Ravisteltava ennen käyttöä

Sirkka Koivuniemi

Sirkka Koivuniemi

Kaikkihan me tiedämme, mistä varat kunnan kassaan tulevat. Tottakai! Yritykset & verotus! Tuntuu nyt vähän kuitenkin siltä, että tätä asiaa ei kunnallisessa päätöksenteossa kaikki ymmärrä.

Olen seurannut aitiopaikalta Akaan toimia elinkeinoelämän kannalta. Olen seurannut ja yrittänyt pysyä ajan tasalla niistä asioista, jotka koskettavat kunnan kehitystä elinkeinoelämän saralla, soittelemalla kuntapäättäjille, virkamiehille, istumalla valtuustossa ei-valtuutettuna paikalla, puhumalla puoluejohtajille ja kuuntelemalla myös tarkasti ja monesti ihaillen innovatiivista Tampereen seutukunnan elinkeinoelämää. Kahteen vuoteen yrittäjäjärjestö ei ole saanut kutsua yhteisiin palavereihin. Ainoa asia, jossa kunta ja yrittäjät istuvat samassa pöydässä harvakseltaan, on kunta- ja elinkeinopoliittinen neuvottelukunta. Aika laihaa on meno.

Muita tapaamisia ei sitten ole ollutkaan. Olisi korkea aika tajuta kunnan ja yritysten kohtalonyhteys ja aloittaa todellinen vuoropuhelu. Pitäisi kiinnostaa edes hiukan. Miten käy Vaske-yhteistyön? Asia on ollut auki kuin muumitalon ovet kesästä lähtien. Jatkuuko Sisu-projekti vai kompuroidaanko tässäkin poliittisiin lillukanvarsiin? Onko meillä varaa jarruttaa, kun naapurikunnat ajavat talla pohjassa ohi ja nyppivät mennessään rusinat pullasta? Tehdäänkö yhtään mitään ja jatketaan nurkkapatrioottista Yritys-Konhon mollaamista?

Onko kunnan tarjouskilpailutuksessa parantamisen varaa? Voidaanko jotain tehdä toisin? Halutaanko kuunnella vaihtoehtoja?

Kunnan oman työn hintaa ei haluta tai edes vaadita avattavaksi, mutta vastustetaan palveluiden ostoa yrityksiltä henkeen ja vereen. Palvelusetelikin leijailee tänne vain erään veteraanipoliitikon ruumiin yli hänen omia sanojaan lainaten. Kovasti on yrittäjillä vielä sarkaa kynnettäväksi.

Yrittäjäjärjestö ei halua kuulla enää yhdestäkään pois käännytetystä yrityksestä, joka on jätetty Akaan porteille roikkumaan ja odottelemaan virkamiespäätöksiä. Otetaanko Akaalta pohjakorkki pois ja annetaan hulevesien viedä koko porukka idyllisen Sataman kautta Vanajan ulapalle, se kuuluisa viimeinen sammuttakoon kylältä lähteissään valot. Tätäkö haetaan, nukkumalähiötä? Naapurikunnat tehkööt työpaikkoja, kyllä sieltä meidänkin väelle jotain hommia löytyy -ajatuksella.

Teimme valtuustosopimuksen 5.9. Yrittäjyyden puolesta. Se tarkoittaa yrittäjien huomioon ottamista kunnallisessa päätöksenteossa. Me PK-yrittäjät pidämme kiinni työntekijöistämme, kannamme vastuumme, työllistämme. Yrittäjyys luo elinvoimaa kuntaan.

Kunnan ja yrittäjien yhteistyö on tärkeää, sanoisinko elintärkeää. Niin pitkään kuin kunnalla on verotusoikeus, sillä on intressi tehdä elinkeinopolitiikkaa.

Vielä ei ole myöhäistä tehdä avauksia ja päätöksiä. Avataan keskustelu!

 

Sirkka Koivuniemi

puheenjohtaja

Toijalan Yrittäjät

Kommentit (24)

  1. Timo Rajala

    Hyvä Sirkka, jätetään tosiaan nämä puheet ja kiistakirjoitukset! Veivaa Sinä puheenjohtajana kaupunginjohtajan nummero ja tee treffit, lupaa viedä pullat jos Aki ei tarjoa! Kutsukaa Saila ja Jouko rinkiin, ja Kalle ja Kylmäkosken pj kuka onkaan.

