Kuka hoidetaan ensin – Jos toinen keuhkosyöpäpotilaista on tupakoinut ikänsä ja toinen ei koskaan, ovatko he samalla viivalla?

Profile Image of Forum Akaa

Olli Ristimäki.

Neljän vuoden välein näyteltävä poliittinen kupletti huipentuu pian äänestyspäivään. Käsillä olevien vaalien yksi iso teema on sote-järjestelmän hälytystila. Puolueiden ja ehdokkaiden ratkaisuehdotukset ovat erilaisia, mutta sitä ei kukaan kiistä, että nopeita lääkkeitä tarvitaan.

Uudesta sote-mallista odotetaan kustannussäästöjä vasta usean vuoden kuluttua. Rahan puutettakin akuutimpi haaste on pula henkilöstöstä. Julkisen alan eläkevakuuttajan Kevan selvityksen mukaan koko maan tasolla puuttuu jo nyt yli 16 600 uutta sairaanhoitajaa, yli 4000 sosiaalityöntekijää ja 1800 psykologia. Lääkäreitä uupuu noin tuhat.

Julkisuudessa on väläytelty kauhukuvaa, että tulevaisuudessa joudutaan valitsemaan, ketkä saavat hoitoa. Jos siihen päädytään, millä perusteella valinnat tehdään? Vaikuttaako ikä, ammatti, asema, perhesuhteet vai kenties se, miksi hoidettava sairaus tai vamma on syntynyt?

Jos olet selvästi ylipainoinen, hoidetaanko ensin sinun kakkostyypin diabeteksesi tai verisuoni- ja tukielinsairautesi, vai viereisellä pedillä olevan normaalipainoisen? Tai jos toinen keuhkosyöpäpotilaista on tupakoinut ikänsä ja toinen ei koskaan, ovatko he samalla viivalla? Entä humalassa syntyneet vammat, esimerkiksi liikenteessä?

Yli puolet suomalaisista työikäisistä on ylipainoisia. 90 prosenttia lapsista liikkuu liian vähän. Alkoholiin liittyvät kuolemat ovat 2000-luvulla olleet suomalaisten työikäisten keskeisimpiä kuolemansyitä. Nämä ja monet muut tilastot osoittavat, että teemme terveyden kannalta tolkuttoman huonoja valintoja. Hinnan näistä kantaa yksilön itsensä lisäksi myös hyvinvointijärjestelmä, joka on nyt kaatumispisteessä.

Valistusta on toki tarjolla, mutta moni leimaa sen terveysnatsismiksi, syyllistämiseksi ja yksilön vapauteen puuttumiseksi. Onko syyllistävää muistuttaa suomalaisia siitä, että jokaisen omat valinnat vaikuttavat olennaisesti heidän terveydentilaansa ja hyvinvointiinsa? Ja onko liikaa sanoa ääneen, että jos nyt ei aleta miettiä itsestään huolehtimista, voi tulla päivä, jolloin sairaalan ovi ei enää aukea, kun apua tarvitsisi?

Yksikään puolue tai ehdokas ei näkyvästi tarjoa tätä lääkkeeksi hoivajärjestelmän pelastamiseen. Ei tietenkään, koska se olisi poliittinen itsemurha. Eihän kukaan äänestäjä tosiaan halua kuulla, että olet itse syyllinen sairauksiisi, ja siksi sinua ei ehkä hoideta.

Monet sairaudet ja ongelmat eivät ole potilaan oma syy tai vältettävissä. Vanheneminen kohtaa meidät kaikki väistämättä, mutta varttuneiden vuosien kuntoonkin vaikuttavat keskeisesti matkan varrella tehdyt valinnat. Jokainen suomalainen saa edelleen peruskoulussa perustiedot terveellisistä elämäntavoista, mutta niistä muistuttamista tarvitaan aika painavasti. Jos se sitten on syyllistävää, on se kuitenkin samalla pitkällä aikavälillä ehkä tehokkain tie hoitojonojen lyhentämiseen.

Olisiko tästä viime hetken vaaliteemaksi rohkealle ehdokkaalle?

 

Olli Ristimäki

Kirjoittaja on viestinnän ammattilainen ja perheenisä.

Forum Akaa on Akaan Seudun kolumnisarja, jossa akaalaiset kirjoittajat tarkastelevat ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.