Kunnallinen itsehallinto

Tasavallan hallitus miettii parasta aikaa, kuinka kiertää perustuslaissa taattu kunnallinen itsehallinto ja toteuttaa maassa kuntakaappaus. Avukseen hallitus näyttää saaneen maakuntien isot keskuskaupungit, jotka totta kai haluaisivat liittää naapureinaan vaurastuvat pikkukunnat ja -kaupungit itseensä.

– Turussa 15 kilometrin säteellä on seitsemän kunnantaloa ja toimii yli tuhat luottamushenkilöpäättäjää.

Näin parahtaa Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell tuoreimmassa Kuntalehdessä. Hyvänen aika mikä herraskainen huoli. Kuntien asioita – pääasi- assa lähipalvelujen järjestämistä – on saatu miettimään yli tuhat ihmistä, ja tämä on suuren kaupungin johtajalle liikaa. Raisio selviää aivan hyvin ilman Turkua, mutta selviääkö Turku ilman Raisiota, on jo arvoitus.

Kuntaliitokset keskuskaupunkien ympärillä avaisivat kuntauudistussolmun, mutta ne eivät toteudu, elleivät sosialidemokraatit syö sanojaan ja taivu pakkoliitoksiin. Tosin pakkoahan on taloudellinenkin pakko, jota voidaan toteuttaa muun muassa sosiaali- ja terveysuudistuksen kautta, jahka peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) saa selvitettyä tekemänsä sotkut. Pakkoa voidaan kätkeä myös tekeillä olevaan valtionosuusuudistukseen, vaikka siitä halutaan kuntaliitosneutraali.

Tekeillä oleva kuntakaappaus kaventaa paikallisdemokratiaa oleellisesti. Nyt kaavaillaan jo niin suuria kokonaisuuksia, että niiden hahmottaminen on vaikeaa. Jos nyt 17 000 asukkaan Akaassa kau- pungin laidat näyttävät jäävän katveeseen, kuinka asia oli tänne hahmotellussa Etelä-Pirkanmaan kun- nassa. Täältä lähteneet kuntien lausunnot ovat sel- keää tekstiä, mutta tuskin vakuuttavat ministeriön virkamiehiä. Mutta mikä on sellainen kunta, johon kukaan ei sitoudu? Täällä Akaassa on vielä vuosikymmeniksi tekemistä omankin identiteetin kanssa, varsinkin kun vastassa ovat kokonaisuutta hajottavat kaiken maailman tienoiden paikallislehdetkin.

Kuinka toteuttaa kuntakaappaus, jos siihen ei löydy paikallistasolla minkäänlaista halua? Voiko hallitus ottaa sellaisen riskin, että tekemällä kaap- pauksen se takaa hallituspuolueille vaalitappion. Keskusta ja Perussuomalaiset vain odottavat lopullisen iskun antamista. Toisaalta, jos minkäänlaista ”uudistusta” ei hallituksen puoliväliriihessä saada eteenpäin, hallitus muuttuu tavallaan toimitusministeriöksi. Jos tähän mennessä hallituksessa on kunnostauduttu pääasiassa kaukomatkaillen, mitähän mahtaa olla meno loppukaudella?

Pakon käyttö kuntauudistuksessa johtaa vaarallisille vesille. Luulisi sen jo kiinnostavan oikeusoppineitakin, että kunnallinen itsehallinto pyyhkäistään pois pöydältä. Valtuustoilla pitää kaikissa olosuhteissa säilyttää painostuksesta vapaa päätösvalta lopettaa kunta, olkoon perusteet uudistukselle kuinka oivalliset tahansa. Jos valtuustoilta viedään tässä asiassa valta, voidaan lopettaa puheet kansalaisyhteiskunnasta. Kuntauudistusta ei kukaan kiellä. Kuntakenttä muuttuu koko ajan vapaaehtoisestikin melkoisesti. Miksi pilata tämä kehitys kepittämällä maahan kuntakaappaus, joka jättää neuvottomuuden ja tuhansia turhautuneita kuntapäättäjiä sekä Suomen kansan?

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?