    Puhukaa asiat halki ja pankaa toimeksi. Tilaa ja tehtävää on puolin ja toisin.

  2. aarne kiuru

    Minäkin olen valmis ostamaan julkisia palveluita paikallisilta yrityksiltä. Mutta kun toi hankintalaki on niin ankara, niin saattaapi käydä näin: http://www.hs.fi/talous/Finnwatch+Terveysyhti%C3%B6+Attendo+ohjaa+varojaan+veroparatiisiin/a1382938345181

    Palvelusetelissä on pirusti ongelmia. Esimerkiksi tämä ”valinnan vapaus”, jota niin hehkutetaan, toteutuu kokemusten mukaan vain varakkaille. Ehkä tulossa oleva kokeilu auttaa löytämään tasapuolisia ratkaisuja, jotka hyödyttävät myös varattomia. Ja paikallisia yrityksiä? Taannoinen tilaisuus, jossa setelirahoituskin oli esillä, jätti enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Varsinkin kun asiasta ei ehditty vääntää kättä.

    • Sirkka Koivuniemi

      Setelistä voidaan tehdä ongelma jos sitä halutaan. Parhaimmillaan se toimii kuin Smartumin seteli. Jos niin halutaan.Kuinkahan moni olisi valmis maksamaan hiukan enemmän siitä että pääsee esim. hammaslääkäriin pikaisesti versus odottaa kunnallista käyntiä viiden-seitsemän kuukauden jonossa? Mielestäni tämä olisi kuntalaisten valinnanvapautta.

  3. aarne kiuru

    Vielä vähän kommenttia Sirkan hyvään kolumniin:

    ”Onko kunnan tarjouskilpailutuksessa parantamisen varaa? Voidaanko jotain tehdä toisin? Halutaanko kuunnella vaihtoehtoja?”

    Miten ohittaa hankintalaki tarjouskilpailutuksessa niin, että paikalliset yritykset saisivat paremmin tilauksia. Olisin kiinnostunut myös keinoista, miten välttyisimme ostamasta palveluja ”veroparatiisiyrityksiltä”, jotka eivät maksa veroja Akaaseenkaan?
    Minä ainakin haluan kuulla vaihtoehtoja. Ja olen valmis voimieni mukaan niitä myös viemään eteenpäin. Konstit kehiin Sirkka.

    ”Kunnan oman työn hintaa ei haluta tai edes vaadita avattavaksi, mutta vastustetaan palveluiden ostoa yrityksiltä henkeen ja vereen.”

    Akaan palveluiden hinnoista saa hyvän käsityksen esim. talousarviosta. Voin sinulle toimittaa (ja muillekin kysyjille), miten ainakin yhdessä tapauksessa Akaassa oma työ voittaa kilpailutetun. Noin sata kuntaa tai kuntayhtymää on palauttanut omaksi hoidettavakseen ennakoitua kalliimmaksi ja huonolaatuisemmaksi todetun ulkoistetun palvelun.
    Varmaan minuun viittaat ”kuolleella ruumiilla”. Seteleistäkin voin kertoa lisää tarvittaessa. Varsinkin niistä saaduista kokemuksista. Hyviäkin nimittäin on eli tarkkana niissä on syytä olla.

    Muuten olen yhtä mieltä valtaosasta kirjoittamistasi asioista. Mutta luulen vahvasti, että syynsä on niin yrittäjissä kuin kunnan päättäjissä/viranhaltioissa. Isompia urakoita ym. ei pieni yritys voita. Onnistuuko akaalainen ”alliansi”?

    PS. Olen aina ihmetellyt, miksi Akaa aina menestyy tosi huonosti, kun kysellään kaupungin yritysilmastoa. Sitten kuulin, että kyselyyn vastaavat kuntien yrittäjäjärjestöjen hallitukset. Olisko vedettävissä johtopäätöksiä? Esim. kannattaako kaupunkiin tulla yrittämään, kun on niin huono henki?

