Akaan nuorkauppakamari on tehnyt hienoa työtä järjestäessään messutapahtumaa, mutta messulehteä lukiessa herää todellisuuteen, ettei Kylmäkosken kaupungin osassa olevia tontteja haluta markkinoida eikä esitellä lainkaan. Tietoa kaavoitetuista tonteista varmasti löytyy kaupungin kaavapuolelta, jos vain on halua ottaa kaikki olemassa oleva tonttivaranto mukaan.
Voikin vain kysyä, kenen intressiä on tällainen unohdus, sillä uusia asukkaita ja yrityksiähän tänne halutaan, ja hehän sen paikan valitsevat ihan itse.
Messubussi kulkee kyllä Toijalan ja Viialan taajamissa niin uusilla kuin vanhoillakin asuntoalueilla, mutta missään ei mainita, että myös Kylmäkoskella on kaavoitettuja tontteja niin Tipurilla, Jokiveräjällä kuin Koivikko- Seppälässäkin ja näitten lisäksi haja-asutusalueella mm. Asemalla useita yksityisten isoja tontteja, myös teollisuustontteja löytyy 100 hehtaaria.
Kaupungin strategiassa puhutaan hienosti siitä, miten eri kaupunginosia tulee kehittää tasapuolisesti ja haja-asutusalueille tulee antaa mahdollisuuksia pysyä elinkelpoisina ja elävinä asuinalueina, joissa on tarjolla erilaisia, väljempiä rakentamismahdollisuuksia. Kun tarkastelee Akaan kaupungin strategiaa tarkemmin, siellä puhutaan hallitusta kasvusta, mutta tämän hetken totuus lienee pieni muuttotappio – ei kasvu.
Kylillä tehdään paljon vapaaehtoista hanke- ja harrastetoimintaa, jonka avulla elämisen arki saadaan aktiiviseksi ja kiinnostavaksi, ja tämän kaiken tarjoaa kaupunki muissa kaupunginosissa. Meidän mielestämme tämä eriarvoistaa eri kaupunginosissa elävien kuntalaisten kohtelun ja näin ei missään nimessä pidä olla.
Kaupungilla on tällä hetkellä paljon ongelmia toimitilojensa kunnon kanssa. Jo vuosia on vaadittu tekemään toimitilojen huoltostrategiaa, mutta tuloksetta ja aina vaan vuokrataan lisää tiloja muualta yksityisiltä tahoilta toimintojen jatkumisen varmistamiseksi, ja toisaalta ollaan laittamassa kiinni tiloja, jotka ovat täysin kunnossa. Onko tämä todella järkevää toimintaa? Homekoulujen korjaamiseenkin kun saadaan enää kymmenesosaan valtionapuja. Kuka vastaa laiminlyöntien seurauksista, kustannusten noususta, ihmisten sairastumisesta? Näyttää siltä, että Kylmäkosken kaupunginosa, koska säästösyistä täältä ollaan lopettamassa lähes kaikki kaupungin palvelutuotantoon liittyvä toiminta.
Vanhemmat haluavat lapsilleen turvallisen ympäristön kasvaa, kehittyä ja oppia, tämä on myös valtuutettujen ja virkamiesten huomioitava. Onko kiireellä tehty Kirkonkylän koulun korjaus todella tehty niin perusteellisesti, ettei uusia sairastumisia enää tule? Mihin mahtuu ja millainen sivupiste kirjastolle ja miten se palvelee muita kuin koululaisia? Kuinka paljon esimerkiksi valtionapuja voidaan menettää koulun lopettamisen yhteydessä, kun vanhemmat eivät laitakaan lapsiaan oman kunnan kouluun? Nuoriso ei halunnut kulkea Viialaan montaa kertaa päivässä voidakseen kokoontua muutenkin kuin koulussa – virkamiesten määräämän aikataulun mukaan.
Alle kouluikäisten lasten vanhemmat haluavat pienokaisensa mielummin pieniin hoitoyksiköihin, jotka palvelevat haja-asutusalueella lähipalveluperiaatteella. Kaupungin strategia kertoo taas tässä osiossa, että kaupunki tarjoaa monipuolisia hoitomahdollisuuksia, jotta perheille jää valinnanmahdollisuuksia lastensa hoidon suhteen. Miten yht´äkkiä 21-paikkaiseen päiväkotiin mahtuisi lähes tuplamäärä lapsia eli kuinka paljon laajennus maksaisi?
Urheilukenttäkin on yllättäen muuttunut puistoalueeksi, mutta onneksi esim. Suomen mestari -kyykkääjänuoret saavat vielä harjoitella Aseman koulun isolla piha-alueella.
On tehty myös ehdotus, että toiminnot jatkuisivat Kylmäkosken kaupunginosassa ennallaan niin kauan, kunnes tiloille on varmistunut ostajat. Äänestys hallituksessa ei ollut lainkaan yksimielinen, 6 vastaan ja 5 puolesta. Ovatko valtuutetut todella saaneet riittävästi selvityksiä toimintojen alasajon seuraamuksista eli onko esitetty selvät suunnitelmat siitä, miten ja missä toiminnat tullaan tulevaisuudessa järjestämään ja mitä lisäkustannuksia uudelleen järjestelyistä seuraa? Eli tullaan siihen, mikä on todellinen nettosäästö. Kuntalaiset haluavat tietää myös euroissa, mitä tämän tyyppiset toimenpiteet tarkoittavat kaupungin kokonaisbudjetissa, joka on noin 100 miljoonaa euroa. Vanhasta kokemuksesta voidaan sanoa, että sitä ei valtuutetuille ole pystytty esittämään. Ei voi riittää että virkamies toteaa: tuo toimipiste on suljettava.
Jos tietoa ei ole riittävästi päätösten seurauksista, olisi varmasti parempi jättää asiat uudelleen selvitettäviksi. Olisi ehkä mukavampaa nukkua yönsä ja sittemmin seisoa päätöstensä takana.
Päivi Välimäki
Bjarne Illman
Kimmo Vaintola
Kommentointi on suljettu.