Elinkeinopalveluista eli Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toiminnasta ja tulevaisuudesta on jatkuvasti riidelty. Elinkeinopolitiikassa Valkeakoski tosiasiassa vahtii aina ensin omaa etuaan, mikä esimerkiksi näkyy Jutikkalan ympärille tehdyissä järjestelyissä.
Ja missä on Jukka Varosen mainitseman tulevaisuuden kaupungin keskusta. Keskustelutilaisuus soljui eteenpäin oletuksella, että nykyisellä Valkeakoskella. Ollaanko Akaata, Pälkänettä ja Urjalaa ajamassa alas? Kuinka jatkossa löydetään Valkeakoskelle, kun jo nyt asioidaan ja töissä käydään Tampereella. Nuori kuntapoliitikko voi lausua, että kunta ei pysty pitämään yllä apteekkia tai muita kaupallisia palveluja, mutta kyllä kunnan elinkeinopolitiikalla, joka on kaavoitusta ja muuta yhdyskuntapolitiikkaa sekä henkistä pääomaa, merkityksenä on. Ensin nuori poliitikko oman pihanurmensakin ajaa.
Valtion toiveissa on Etelä-Pirkanmaan kunnan perustaminen. Ja kun kuntarakenneuudistuksen päällä on menossa sosiaali- ja terveysuudistus, tulee mieleen ratkaista asia sote-uudistuksen pohjalta. Tämän linjan kirkkautta lisää entisestään, että väestö vanhenee.
Onko Etelä-Pirkanmaan kunta henkisesti toimeen tuleva, vaikka rakenteet saataisiin kuntoon ja kassaan jonkin verran rahaakin. Tosiasiassa Akaatakaan ei vielä ole, joten pirstoutuminen jatkuu edelleen. Vääjäämättömästi tapahtuu myös toimintojen taantumista, koska suurempi kunta koetaan etäiseksi ja välinpitämättömäksi.
Kuntapäättäjä on paljon vartija, ei pelkkä yrityssaneeraaja.
Viimeisimmät kommentit