    • Sirkka Koivuniemi

      Teksti lipsuu, vaan ei lipeä. Eli tulen tuomaan esiin hankinta-asiamiespalvelun. Se on tehty helpottamaan kunnan hankintayksiköiden työtä ja samoin viemään hankintatietoa yrityksille nyt pirkanmaallekin tulleesta Turun alueella pilotoidusta toiminnosta. http://www.hankinta-asiamies.fi
      Yritysilmasto paranee vain avoimmuudella. Me emme ole eri puolella vaan samassa veneessä, Aku hyvä.

  4. Risto Kajanto

    Hyvä Sirkka !!

    Nyt täytyy laittaa vauhtia myllyyn,jotta saadaan Akaasta huokutteleva paikkakunta jatkossakin viritellä yritystoimintaa.Varmasti palvelusetelille löytyy käyttöä ,jos vain löytyy tahtotilaa poliittisilta päättäjiltä kera virkamiesten.Muut hyppäävät rohkeasti junan kyytiin miksi pitäisi mennä resiinalla perässä….??

    • Kalle Formisto

      Sitähän me olemme yrittäneet, mutta kun ne myllyn avaimet tuntuu olevan hukassa? En tie veikö Pauli ne aikoinaan eläkkeelle vai missä ne ovat. Mutta tämän kaupungin ja varsinkin päättäjien pitäisi herätä. Olemmeko nukkumalähiö vai olemmeko nykyaikainen kaupunki? Konhon tontit pitää saada mahdollisimman pian myyntiin että saamme paikkakunnalle työpaikkoja.

      Vanhat Viialan yrittäjät kehuvat kultaista 70 ja 80 lukua. Silloin oli kolme tehdasta ja ihmiset kulki polkupyörällä töihin. Tekivät hankinnat omasta kylästä, kun ei ollut tarvetta lähteä muualle. Tähän tuskin enään voidaan palata. Mutta silti pitäisi saada Konho avattua ja sinne vaikka 1000 työpaikkaa, joista osa asuis täällä ja käyttäis myös Akaan palveluita.
      Jos työpaikat ovat Tampereella niin palvelut ostetaan matkalta. Tämä on fakta!
      Akaassa ei tarvita palveluita ellei niille ole käyttäjiä, tässä tulee kysynnän ja tarjonnan laki vastaan.

      • risto kajanto

        ”Mutta silti pitäisi saada Konho avattua ja sinne vaikka 1000 työpaikkaa, joista osa asuis täällä ja käyttäis myös Akaan palveluita.”
        Tätä minäkin todella haluaisin mutta nykyään vaikka olisi kuinka iso halli niin siellä on vain muutama heppu hommissa.Isojen tehtaiden aika on kertakaikkiaan historiaa missä satoja immeisiä ahertaa.Nyt kun Akaan kaupunki on ryhtynyt vielä ”sponssaamaan” halleja yksityiselle sektorille niin ollaan todellakin pulassa.
        Mitä tekee seuraava vähänkin isompi yrittäjä,joka suunnittelee toimintaa Akaaseen..???
        Noh….tinkaa hallia tietenkin,jotta voisi aloittaa…!!
        Pitää todellakin olla esisopimukset kunnossa firmojen kanssa ennenkuin aletaan kaivinkoneella riehumaan Konhon alueella muuten menee rahnat siihen kuuluisaan Kankkulan kaivoon…!

  5. Nimetön ujo

    Tässäpä yksi yritys, mikä on juuri ollut julkisuudessa, ja joka kannattaisi ehkä houkutella ainakin hallinnon osalta Yritys-Konhoon. Organisaatio vaikuttaa lupaavalta, ja verotuloja voi napsahtaa mukavasti tuosta porukasta. Omakotitaloja heitille halvalla ja päivähoito järjestykseen, siitä se lähtee nousuun Akaa.

    http://www.attendo.com/fi/fi/Attendo-medone/Johto/

    Lopuksi; on lapsellista kuvitella, että mikään yritys olisi hyväntekijä, kunta, kaupunki ja valtio on niille, jotka ovat sairaita, vanhoja, heikkoja, köyhiä ja jopa entisiä epäonnistuneita yrittäjiä.

