Onko Akaa mallioppilas?

Akaalaisilla poliitikoilla ja virkamiehillä on ollut viime vuodet vakiovastaus valtion kuntaliitoskyselyihin- ja suunnitelmiin. Meikäläiset pitävät Akaata mallioppilaana, koska täällä on tehty jo kaksi kuntaliitosta, ja terveydenhuoltoa ja vanhuspalvelujakin pyöritetään yhdessä Urjalan kanssa yli 20 000 asukkaan alueella. Tästä syystä Paras-hankkeiden ja muiden karttaharjoitusten katsotaan koskevan ihan muita seutuja. Akaan ei tarvitse olla aktiivinen.

Mitä kolmesta kunnasta muodostettu Akaa sitten on tehnyt? Missä kuntaliitos näkyy?

Akaaseen on perustettu työryhmä ja sen seuraaja suunnittelemaan terveys- ja vanhuspalveluja pitkällä tähtäimellä. Tuoreita tuloksia odotettiin jälleen kerran toukokuussa, mutta niitä ei syntynyt. Omaa selvitystään Akaan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tarpeista ovat tehneet myös investointityöryhmä ja viimeksi talouden tasapainottamistyöryhmä. Konsulteilla teetettiin selvitys Akaan kiinteistökannasta, sen kunnosta, korjaustarpeista ja järkevästä käytöstä. Lisäksi on tehty kaiken yläpuolelle strategia ja päivitetty sitä.

Suomen kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen kirjoitti maanantain Helsingin Sanomissa, että kunnallisten palvelujen turvaamiseksi on tärkeää uudistaa kunta- ja palvelurakenteita sekä palvelujen tuotantotapoja. Kietäväisen mukaan pelkät hallinnolliset uudistukset eivät riitä. Akaassa kaikki selvitykset ja ehdotukset ajavat kaupunkia tiivistämään ja keskittämään toimintojaan, mutta vaikka Toijala ja Viiala yhdistyivät jo vuonna 2007, antavat käytännön ratkaisut odottaa itseään.

Kylmäkosken liittymisen myötä 2011 soppa vain sakeni. Tänään Kylmäkoskella puidaan Risto Kajannon (ps) organisoimassa keskustelutilaisuudessa sitä, mitä säästötoimia Kylmäkosken alueella pitäisi tehdä ja mitä ei. Ei tietenkään mitään. Kajanto haluaa evästää muita päättäjiä, joiden eväät taitavatkin olla syöty. Ne söi jo edellinen hallitus ja valtuusto, jotka eivät Kylmäkosken liittyessä Akaaseen tehneet selvää listaa siitä, minkälaiset palvelut kaupunki missäkin tarjoaa.

Demokratiassa enemmistö määrää, mutta nyky-Akaassa ei ole enemmistöjä eikä vähemmistöjä sen enempää poliittisella kuin alueellisellakaan kartalla. Päätöksenteko soutaa ja huopaa, ja samalla jätetään pelikenttä vapaaksi tämäniltaisen kaltaisille kyläpuintitilaisuuksille, joihin muutama päättäjä uskaltautuu joko nyökyttelemään ja pudistelemaan päätään riippuen siitä, kuka yleisössä milloinkin suunsa avaa ja silmiin katsoo.

Raivauskoneet metsistä kouluille

Vielä muutama vuosi sitten Akaan rakennustapaohjeet käskivät yleensä säilyttämään tontilla mahdollisimman paljon puita ja pyytämään jatkossa kaupungilta luvan yksittäisten puiden kaatamiseen. Tätä nykyä tapana on tehdä uusista omakotialueista hakkuuaukeita heti kun kaava vahvistetaan. Jos homekouluasioita hoidettaisiin samalla tarmolla eikä parsittaisi kokoon pilalle käytettyjä ja korjattuja homekouluja, saataisiin Akaaseen nykyaikaisia oppilaitoksia niin tilojen määrän kuin käytännöllisyyden ja varustelunkin osalta. Niin kauan kuin parsinta jatkuu, jatkuvat yllätykselliset ja mittavat korjaustarpeet eri puolilla köyhtyvää kaupunkia.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?