  6. Mikko Peltoniemi

    Kyllähän Yritys-Konhosta tontteja myytäisiin, mutta kun entisen tehtaanjohtajan valitukset ovat korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Pitäisikö yritysmaailman hoitaa ensin omat rivit kuntoon? Kaupungin virkamiehet ja poliitikot ovat hoitaneet oman leiviskänsä. Ihmettelen myös, miten voidaan puhua, että Akaan yrityksiä kohdellaan niin tai näin, kun edelleenkään ei ole olemassa Akaan Yrittäjät ry:tä. Eikö yhteinen edunvalvonta olisi helpompaa yhdellä porukalla yhden kaupungin sisällä? Miksi kaupungin pitää neuvotella asioista kolmen eri yhdistyksen kanssa, joihin kaikki yritykset eivät edes kuulu?

    • Sirkka Koivuniemi

      Edelleenkään ei ole koko kunnan kattavaa yrittäjäyhdistystys organisaatiota. Kyse on tahtotilasta, jokainen yhdistys tekee yhdistymisestä omat päätöksensä.Niihin ei voi SY vaikuttaa eikä naapuriyhdistyksenkään kosinta.
      Edunvalvontaa tehdään rinnakkain ja yhdessä. Tieto kulkee miltei päivittäin ja asioista keskustellaan.
      Kaikki yritykset eivät todellakaan kuulu yhdistykseen. Akaan järjestäytymisaste 1.1.-13 mukaan on 49%joka on Suomen keskitasoa.Jäsenyrityksiä koko kunnassa on 376, yrityksiä 762 vuoden mukaan. Kaupunkineuvotteluissa kolmen yhdistyksen edustus ei minun mielestäni ole mikään ongelma. Näkökulmia tulee joka puolelta kuntaa.
      Eivät ne yrityksetkään samanlaisia ole, eivätkä mielipiteet.

      Elinkeinoagendan pitäisi kuitenkin olla selvä.esimerkiksi työpakkaomavaraisuuden ollessa Akaassa reilusti alle pirkanmaan keskitason, meillä on oikeasti kirimistä ja parannettavaa.

      • Mikko Peltoniemi

        Kilpailuttamisesta puhutaan paljon, ja kaupunkia moititaan siitä, että akaalaiset yritykset eivät saa urakoita. Voisitko Sirkka mainita muutamia tapauksia, joissa kaupunki olisi lain sallimissa rajoissa voinut toimia toisin?

        • Sirkka Koivuniemi

          En lähde riipimään täällä erillisiä tapauksia, mutta kilpailutuksessakin on eri painoarvoja joita voidaan nostaa esille paremmin. Suuret hankintakokonaisuudet jättävät pienet tarjoajat sivuun.
          Hankintalaki ei ole todellakaan niin kiveen tehty ettei pelivaraa olisi. Mikään tarjous ei ole kuitenkaan kohdistettavissa suoraan paikallisille toimijoille.
          Hilman seuraaminen on yrittäjille on usein työlästä ja moni työ sujahtaa sivu suun huomaamatta. Tuolla aiemmin mainitsin toisenkin vaihtoehdon joka helpottaa niin hankintayksiköiden kuin yritysten välistä toimintaa. Uusi asia, mutta otetaan se kunnassa vahvasti esille.

  7. Nimetön ujo

    Lisäisin vielä, että onko yrittäjät joku homogeeninen lauma, joilla yhteiset päämäärät ja tavoitteet.
    Pienellä parturi/kampaajalla on vähän erillainen todellisuus kuin esim. Mannerheimintiellä Suomen Yrittäjäjillä. Näiltä pieniltä, joilla idea on elättää elinkeinona itsensä nämä isot kusettaa viimeisetkin eurot, eivät edes osaa hävetä.

      • Sirkka Koivuniemi

        Yrittäjien sosiaaliturva on aivan eri kantimissa kuin työntekijöiden. SY on PK-yritysten asialla. EK istuu työmarkkinoiden neuvottelupöydässä mutta työpaikat ovat PK yrityksissä. Erikoinen dilemma,eikö?

        • aarne kiuru

          Tosi erikoinen. Olet oikeassa. Jos en ihan väärin muista niin nimenomaan EK vastustaa yrittäjien istumista neuvottelupöydässä. Olin oikeassa, kun välillä tarkistin asia.

          Juttelin tässä juuri vanhemmanpuoleisen yrittäjän kanssa. Kertoi joutuvansa tekemään töitä 75 vuotiaaksi ja harmitteli ettei ollut ymmärtänyt maksaa vakuutuksia aikanaan.

          Kävin tuolla Hankinta-asiamies -sivulla. Hyvä hanke. Esim. verkostoituminen hankinnoissa on tärkeää, jos halutaan paikallisin voimin voittaa vähänkin isompia kokonaisuuksia. Samoin tarjouksen tekeminen, jos kilpailutuskin, edellyttää ammattitaitoa. Siitä on kokemuksia myös Akaassa. Nimittäin huonoja.

          Toivottavasti hankinta-asiamies parantaa paikallisten yritysten mahdollisuuksia jatkossa. Vielä kun keksit, miten voimme välttää tilanteen jossa on pakko ostaa palvelu yritykseltä, joka ei maksa veroja.

          • Sirkka Koivuniemi

            Tänä päivänä ei voi jättää ymmärtämättömyyttään vakuutusmaksuja maksamatta. Ne on hoideltava jokaisen yrittäjän kohdalla, ihan lakisääteisesti.
            Avataan tuo palvelu hankinnoista vastaaville sekä infotaan päättäjiäkin. Olisin minä aikamoinen velhoeukko jos tuohon paratiisiveroyritys-ongelmaan lääkkeet keksisin. Mutta jos vastamyrkkyä löytyy,, niin en jätä asiaa vakan alle enkä sinuakaan tiedotta vaille.

  8. Nimetön ujo

    Asian vierestä alkaa mennä kun lähihistoriaakin kirjoitetaan uusiksi:” Vanhat Viialan yrittäjät kehuvat kultaista 70 ja 80 lukua. Silloin oli kolme tehdasta ja ihmiset kulki polkupyörällä töihin. Tekivät hankinnat omasta kylästä, kun ei ollut tarvetta lähteä muualle”, kirjoittaa historioitsija K Formisto.

    Tarvetta oli lähtä muualle, moni nuori meni Helsinkiin ja jopa Ruotsiin, mutta näillä polkupyöräilevillä tehdasduunareilla ei ollut rahaa, siis mahdollisuuksia ostaa leipää ja vaatteita muualta kuin kapisista Viialan kaupoista kitupiikkihinnoilla. Tampereella ostoksilla kävi herrasväki omilla Fordeilla.

    Ja mitä tulee yrittäjien sosiaaliturvaan, jokainen yrittäjä pystyy puliveimaamaan omaa eläkemaksuaan aivan eri tavalla kuin työsuhteessa oleva.

    Kertokaa satuja lapsille, mutta ei mieluusti tänne julkisille palstoille, näissä merkeissä jatketaan.

  9. Sirkka Koivuniemi

    Täällä myös tapahtuu, ihan lähelläkin.

    Pirkanmaan Yrittäjät ja Ammattiliitto Pro yhteistyöhön

    Pirkanmaan Yrittäjät ja Ammattiliitto Pro ovat käynnistäneet kevään aikana yhteistyön Pirkanmaalla. Yhteistyö pilotoidaan kesän aikana kolmessa kaupungissa Pirkanmaalla: Nokialla, Ylöjärvellä ja Valkeakoskella.
    Pirkanmaan Yrittäjät ja Ammattiliitto Pro ovat käynnistäneet kevään aikana yhteistyön Pirkanmaalla. Yhteistyön tavoitteena on muodostaa verkosto, jolla on tarpeeksi voimaa vaikuttaa alueen työllisyyteen ja koulutukseen. Pidemmän aikavälin tavoitteena on levittää luotua yhteistyömallia myös muualle.

    Yhteistyö pilotoidaan kesän aikana kolmessa kaupungissa Pirkanmaalla: Nokialla, Ylöjärvellä ja Valkeakoskella. Kolmen kunnan alueella yhteistyökumppanit aikovat kiinnittää huomiota nuorisotakuuseen ja kuntien hankintoihin. Ammattiliitto Prohon kuluu Pirkanmaalla noin 11 000 jäsentä ja Pirkanmaan Yrittäjiin reilut 10 600 jäsentä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?